Tyhmyys on usein oma valinta
Tyhmyys on siinä mielessä oma valinta, että tyhmä ajattelee aina helpoimman kautta. Ennakkoluulot, valmiit mielipiteet (esim. toistellaan sitä mitä kaverit on sanoneet), annetaan tunteiden päättää mikä on totta ja mikä ei.
Älykäs, analyyttinen ajattelu vaatii työtä. Se on raskasta, koska koko ajan pitäisi kyseenalaistaa myös omaa ajatteluaan. Se on vaan niin paljon helpompaa ajatella "tyhmästi", kuin ajatella oikeasti.
Hyvin harva ihminen oikeasti ajattelee, eikä vain ole sitä mieltä mitä ovat tottuneet olemaan tai mitä joku kaveri tai auktoriteetti on sanonut. Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Älykäs ajattelu vaatii jatkuvaa työtä ihan samalla tavalla kuin vaikka kunnon treenaaminen. Ei voi missään vaiheessa heittäytyä laiskaksi, vaikka se tuntuisi kuinka mukavalta, jos haluaa pitää hyvän kunnon yllä - ruumiillisesti tai älyllisesti.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Kiinnostaisi tietää.
Eli siellä Porvoossa kaikki olisivat yhtä älykkäitä, jos vain laiskuudeltaan viitsisivät?
Ap, sun kaksi viimeistä kappaletta ovat ristiriidassa keskenään. Ensin sanot, että edes älykkäät ihmiset eivät aina ajattele kunnolla ja sitten, että älykuntoa ylläpitääkseen ei saa hetkeksikään herpaantua.
Sinänsä yhdyn aapen perusväitteeseen. Ainakin siltä kannalta, että olen juuri itse mokannut pahasti, ja ihan itse valitsin toimia tyhmästi tässä asiassa. En tosin silloin tiennyt, että se oli tyhmää, mutta näin kävi kumminkin. Silti, valinta mikä valinta.
Toisaalta stereotypiat ja kategoriat ja valmiit käsitteellistämisen ovat tavallaan tarpeellisia ajattelun apuvälineitä. Ei joka kerta tarvitse eikä ole viisasta kehittää pyörää uudelleen. Me voimme ja meidän kuuluu rakentaa myös edellisten ajattelijoiden työn päälle. Muu olisi yhtä lailla tyhmää. Sen sijaan meidän on tarpeen muistaa kysyä itseltämme, vieläkö ne edellisten pyöränkeksijöiden tavoitteet ovat relevantteja, vai olisiko joku muu vekotin/ajatus/saavutus tällä kertaa hyödyllisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Kyllä mielipiteissäkin on eroja sen suhteen onko kyse vain ennakkoluulosta vai objektiivisemmasta mielipiteestä, joka perustuu vaikkapa sosiologisiin tutkimuksiin. Jos nyt oikein saivarellaan niin edes kovat luonnontieteet ei ole 100% aukottomasti todistettuja faktoja, vaan parhaimmillaankin vain paras teoria sillä hetkellä tietystä rajatusta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun kaksi viimeistä kappaletta ovat ristiriidassa keskenään. Ensin sanot, että edes älykkäät ihmiset eivät aina ajattele kunnolla ja sitten, että älykuntoa ylläpitääkseen ei saa hetkeksikään herpaantua.
Sinänsä yhdyn aapen perusväitteeseen. Ainakin siltä kannalta, että olen juuri itse mokannut pahasti, ja ihan itse valitsin toimia tyhmästi tässä asiassa. En tosin silloin tiennyt, että se oli tyhmää, mutta näin kävi kumminkin. Silti, valinta mikä valinta.
Toisaalta stereotypiat ja kategoriat ja valmiit käsitteellistämisen ovat tavallaan tarpeellisia ajattelun apuvälineitä. Ei joka kerta tarvitse eikä ole viisasta kehittää pyörää uudelleen. Me voimme ja meidän kuuluu rakentaa myös edellisten ajattelijoiden työn päälle. Muu olisi yhtä lailla tyhmää. Sen sijaan meidän on tarpeen muistaa kysyä itseltämme, vieläkö ne edellisten pyöränkeksijöiden tavoitteet ovat relevantteja, vai olisiko joku muu vekotin/ajatus/saavutus tällä kertaa hyödyllisempi.
Mikä ristiriita tuossa on mielestäsi? Tarkoitan sitä, että kukaan ei erehtymätön. Jopa he jotka yleensä ajattelevat älykkäästi sortuvat ajattelun laiskuuteen juuri siksi, koska se älykäs ajattelu on niin työlästä, eikä kaikki aina jaksa ylläpitää sitä "älyllistä kuntoa".
