Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

RKP:läiset itkupotkuilevat, kun RKP:läiset eivät saaneet jatkaa kiintiöviroissaan säätiöissä

Vierailija
09.12.2017 |

https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/09/gunvor-kronman-om-utnamningsr…

Pakkoruotsia RKP:läiset ovat aina perustelleet pohjoismaisella yhteistyöllä, mutta eivät silti antaisi nimittää pakkoruotsia lukeneita suomenkielisiä pohjoismaisen yhteistyön tehtäviin! :)

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Ja ihan jokaisen suomenruotsalaisen korkeakoulusta valmistuneen pitäisi selvitä työstään suomeksi. Miksi siis ulistaan siitä, että linnan juhlien haastattelujen pitäisi olla ruotsiksi? Jos haastatellaan suomenruotsalaista henkilöä, niin haastattelu voisi olla ruotsiksi, mutta miksi suomenkielisiä henkilöitä pitää kiusata?

Suomenruotsalaiset yleensä puhuu vähintään yhtä sujuvaa suomea ja parempaa englantiakin kuin suomenkieliset suomalaiset. Ruotsi on siinä vielä sitten isona plussana noiden päälle, joten kyllä se vaan sinunkin harmiksi on niin, että suomenruotsalaisten kielitaito on valovuoden suomalaisia edellä.

Miksi kahdesta tasavertaisesta kansanryhmästä vain toisen pitäisi kantaa vastuu siitä, että pystyy keskustelemaan saman maan kansalaisten kesken? Suomenkieliselle on mahdotonta oppia ruotsia mutta kovaan ääneen huudetaan että suomenruotsalainen ei suomessa saa elää jos ei suomea puhu. Eikö tässä ole vähän ristiriitaa?

Vierailija
22/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Kyllä ruotsin osaaminen kertoo nimenomaan kiinnostuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön englannin sijaan.

Miksi lässytytät ruotsista, vaikka pohjoismaissa puhutaan mm. suomea, saamea, tanskaa, islantia, fääriä jne.? Ei ruotsi ole mikään pohjoismaiden yhteinen kieli. Uskoisit nyt.

Ruotsi nyt on kuitenkin pohjoismainen kieli ja lähempänä esim. norjaa kuin suomen kieli. Englanti taas ei ole millään tavalla pohjoismaista kieltä nähnytkään ja sen käyttäminen pohjoismaisessa yhteistyössä on aika naurettavaa.

Miksi täysin eri kulttuurista ja alkuperästä tulevat kansat puhuvat keskenään jotain ihan tuntematonta toisella puolen maailmaa täysin toisissa kulttuureissa ja olosuhteissa kehittynyttä kieltä keskenään, kun heillä on omakin kieli?

Suomen kieli on pohjoismainen kieli, saamen kielet ovat pohjoismaisia kieliä jne.

En ymmärrä, miksi pohjoismaissa suomen kieltä pidetään kakkosluokan kielenä, vaikka EU:ssa se on  tasan samanarvoinen kuin muutkin EU-maiden kielet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Ja ihan jokaisen suomenruotsalaisen korkeakoulusta valmistuneen pitäisi selvitä työstään suomeksi. Miksi siis ulistaan siitä, että linnan juhlien haastattelujen pitäisi olla ruotsiksi? Jos haastatellaan suomenruotsalaista henkilöä, niin haastattelu voisi olla ruotsiksi, mutta miksi suomenkielisiä henkilöitä pitää kiusata?

Suomenruotsalaiset yleensä puhuu vähintään yhtä sujuvaa suomea ja parempaa englantiakin kuin suomenkieliset suomalaiset. Ruotsi on siinä vielä sitten isona plussana noiden päälle, joten kyllä se vaan sinunkin harmiksi on niin, että suomenruotsalaisten kielitaito on valovuoden suomalaisia edellä.

Miksi kahdesta tasavertaisesta kansanryhmästä vain toisen pitäisi kantaa vastuu siitä, että pystyy keskustelemaan saman maan kansalaisten kesken? Suomenkieliselle on mahdotonta oppia ruotsia mutta kovaan ääneen huudetaan että suomenruotsalainen ei suomessa saa elää jos ei suomea puhu. Eikö tässä ole vähän ristiriitaa?

Suomessa ei ole kahta tasavertaista kansanryhmää. Suomen pääkieli on suomi ja suomenkielisiä noin 90%. Vähemmistöt opiskelevat kaikkialla maailmassa maan pääkielen, eikä tästä seuraa mitään velvollisuuksia enemmistölle.

