Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko amiksen käynyt pärjätä yliopistossa?

Vierailija
09.12.2017 |

Pidän ja opin enemmän käytännön kautta, eli onko mulla mitään mahdollisuuksia vai jääkö vain haaveeksi? ( paljon lukemista, kirjallisten tehtävien tekoa kun on)

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma mielipide: En usko.

Toisaalta pärjääminen 'amiksena' yliopistossa riippuu täysin persoonasta. Ei ammattikoulu poissulje mahdollisuuksia, mutta se ei myöskään edistä akateemiseen maailmaan vaadittavia taitoja.

On olemassa lääkikseen päässeitä amiksia, mutta he ovat luonteeltaan lukutoukkia. Ovat tehdeen ison työn ponnistaakseen yliopistoon. Pitää todella tykätä lukemisesta. Myös oppimiskyky on tärkeää.

Ei muuta kuin kirjojen kimppuun ja yliopiston kotisivuille lukemaan lisätietoa hakemisesta ja koulutusalasta. Mahdotonta ei ole, mutta pitää olla riittävän pitkäjänteinen.

Vierailija
22/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa toki punnita ulkopuolisten neuvoja, mutta lopulta vain sinä itse tiedät mihin sinussa on potentiaalia. Itseäni harmittaa kun nuorempana kuuntelin opon ja ulkopuolisten arvioita itsestäni, että mene amikseen koska et pärjäisi käytännön tekijänä lukiossa. Amis ei oikein tuntunut omalta paikalta enkä saanut hyviä arvosanoja kuin yleisaineista. Kävin kuitenkin iltalukion sen jälkeen, ja siellä huomasin loistavani opiskeluissa. Teorian lukeminen tuntui kivalta ja tajusin että oikeastaan olen aina ollut tiedonjanoinen ja aika lukutoukka.

Iltalukion jälkeen hakeminen yliopistoon oli huomattavasti helpompaa, ja molemmat laitokset nähneenä sanoisin että amiksen yleisaineet ovat aika heppoisia lukion kursseihin nähden.

Jos opiskelupaikka ei heti aukea, niin muistathan että avoimen yliopiston lisäksi voit opiskella iltalukiossa itsellesi oleellisia aineita aineopiskelijana ja esim treenata matikkaa (amiksen matikka oli aika simppeliä jopa lyhyeen matikkaan verrattuna). Voit myös opiskella pelkän yo-tutkinnon, eli vain kirjoitettavat aineet ja saat yo-arvosanoilla paremmat lähtökohdat korkeakouluhakuun.

Tsemppiä tulevaisuutesi pohtimisessa äläkä usko liikaa niitä jotka sanovat ettet voi pärjätä. Normaaliälyiselle ihmiselle kaikki on lopulta motivaatiosta ja työnteosta kiinni :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä mun mielestä kohtuullisen edesvastuutonta neuvoa ihmistä, jolla ei ole ns. Lukupäätä haaveilemaan opinnoista yliopistossa. Lukio antaa kumminkin niin paljon laajemman pohjan oppimiseen kuin kolmen vuoden lorvailu amiksessa. Työtä ainakin tällainen amispohjainen joutuu tekemään moninverroin enemmän kuin lukion käynyt. Ainakinun alalla ne amk reittiä sisään päässeet tippui kelkasta viimeistään toisen vuoden alussa.

Millä alalla?

Vierailija
24/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä mun mielestä kohtuullisen edesvastuutonta neuvoa ihmistä, jolla ei ole ns. Lukupäätä haaveilemaan opinnoista yliopistossa. Lukio antaa kumminkin niin paljon laajemman pohjan oppimiseen kuin kolmen vuoden lorvailu amiksessa. Työtä ainakin tällainen amispohjainen joutuu tekemään moninverroin enemmän kuin lukion käynyt. Ainakinun alalla ne amk reittiä sisään päässeet tippui kelkasta viimeistään toisen vuoden alussa.

Lukio ei ole muuta kuin yleissivistävää, amiksesta valmistuvat suoraan ammattiin ja töihin! Lukiosta toki helpompi lukutoukkien mennä lukemaan lisää diipadaapaa yliopistoon ja sitten kortistoon 

Vierailija
25/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma mielipide: En usko.

Toisaalta pärjääminen 'amiksena' yliopistossa riippuu täysin persoonasta. Ei ammattikoulu poissulje mahdollisuuksia, mutta se ei myöskään edistä akateemiseen maailmaan vaadittavia taitoja.

On olemassa lääkikseen päässeitä amiksia, mutta he ovat luonteeltaan lukutoukkia. Ovat tehdeen ison työn ponnistaakseen yliopistoon. Pitää todella tykätä lukemisesta. Myös oppimiskyky on tärkeää.

Ei muuta kuin kirjojen kimppuun ja yliopiston kotisivuille lukemaan lisätietoa hakemisesta ja koulutusalasta. Mahdotonta ei ole, mutta pitää olla riittävän pitkäjänteinen.