Vierailija kirjoitti:
Eli siellä Porvoossa kaikki olisivat yhtä älykkäitä, jos vain laiskuudeltaan viitsisivät?
Aivan. Laiska on valinnut itselleen sellaisen aivokemian, perimän ja olosuhteet jotka eivät mahdollista ahkeruutta ja tämä valinta estää viisastumisen.
Vierailija kirjoitti:
Eli siellä Porvoossa kaikki olisivat yhtä älykkäitä, jos vain laiskuudeltaan viitsisivät?
Tämä mantranomainen Porvoon huutelu jokaiseen aloitukseen on hyvä esimerkki ajattelun laiskuudesta. Sen sijaan, että ajatteli oikeasti mitä aloituksessa sanotaan, turvaudutaan tuollaiseen kuluneeseen vitsiin jolla ovi kuitata koko homman ilman että tarvitsee rasittavaa aivonystyröitään.
Minä toimin muutamissa tärkeissä asioissa tietoisen tyhmästi, koska järkevä tapa ei ole eri syistä ole sallittu. Velvollisuusetiikka jyrää hyve- ja seurausetiikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
No näitähän nyt on vaikka kuinka. Ei ole tunneajattelua tai mielipide, että toinen maailmansota käytiin. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että Suomen liikennelaki kieltää punaisia päin ajamisen. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että minä omistan viherkasvin ja puhelimen. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että minulla on x euroa rahaa tililläni, eikä sekään, että sillä saa y purkkia maitoa kaupasta. Eikä ole tunneajattelua tai mielipide, että minulla esimiehenä on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia alaisteni työn johtamiseen nähden.
Tunneajattelua tai mielipide voi olla se, PITÄISIKÖ näin olla vai ei, mutta sehän on sitten taas eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Kyllä mielipiteissäkin on eroja sen suhteen onko kyse vain ennakkoluulosta vai objektiivisemmasta mielipiteestä, joka perustuu vaikkapa sosiologisiin tutkimuksiin. Jos nyt oikein saivarellaan niin edes kovat luonnontieteet ei ole 100% aukottomasti todistettuja faktoja, vaan parhaimmillaankin vain paras teoria sillä hetkellä tietystä rajatusta aiheesta.
Samat sosisologiset tulokset ja niihin perehtyminen voivat johtaa eri henkilöillä vaikkapa rasistisiin ja äärinationalistisiin mielipiteisiin ja toisella humanistisiin ja liberaaleihin. Toisella vasemmistolaisiin ja toisella oikeistolaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siellä Porvoossa kaikki olisivat yhtä älykkäitä, jos vain laiskuudeltaan viitsisivät?
Aivan. Laiska on valinnut itselleen sellaisen aivokemian, perimän ja olosuhteet jotka eivät mahdollista ahkeruutta ja tämä valinta estää viisastumisen.
Otsikko on jossain määrin clickbait (koska muunlaiset eivät täällä herätä keskustelua). Toki ihmisissä on esim. synnynnäisiä erojakin vaikkapa siinä aivojen laskentatehossa jotain älykkyystestit mittaa, mutta olen tavannut monta sellaista mensatason idioottia jotka kyllä pärjää päättelytesteissä niin kauan kun kyse on neutraaleista kuviopäättelyistä tai matemaattisista laskutoimituksista, mutta kaikissa muissa asioissa sortuvat ajattelemaan tunteillaan ja sitten vain jälkikäteen rakentavat defenssinomaisesti perustelut miksi heidän tunnepitoinen ennakkoluulonsa on muka oikein.
Vastaavasti joku lähempänä keskitasoa ÄO:lta oleva saattaa olla "älykkäämpi" (tai ehkä pitäisi puhua viisaudesta, mutta sekin on niin epämääräinen sana joka tarkoittaa ihmisille eri asioita) sillä tavalla että hän tiedostaa enemmän oman ajattelunsa puutteita, eikä lähde heti ensimmäisen ennakkoluulon matkaan. Tällaisen ihmisen aivojen "laskentateho" on ehkä alhaisempi mutta hän käyttää aivojaan paremmin.
Idea on varmaan siinä, että ensin suodaan komennettaville lyhyt "taakse" ja sitten verbillä riviin järjesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Kyllä mielipiteissäkin on eroja sen suhteen onko kyse vain ennakkoluulosta vai objektiivisemmasta mielipiteestä, joka perustuu vaikkapa sosiologisiin tutkimuksiin. Jos nyt oikein saivarellaan niin edes kovat luonnontieteet ei ole 100% aukottomasti todistettuja faktoja, vaan parhaimmillaankin vain paras teoria sillä hetkellä tietystä rajatusta aiheesta.