Vierailija
24/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Tuskin sinäkään selviytyisit matematiikan taidoillasi teknillisen korkeakoulun matematiikasta. Pelle.

En ehkä selviäisikään, enkä varmaan osaisi esim. johonkin teknilliseen erikoisalaan liittyvää sanastoakaan millään kielellä. Mutta tässä puhutaan nyt ihan yleissivistävästä perusosaamisesta eikä mistään jostain erikoisalaan liittyvästä osaamisesta.

Yleissivistykseen kuuluu ruotsin kielen taito, koska sitä opetetaan, ja ihminen joka perustelee ruotsin opetuksen tarpeettomutta sillä, ettei itse osaa yhtään mitään, on yhtä pelle kuin ihminen joka perustelisi matematiikan opetuksen tarpeettomuutta sillä, ettei osaa laskea edes 1+1.

Ei kukaan perustele koko matematiikan opetuksen pakollisuuden poistamista sillä, ettei osaa laskea jotain kappaleen nopeutta avaruudessa tms. yhtä hölmöä.

Mielestäsi siis saksalaiset, tanskalaiset, englantilaiset yms. eivät ole sivistyneitä, koska eivät osaa puhua ruotsia?

Yleissivistyksellä ja ruotsin kielen osaamisella ei ole mitään tekemistä keskenään.

Vierailija
25/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Ja ihan jokaisen suomenruotsalaisen korkeakoulusta valmistuneen pitäisi selvitä työstään suomeksi. Miksi siis ulistaan siitä, että linnan juhlien haastattelujen pitäisi olla ruotsiksi? Jos haastatellaan suomenruotsalaista henkilöä, niin haastattelu voisi olla ruotsiksi, mutta miksi suomenkielisiä henkilöitä pitää kiusata?

Suomenruotsalaiset yleensä puhuu vähintään yhtä sujuvaa suomea ja parempaa englantiakin kuin suomenkieliset suomalaiset. Ruotsi on siinä vielä sitten isona plussana noiden päälle, joten kyllä se vaan sinunkin harmiksi on niin, että suomenruotsalaisten kielitaito on valovuoden suomalaisia edellä.

Ruotsinkieliset elävät Suomessa jatkuvassa suomen kielen kylvyssä. Ruotsin kieli on vieras ja arjessa näkymätön/kuulumaton kieli suomenkielisille. Eiköhän tämä selitä sen, miksi ruotsinkieliset osaavat paremmin suomea kuin suomenkieliset ruotsia.

Vierailija
26/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Kyllä ruotsin osaaminen kertoo nimenomaan kiinnostuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön englannin sijaan.

Miksi lässytytät ruotsista, vaikka pohjoismaissa puhutaan mm. suomea, saamea, tanskaa, islantia, fääriä jne.? Ei ruotsi ole mikään pohjoismaiden yhteinen kieli. Uskoisit nyt.

Ruotsi nyt on kuitenkin pohjoismainen kieli ja lähempänä esim. norjaa kuin suomen kieli. Englanti taas ei ole millään tavalla pohjoismaista kieltä nähnytkään ja sen käyttäminen pohjoismaisessa yhteistyössä on aika naurettavaa.

Miksi täysin eri kulttuurista ja alkuperästä tulevat kansat puhuvat keskenään jotain ihan tuntematonta toisella puolen maailmaa täysin toisissa kulttuureissa ja olosuhteissa kehittynyttä kieltä keskenään, kun heillä on omakin kieli?

Siksi, että kaikki keskustelijat ovat samalla viivalla keskenään tasa-arvoisina kielitaidon suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terho tekee oikein valitessaan vaihteeksi suomenkielisiä jäseniä pohjoismaisiin hallituksiin. Eivät ne paikat voi kuulua vain suomenruotsalaisille. Tämähän laajentaa pohjoismaisuutta ankkalammikon ulkopuolelle. Ja kyllä se kouluruotsi kehittyy kun käytännössä harjoittelee.

Vierailija
28/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Ja ihan jokaisen suomenruotsalaisen korkeakoulusta valmistuneen pitäisi selvitä työstään suomeksi. Miksi siis ulistaan siitä, että linnan juhlien haastattelujen pitäisi olla ruotsiksi? Jos haastatellaan suomenruotsalaista henkilöä, niin haastattelu voisi olla ruotsiksi, mutta miksi suomenkielisiä henkilöitä pitää kiusata?

