En pysty laulamaan tiettyjä suomalaisia joululauluja ilman että...

Loirin Sydämeeni Joulun teet,Varpunen Jouluaamuna ja Tonttu. Liikuttaa aina.

Älä hyvä ihminen sitten laula niitä.

Eihän itksemisessä mitään pahaa ole. Itke kun itkettää.

Suomalaiset joululaulut ovat surumielisiä ja synkkiäkin. Sellainen se suomalainen joulukin on. Kauhea, vuoden synkin aika, ja siihen pitäisi vielä jotain juhlia. Voi voi. Miten sen taas jaksaa.

En ymmärrä, miten suomalaiset kestävät nämä talvet. Ja asun itsekin Suomessa.

Jouluna saa tunteilla vapaasti. On hyvä purkaa tunteita, itkeminen puhdistaa ja voimaannuttaa. Anna tulla vaan. Hyvän itkun jälkeen voi taas rauhoittua ja hengittää rennommin.

Ilmoittaudun myös itkijäksi. Monet mainitsemistasi joululauluista ovat sellaisia että en voi kuunnella niitä ilman että alan itkeä. Tämä harmittaa jossain määrin koska minusta on ihana käydä mm. joulukonserteissa (tänäkin vuonna menossa neljään konserttiin ja kahteen "Kauneimmat joululaulut" -tilaisuuteen) ja joudun aina pyyhkimään silmiä ja mikä ärsyttävintä, niistämään.

Eniten ihmettelen sitä että minua itkettää aivan mahdottomasti laulu "Taivas sylissäni" vaikka minulla ei ole lapsia enkä ole lapsia koskaan halunnutkaan. Ihmettelen jos joku joka on oikeasti äiti pystyy sen täysin liikuttumatta kuuntelemaan. Tai ehkä en ihmettele, meitähän on erilaisia ihmisiä ja se on pelkästään hyvä.

Varpunen jouluaamuna koskettaa, kun lapsillani on sekä sisko että veli enkelinä.

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmettelen sitä että minua itkettää aivan mahdottomasti laulu "Taivas sylissäni" vaikka minulla ei ole lapsia enkä ole lapsia koskaan halunnutkaan. Ihmettelen jos joku joka on oikeasti äiti pystyy sen täysin liikuttumatta kuuntelemaan. Tai ehkä en ihmettele, meitähän on erilaisia ihmisiä ja se on pelkästään hyvä.

Olin konsertissa eturivissä pieni nukkuva lapsi sylissäni, pari kuorolaista liikuttui itsekin kesken tuon laulun.

Vierailija kirjoitti:

Varpunen jouluaamuna koskettaa, kun lapsillani on sekä sisko että veli enkelinä.

68-vuotias äitini liikuttuu aina tuosta laulusta, häneltä kuoli pikkuveli kun hän itsekin oli vielä ihan pieni.

Sama juttu. Olen ns. kylmä ihminen, järjen äänellä varustettu, joka ei turhista poru.

Joululaulut saavat kuitenkin hanat auki, aina ja joka kerta. 

En itke oikeasti koskaan, paitsi näille joululauluille ja suvivirrelle.

Pahimmat (tai parhaimmat) itkut saan lasten joulu- ja kevätjuhlissa, kun lapset laulavat kuorossa noita. Silloin jo ensimmäiset tahdit pyrskäyttävät itkun ulos.

Noi itkuvirret sais jo poistua kokonaan, uusia iloisia lauluja niiden sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Noi itkuvirret sais jo poistua kokonaan, uusia iloisia lauluja niiden sijaan.

Kauniita tunteita ne surumieliset tunteetkin ovat. Ei niitä tarvitse pelätä.

Varpunen jouluaamuna on ihan mahdoton, kun lähipiirissä on lapsia, joilta on sisaruksia kuollut. Mutta sitten itketään. Se on vain elämää.

Liikutun kyyneliin kaikista vähänkin hartaammista joululauluista. Vanhojen lisäksi jotkut uudemmatkin (kuten "Sydämeeni joulun teen") vain aina liikuttavat kauheasti, jopa ärsyttävästi, jos tilanne ei ole sopiva siihen... "En etsi valtaa, loistoa" on minulle "pahin" tässä mielessä.

Mielekkäämpää olisi luetella ne joululaulut, jotka eivät liikuta; ehkä joku "Soihdut sammuu" ja "Sinivuorten yö" :D

No ketäpä joululaulut eivät liikuttaisi, sanottiin minulle kun vietettiin viimeistä joulua eksän kanssa yhdessä.

Mutta kun se laulu oli Nisse-polkka...

Täysin ymmärrettävää :) Koskettavia lauluja. Muakin joskus itkettää myös tuollaiset ei niin selkeästi liikuttavat kappaleet (esim. Joulupuu on rakennettu) jos ne vaikka muistuttavat lapsuuden hyvistä hetkistä.

Ihanaa, että on muitakin liikuttujia. Olenkin ajatellut liikuttuvatko muut joululauluista.

On hyvä olla sen verran pehmeä, että jotkut asiat koskettavat :)

Tuo Tuikkikaa oi joulun tähtöset on kyllä niin ihana ja liikuttava😍 mua ei haittaa vaikka moni suomalainen joululaulu on surumielinen. Tälläsiähän me ollaan😭🙂

Itken nykyään aina, kun kuulen ihan mitä tahansa joululauluja, jotka muistuttavat lapsuuden jouluista ja rakkaasta mummostani. Valitettavasti hän nukkui pois viime keväänä. Erityisesti koskettaa Varpunen jouluaamuna, sillä mummoni piti siitä laulusta kovasti ja se oli hänen suosikkinsa. En voi olla ajattelematta mummon ihanaa halia ja suloista ääntä, kun kuulen tuon laulun. :(

Lauloin lapselleni joululauluja yksi aamu ja joutui lopettamaan puolet lauluista kesken, kun itku tuli melkein jokaisen kohdalla (ei tosin kuitenkaan mm. porsaita äidin kohdalla tms.). Varpunen jouluaamuna viimeinen säkeistö sai hanat auki kunnolla, kun oli vielä oma lapsi vierellä.