Samat sosisologiset tulokset ja niihin perehtyminen voivat johtaa eri henkilöillä vaikkapa rasistisiin ja äärinationalistisiin mielipiteisiin ja toisella humanistisiin ja liberaaleihin. Toisella vasemmistolaisiin ja toisella oikeistolaisiin.
Ja juuri kaikki tuollainen heimoutuminen on sitä ajattelun laiskuutta. Totuus on usein moniulotteisempi kuin näillä ideologeilla, joille on vain se heidän oma porukkansa ja heidän "oikeat mielipiteet".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun kaksi viimeistä kappaletta ovat ristiriidassa keskenään. Ensin sanot, että edes älykkäät ihmiset eivät aina ajattele kunnolla ja sitten, että älykuntoa ylläpitääkseen ei saa hetkeksikään herpaantua.
Sinänsä yhdyn aapen perusväitteeseen. Ainakin siltä kannalta, että olen juuri itse mokannut pahasti, ja ihan itse valitsin toimia tyhmästi tässä asiassa. En tosin silloin tiennyt, että se oli tyhmää, mutta näin kävi kumminkin. Silti, valinta mikä valinta.
Toisaalta stereotypiat ja kategoriat ja valmiit käsitteellistämisen ovat tavallaan tarpeellisia ajattelun apuvälineitä. Ei joka kerta tarvitse eikä ole viisasta kehittää pyörää uudelleen. Me voimme ja meidän kuuluu rakentaa myös edellisten ajattelijoiden työn päälle. Muu olisi yhtä lailla tyhmää. Sen sijaan meidän on tarpeen muistaa kysyä itseltämme, vieläkö ne edellisten pyöränkeksijöiden tavoitteet ovat relevantteja, vai olisiko joku muu vekotin/ajatus/saavutus tällä kertaa hyödyllisempi.
Mikä ristiriita tuossa on mielestäsi? Tarkoitan sitä, että kukaan ei erehtymätön. Jopa he jotka yleensä ajattelevat älykkäästi sortuvat ajattelun laiskuuteen juuri siksi, koska se älykäs ajattelu on niin työlästä, eikä kaikki aina jaksa ylläpitää sitä "älyllistä kuntoa".
Kun puhut "älyllisestä kunnosta", rinnastat älyn fyysiseen kuntoon. Fyysistä kuntoa jos ei ylläpidä, ei enää lainkaan pysty samantasoiseen suoritukseen. Jälkimmäisessä kappaleessa ymmärtää, että ihan vain kertaluontoinen laiskuus romuttaa koko älyllisen kunnon - vaikka edellisessä kappaleessa puhut siitä, että samat ihmiset joskus ovat älykkäitä ja joskus laiskoja.
No jaa, ehkä sun kielikuva vain oli laiska, vaikka muuten olet varmasti ihan älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
No näitähän nyt on vaikka kuinka. Ei ole tunneajattelua tai mielipide, että toinen maailmansota käytiin. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että Suomen liikennelaki kieltää punaisia päin ajamisen. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että minä omistan viherkasvin ja puhelimen. Ei ole tunneajattelua eikä mielipide, että minulla on x euroa rahaa tililläni, eikä sekään, että sillä saa y purkkia maitoa kaupasta. Eikä ole tunneajattelua tai mielipide, että minulla esimiehenä on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia alaisteni työn johtamiseen nähden.
Tunneajattelua tai mielipide voi olla se, PITÄISIKÖ näin olla vai ei, mutta sehän on sitten taas eri juttu.
Pitää paikkansa, mutta luen nuo tosiseikkoihin joihin muodostetaan mielipide.
Suhtatumisessa osaan näistä on kulttuurisiakin eroja. Joissain maissa kukaan ei piittaa esim. nopeusrajoituksista tai tupakkalaista.
Tunneajattelu myöskin määrää esim. rahan arvon. X euroa tililläsi muuttuu arvooltaan suuremmaksi tai vähäisemmäksi ihmisten tunneraktioiden mukaan. Jos USA.n presidentti esim. sanoo jotain, markkinat voivat hermostua tai olla luottavaisin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun kaksi viimeistä kappaletta ovat ristiriidassa keskenään. Ensin sanot, että edes älykkäät ihmiset eivät aina ajattele kunnolla ja sitten, että älykuntoa ylläpitääkseen ei saa hetkeksikään herpaantua.
Sinänsä yhdyn aapen perusväitteeseen. Ainakin siltä kannalta, että olen juuri itse mokannut pahasti, ja ihan itse valitsin toimia tyhmästi tässä asiassa. En tosin silloin tiennyt, että se oli tyhmää, mutta näin kävi kumminkin. Silti, valinta mikä valinta.
