Lue keskustelun säännöt.
En ole saanut lapsena kiukutella tarpeeksi niin teen sen nyt
04.12.2017 |
Kiukuttelen myös omille lapsilleni, melkein jokainen aikuinen tekee niin. Hyvä vanhempi on sellainen, jolle lapsi saa kiukutella, itse en ole sellainen. Mutta on ihanaa, kun kiukuttelu on mulle nykyisin mahdollista! Lapsuudessani se ei ollut!
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Koititko jo koiranpaskaa syödä?
En, eikä varsinkaan ole asia, jonka puolesta kiukuttelisin. Vaan jos mieleni pahoitetaan tai en saa mitä haluan tai...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säälin lapsiasi. Todella.
En ole ainoa kiukutteleva vanhempi. Moni ei vain myönnä käytöksensä lapsilleen olevan pohjimmiltaan kiukuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälin lapsiasi. Todella.
En ole ainoa kiukutteleva vanhempi. Moni ei vain myönnä käytöksensä lapsilleen olevan pohjimmiltaan kiukuttelua.
Olet silti paska vanhempi. Et voi perustella käytöstäsi sillä, että kyllä joku muukin niin tekee. Miksi edes teit lapsia, jos haluat vain purkaa vihaasi ja katkeruuttasi heihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälin lapsiasi. Todella.
En ole ainoa kiukutteleva vanhempi. Moni ei vain myönnä käytöksensä lapsilleen olevan pohjimmiltaan kiukuttelua.
Olet silti paska vanhempi. Et voi perustella käytöstäsi sillä, että kyllä joku muukin niin tekee. Miksi edes teit lapsia, jos haluat vain purkaa vihaasi ja katkeruuttasi heihin?
En mä sillä sitä perustelekaan. Lue otsikko. Eihän noista voi parantua, ellei näe omien lastensa kautta mitä itselle on tehty ja kenen vika se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minun äitini olisi voinut syyttää OMIA VANHEMPIAAN, mutta sen sijaan hän SYYTTI MINUA. Siis siitä, miten käyttäytyi mua kohtaan. Mä en syytä mun lapsiani, mä syytän oikeaa syypäätä, äitiäni.
ap
Mun äiti ois voinut syyttää aiemmin kuolleita vanhempiaan, mutta E! Minussa oli vikaa!!! Vaikka tasan EI OLLUT!!!!!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä mun äiti myöskään syyttänyt itseään. Miksi munkaan pitäisi? Eihän mun äiti tahallaan, eiks niin? Ei silloin voi syyttää itseään, eiks niin!?
Sun äiti parka. Sun lapsi parat. Sun mies parka.
Mikset sä jo tee ratkaisua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se terapia tekee sut näköjään vain hullummaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun äiti parka. Sun lapsi parat. Sun mies parka.
Mikset sä jo tee ratkaisua?
Ei ne ole mitään parkoja, sinä olet ressukka, jos hajoat muiden kiukutteluun, kun heillä on paha olla. Älä sinä mene kenenkään läheiseksi ikinä jookos, kiitos.
Mun lapsi, tytär, teki mulle oman joulukalenterinkin ☺️Ei ehkä ois tehnyt, jos asuisin koko ajan kotona (kiukuttelemassa).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vitun äitihullu, mene jo hoitoon. Suljetulle.
Vierailija kirjoitti:
Olet kuvottava ihminen.
Jaan saman mielipiteen kanssasi.
Koko touhunsa on nillitystä, pilkkaa ja katkeruutta ja tekokatumuksia väliin, tarkoitan muita aloituksia kuin tämä ikuinen trollaus, joka puhdasta ärsyttämistä.
En käsitä, miten tätä miestä ei ole erotettu työstään. Itsenäisyyttä ilmeisesti juhlii natsihenkisesti täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kuvottava ihminen.
Jaan saman mielipiteen kanssasi.
Koko touhunsa on nillitystä, pilkkaa ja katkeruutta ja tekokatumuksia väliin, tarkoitan muita aloituksia kuin tämä ikuinen trollaus, joka puhdasta ärsyttämistä.
En käsitä, miten tätä miestä ei ole erotettu työstään. Itsenäisyyttä ilmeisesti juhlii natsihenkisesti täällä.
Mitä tekokatumusta?
Mites sä aiot ilahduttaa miestä ja lapsiasi jouluna? Pysymällä poissa?
Ja taas sitä mennään.
Joillakin ihmisillä vain on liikaa aikaa ajatella turhia.
Oli mullaki kusipää miesystävä jopa kuuden vuoden ajan kun olin todella nuori. Hän käyttäytyi kuin ap:n äiti, tunnistan ihmistyypin, oli henkistä ja fyysistä väkivaltaa, aivan sairasta menoa, kaikki oli mun syytä, kaiken se käänsi kuten ap:n äiti.
No, jätin miehen ja unohdin koko tyypin. Enkä ole vatvonut. Enkä traumatisoitunu. Pitää vain ajatella, että se toinen oli hullu, minä en. Se tunne, kun jättää kaiken taakseen ja ajattelee fuck it. Ansaitsen parempaa. Ja oikeasti jättää taakseen.
Tarinani pointti oli se, että monet muutkin ovat kokeneet vastaavaa kuin ap, mutta miten siitä kukin selviää, onkin kokonaan toinen tarina.
Koititko jo koiranpaskaa syödä?