Suomenruotsalaiset yleensä puhuu vähintään yhtä sujuvaa suomea ja parempaa englantiakin kuin suomenkieliset suomalaiset. Ruotsi on siinä vielä sitten isona plussana noiden päälle, joten kyllä se vaan sinunkin harmiksi on niin, että suomenruotsalaisten kielitaito on valovuoden suomalaisia edellä.

Miksi kahdesta tasavertaisesta kansanryhmästä vain toisen pitäisi kantaa vastuu siitä, että pystyy keskustelemaan saman maan kansalaisten kesken? Suomenkieliselle on mahdotonta oppia ruotsia mutta kovaan ääneen huudetaan että suomenruotsalainen ei suomessa saa elää jos ei suomea puhu. Eikö tässä ole vähän ristiriitaa?

Millä perusteella suomenkieliset ja suomenruotsalaiset ovat tasavertaisia? Suomenruotsalaisia on Suomessa alle 5% väestöstä. Samalla matematiikalla saamelaiset ovat tasavertaisia, mutta jostain syystä harvoin kuulee ehdotuksia pakkosaamesta. Eikä taidettu linnan juhlissa ketään edes haastatella saameksi.

Miksi 95% enemmistön pitäisi kantaa koko vastuu pienen vähemmistökielen kielitaidosta? Kannatan suomenruotsalaisten (ja saamelaisten) oikeutta saada palveluksiaan omalla äidinkielellään, mutta nykyinen systeemi on naurettava ja epäreilu suomenkielisiä kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten ne kehtaavatkin syytellä ministeriä etnisestä puhdistuksesta!! Kävisivät tutustumassa maihin, joissa tällaisia puhdistuksia on oikeasti tehty. Ehkä se oman kiintiöviran menettäminen ei enää tunnu niin pahalta sen jälkeen.

Vierailija
30/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Tuskin sinäkään selviytyisit matematiikan taidoillasi teknillisen korkeakoulun matematiikasta. Pelle.

En ehkä selviäisikään, enkä varmaan osaisi esim. johonkin teknilliseen erikoisalaan liittyvää sanastoakaan millään kielellä. Mutta tässä puhutaan nyt ihan yleissivistävästä perusosaamisesta eikä mistään jostain erikoisalaan liittyvästä osaamisesta.

Yleissivistykseen kuuluu ruotsin kielen taito, koska sitä opetetaan, ja ihminen joka perustelee ruotsin opetuksen tarpeettomutta sillä, ettei itse osaa yhtään mitään, on yhtä pelle kuin ihminen joka perustelisi matematiikan opetuksen tarpeettomuutta sillä, ettei osaa laskea edes 1+1.

Ei kukaan perustele koko matematiikan opetuksen pakollisuuden poistamista sillä, ettei osaa laskea jotain kappaleen nopeutta avaruudessa tms. yhtä hölmöä.

Kuinka tynnyrissä oikein olet kasvanut, jos kuvittelet ihmisten perustelevan pakkoruotsin poistamista osaamisen puutteella? Syyt ovat paljon isommat, jopa kansantaloudelliset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Kiinnostaisi, koska en tiedä, käyttävätkö ruotsalaiset suomea, kun he haluavat Suomelta jotain vastaavaa. Vai eikö ruotsalaisten tarvitse koskaan pyytää meiltä mitään?

Vierailija
32/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko Suomi maailman ainoa maa, joka käy kauppaa Ruotsin kanssa? Kun pakkoruotsi on kuulemma edellytys Ruotsin kaupalle, mutta eihän pakkoruotsia ole muualla kuin Suomessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomi maailman ainoa maa, joka käy kauppaa Ruotsin kanssa? Kun pakkoruotsi on kuulemma edellytys Ruotsin kaupalle, mutta eihän pakkoruotsia ole muualla kuin Suomessa.

Eikä ruotsalaiset koskaan halua myydä mitään Suomeen, koska ne ei opettele pakolla suomea.

Vierailija
34/34 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Eikö tämä ennemminkin puhu pakkoruotsia vastaan. Jos syvempi yhteistyö vaatii kielen osaamista, olisi Suomelle paljon hyödyllisempää että paakkoruotsin sijasta täällä enemmän opiskeltaisiin ranskaa ja saksaa.  Markkinat huomattavasti suuremmat kuin Ruotsissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi yksi