Toisaalta stereotypiat ja kategoriat ja valmiit käsitteellistämisen ovat tavallaan tarpeellisia ajattelun apuvälineitä. Ei joka kerta tarvitse eikä ole viisasta kehittää pyörää uudelleen. Me voimme ja meidän kuuluu rakentaa myös edellisten ajattelijoiden työn päälle. Muu olisi yhtä lailla tyhmää. Sen sijaan meidän on tarpeen muistaa kysyä itseltämme, vieläkö ne edellisten pyöränkeksijöiden tavoitteet ovat relevantteja, vai olisiko joku muu vekotin/ajatus/saavutus tällä kertaa hyödyllisempi.
Mikä ristiriita tuossa on mielestäsi? Tarkoitan sitä, että kukaan ei erehtymätön. Jopa he jotka yleensä ajattelevat älykkäästi sortuvat ajattelun laiskuuteen juuri siksi, koska se älykäs ajattelu on niin työlästä, eikä kaikki aina jaksa ylläpitää sitä "älyllistä kuntoa".
Kun puhut "älyllisestä kunnosta", rinnastat älyn fyysiseen kuntoon. Fyysistä kuntoa jos ei ylläpidä, ei enää lainkaan pysty samantasoiseen suoritukseen. Jälkimmäisessä kappaleessa ymmärtää, että ihan vain kertaluontoinen laiskuus romuttaa koko älyllisen kunnon - vaikka edellisessä kappaleessa puhut siitä, että samat ihmiset joskus ovat älykkäitä ja joskus laiskoja.
No jaa, ehkä sun kielikuva vain oli laiska, vaikka muuten olet varmasti ihan älykäs.
No ehkä vertaus ei ole kaikkein täsmälllisin. Harvoinpa vertaukset ovat. Kertaluontoinen laiskuus ei kylläkään romuta fyysistä eikä älyllistäkään kuntoa, mutta jos tottuu ajattelemaan laiskasti, niin uskon että sellainen taipumus saatta helposti jäädä päälle. Vähän kuten jos päätät pitää taukoa kuntoilusta, niin on vaikeampaa jatkaa harjoittelua kuin silloin kun on kehittänyt rutiinin kunnon ylläpitämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes ne ns. älykkäät ihmiset ei ajattele aina kunnolla ja sortuvat usein stereotypioihin, mielipiteisiin, tunneajatteluun.
Kerro joku asia joka ei ole tunneajattelua tai mielipide. Matematiikan ja kovien luonnontieteitten ulkopuolelta siis.
Kyllä mielipiteissäkin on eroja sen suhteen onko kyse vain ennakkoluulosta vai objektiivisemmasta mielipiteestä, joka perustuu vaikkapa sosiologisiin tutkimuksiin. Jos nyt oikein saivarellaan niin edes kovat luonnontieteet ei ole 100% aukottomasti todistettuja faktoja, vaan parhaimmillaankin vain paras teoria sillä hetkellä tietystä rajatusta aiheesta.
Samat sosisologiset tulokset ja niihin perehtyminen voivat johtaa eri henkilöillä vaikkapa rasistisiin ja äärinationalistisiin mielipiteisiin ja toisella humanistisiin ja liberaaleihin. Toisella vasemmistolaisiin ja toisella oikeistolaisiin.
Ja juuri kaikki tuollainen heimoutuminen on sitä ajattelun laiskuutta. Totuus on usein moniulotteisempi kuin näillä ideologeilla, joille on vain se heidän oma porukkansa ja heidän "oikeat mielipiteet".
Mikä on moniulotteisempi suhtatumistapa? Kerro joku esimerkki tälläisestä ajattelusta. Kerro vaikkapa lyhyesti joku sosiologinen tutkimus tms. ja minkälaiset johtopäätökset siitä pitäisi viisaalle tulla.
Ap:n olisi tässä kannattanut antaa jokin konkreettinen esimerkki.
Mutta joo, perusideana hänen väitteensä kyllä toimii. Mutta ihmiset pettävät itseään, jos luulevat että ajattelusta voi poistaa henkilöön liittyvät ominaisuudet. Tunteet, persoonallisuus, historia ja kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti ajatteluun. Näin tapahtuu myös tieteissä, ml. matematiikassa ja luonnontieteissä. Juuri harha, että viimeksimainitut olisivat ihmisen käsissä jotenkin "objektiivisia" on ennakkkoasenne, joka estää havaitsemasta ym. tekijöiden vaikutusta.
Kyllä näin on.