Miksi amiksen pitäisi olla erityisen lukutoukka? Olen itse juurikin lääkikseen päätynyt amis, enkä edes erityisemmin pidä (asiatekstien)lukemisesta. Motivaatio, päämäärätietoisuus ja oppimiskyky on riittänyt ihan hyvin, pärjään loistavasti. Totta on kyllä se, että pääsykokeisiin lukemisen jouduin aloittamaan täysin nollasta, mutta niin joutuivat nekin, jotka ovat lukion joskus käyneet, mutta päättäneet hakea lääkikseen vasta myöhemmin, eivätkä ole käyneet kuin pakolliset fysiikat, kemiat ja biologiat.

Ei pidä olettaa, että fiksut menee lukioon ja urpot amikseen. Lukioon päätyy moni ihan vain siksi, että ei vielä yläasteella tiedä, mitä haluaa tehdä isona. Taas jos fiksu nuori yläasteella tietää haluavansa vaikkapa puusepäksi, kai tämä fiksu nuori menee silloin amikseen, missä voi suoraan sille alalle opiskella? (Kaksoistutkinto on toki mahdollinen varmaan lähes missä tahansa nykyään. Omalla kohdallani olisi aikanaan mennyt niin säätämiseksi, että annoin olla.)

Vierailija
26/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä mun mielestä kohtuullisen edesvastuutonta neuvoa ihmistä, jolla ei ole ns. Lukupäätä haaveilemaan opinnoista yliopistossa. Lukio antaa kumminkin niin paljon laajemman pohjan oppimiseen kuin kolmen vuoden lorvailu amiksessa. Työtä ainakin tällainen amispohjainen joutuu tekemään moninverroin enemmän kuin lukion käynyt. Ainakinun alalla ne amk reittiä sisään päässeet tippui kelkasta viimeistään toisen vuoden alussa.

Lukio ei ole muuta kuin yleissivistävää, amiksesta valmistuvat suoraan ammattiin ja töihin! Lukiosta toki helpompi lukutoukkien mennä lukemaan lisää diipadaapaa yliopistoon ja sitten kortistoon 

Aika harvat DI-alat ovat mitään diipadaapaa, ja niillä on hyvä työllisyys. Pelkän amiksen pohjalta voi olla kyllä aika haastava päästä sinne opiskelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin merkonomi opinnot on niin teoria painotteista että parempi mahdollisuus päästä yliopistoon kuin muilta amiksen linjoilta. Suomi on kuitenkin kyllä siinä poikkeuksellinen maa, että täällä meillä merkonomiksi opiskellaan amiksessa eikä yliopistossa kuten on monissa muissa länsimaisissa maissa esim Virossa, Latviassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Vierailija
28/28 |
09.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä mun mielestä kohtuullisen edesvastuutonta neuvoa ihmistä, jolla ei ole ns. Lukupäätä haaveilemaan opinnoista yliopistossa. Lukio antaa kumminkin niin paljon laajemman pohjan oppimiseen kuin kolmen vuoden lorvailu amiksessa. Työtä ainakin tällainen amispohjainen joutuu tekemään moninverroin enemmän kuin lukion käynyt. Ainakinun alalla ne amk reittiä sisään päässeet tippui kelkasta viimeistään toisen vuoden alussa.

Lukio ei ole muuta kuin yleissivistävää, amiksesta valmistuvat suoraan ammattiin ja töihin! Lukiosta toki helpompi lukutoukkien mennä lukemaan lisää diipadaapaa yliopistoon ja sitten kortistoon 

Amiksesta kyllä valmistuu ammattiin, mutta ammattia se ei kenellekkään takaa. Ei ainakaan oma alan töihin. Töihin pääseminen on nykyään kiinni kovasta työstä, suhteista ja hyvästä tuurista. Tärkeintä on panostaa myyntipuheeseen, kilpailuun ja ennenkaikkea kilpavarusteluun. Työpaikat ovat kiven alla, niitä piilotyöpaikkoja, joihin haetaan päteviä ja jo omaa työkekemusta omaavia työntekijöitä. Jos taas työkokemusta ei hakijalta vielä löydy niin sitten rekrtoija ottaa muumuassa huomioon työ hakijan vapaa-ajan harrastukset, aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa ja jotka kertovat yhtä paljon työnhakijan persoonasta ja motivaatiosta kuin ulkonäkö, pukeutumine, asenne ja käytös. Pienelläkin yksityiskohdalla on nykyään yhä isompi merkitys työnhaussa kuin velä ennen. Lukion päättötodistus taas kelpaa nykyään enään lähinnä PA-pyyhkimiseen eikä sillä ole minkäänlaista vaikutusta työnhaussa ellei sitten aio ammatti poliitikoksi tai presidentiksi, joilta lukio pohjaa vaaditaan vaikkakin lähinnä imago ja tapakulttuuri syistä. Kun sellaista kansanedustajaa tai presidenttiä joka ei ole käynyt lukiota, eni nimittäin Suomessa katsota hyvällä. Lähinnä heitä silloin halveksutaan ja vihataan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kuusi