Itkettää laittaa vauvan vaatteita myyntiin. Onko tämä normaalia?

Onhan se kun ne on vaan niin söpöjä:)Pakkaa yksi nättiin laatikkoon talteen,sekin riittää.

On normaalia.

Ei itkun kanssa pidä laittaa pois, jos ei ole ihan pakkotilanne. Laita pois vain ne, jotka tuntuvat siltä että voi laittaa pois ilman itkuja.

Vähennä vähän kerrassaan sitä mukaa ku pystyy. Mä tein niin ja oli helpompi sillai.

On ihan normaalia. Hormonitasot on vielä korkealla niin ihminen reagoi näin. Luultavasti tihrustat aikaisempaa enemmän myös tunteellisesta musiikista tms.

Oma lapseni on neljä. Meillä on edelleen rattaat varastossa, koska minusta tuntuu pahalta myydä niitä. Viimeinen ripe vauva- ja taaperoajasta. Ihan hölmöä, kun niistä saisi vielä myydessä ihan hyvin rahaa eikä lapsikaan ole niissä istunut yli vuoteen.

Normaalia. Onhan se yksi iso vaihe elämästä ohi ja ne vauvat kasvaneet isommaksi jne.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on neljä. Meillä on edelleen rattaat varastossa, koska minusta tuntuu pahalta myydä niitä. Viimeinen ripe vauva- ja taaperoajasta. Ihan hölmöä, kun niistä saisi vielä myydessä ihan hyvin rahaa eikä lapsikaan ole niissä istunut yli vuoteen.

Samoin kävi meillä, paitsi lapsi jo koulussa :D Menisköhän ne sitten joskus lapsenlapsille "retrovaunuina"?

Ihan hirveää, kun toisaalta tekisi mieli vielä lisää lapsia, mutta sitten ne reaaliteetit.  Olen liian vanha jo.

ap. 

Montako lasta ap:lla on? Haluaisitko vielä ehkä kuitenkin lisää? Jos se on syynä luopumisen haikeuteen?

Vierailija kirjoitti:

Montako lasta ap:lla on? Haluaisitko vielä ehkä kuitenkin lisää? Jos se on syynä luopumisen haikeuteen?

Kaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveää, kun toisaalta tekisi mieli vielä lisää lapsia, mutta sitten ne reaaliteetit.  Olen liian vanha jo.

ap. 

No eihän 38-v. ole liian vanha saamaan lasta, nyt en ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveää, kun toisaalta tekisi mieli vielä lisää lapsia, mutta sitten ne reaaliteetit.  Olen liian vanha jo.

ap. 

Tätä en ihan ymmärrä, kun sain itse viime vuonna lapsen 42-vuotiaana. En mitenkään ole kokenut missään vaiheessa olevani liian vanha. Niinhän ne on kautta aikojen naiset lapsia saaneet niin kauan kunnes vaihdevuodet homman estää. Vanhaan aikaan ennen ehkäisyä oli aika tavallista että viimeinen isosta lapsilaumasta tuli 40-45-vuotiaana. Ei ne naiset aina niinkään enää olisi lapsia lisää halunneet mutta sille ei voinutkaan mitään kun miehet ei selibaattiinkaan suostuneet. 

Varmaan on ihan normaalia, onhan yksi vaihe sekä lapsen että äidin elämää kohta muisto vain.

Mutta se vasta kamalaa oli kun meiltä yli 10 vuotta sitten kuoli lapsi kätkytkuolemaan ja sitten piti niitä varusteita ja tarvikkeita myydä pois. Miehen oli pakko se hoitaa, minä en pystynyt edes katsomaan niitä tavaroita kun taas alkoi hillitön itku. (Ja ei, en pystynyt sellaiseen järkevään ajatteluun että säästetään ne omia toivottavasti tulevia lapsia varten, halusin äkkiä pois silmistä kaiken mikä taas muistutti surusta joka oli liikaa pinnassa muutenkin)

On normaalia ja vähän kuuluukin asiaan.

En mä lähde hätyyttämään, että tee ihmeessä lisää lapsia, koska tuo kuuluu siihen kasvamiseen. Lapsiluku on mikä on, eikä se vauva-aika sieltä enää palaa. Saa sitä itkeä. Äidit on vähän semmoisia.

Ei siihen haikeuteen ole parannuskeino se, että hankkii lisää lapsia. Itkut pitää itkeä. Se on hyvä juttu vaan. Koko tunneskaala.

Säästä osa. Mun lapsi on 23 ja mulla on tallessa hänen ihan eka bodynsa ja joitain muitakin. Yksi paita oli lapsen ihan lemppari, se piti pestäkin suunnilleen salaa kun lapsi oli parivuotias ja se on hyvässä säilössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveää, kun toisaalta tekisi mieli vielä lisää lapsia, mutta sitten ne reaaliteetit.  Olen liian vanha jo.

ap. 

Tätä en ihan ymmärrä, kun sain itse viime vuonna lapsen 42-vuotiaana. En mitenkään ole kokenut missään vaiheessa olevani liian vanha. Niinhän ne on kautta aikojen naiset lapsia saaneet niin kauan kunnes vaihdevuodet homman estää. Vanhaan aikaan ennen ehkäisyä oli aika tavallista että viimeinen isosta lapsilaumasta tuli 40-45-vuotiaana. Ei ne naiset aina niinkään enää olisi lapsia lisää halunneet mutta sille ei voinutkaan mitään kun miehet ei selibaattiinkaan suostuneet. 

Ei varmasti ole liian vanha saamaan lapsia, mutta jos on ne realiteetit. Kuten se raha.

Jos vaikka meinaa, että nämä kaksi jo olemassaolevaa pitäisi saada kasvatettua ja lukioon asti, niin eikö ole parempi että hoitaa kaksi hyvin eikä kolmea vähän sinnepäin?

Onko se niin kauheaa, jos tulee haikea olo ja itkettää? Pitääkö sitä hoitaa vielä  yhdellä iltatähdellä? Ei kaikkien prioriteetit ole siinä, että täytetään maa.

Niin muakin itketti.

Lähinnä se on sitä haikeutta, että tämä yksi elämänvaihe on lopullisesti ohi. Ja vaikka se silloin sitä elellessä oli raskastakin ja vaati sopeutumista, niin aika kultaa muistot ja rankkuus kasvatti henkisesti jne. Joskus katson kadulla, kun nuori äiti työntää hartiat vääränä vauvanvaunuja/rattaita ja mietin, että minäkin olin joskus tuollainen. Mutta ei se aina ihanaa ollut, todellakaan.

Minä laitoin kauneimmat vaatteet muistojen laatikkoon säilöön (ehkä joskus lapsenlapsille?) ja loput myin kylmästi pois tilaa viemästä seuraaville tarvitsijoille. Ja yritin tsempata sillä ajatuksella, että NYT saan nukkua täydet yöt, muisti ei pätki, en ole ärtyisä, on enemmän omaa aikaa omille jutuille, ei ole aina kiire ja riittämättömyyden tunne päällä, ei tarvitse päivystää leikkipuistossa ja kävellä perässä koko ajan ja nyt isommat lapset ovat kivoja juttukumppaneita.

Mutta ehkäisystä pidän silti kiinni. Olisi kamalaa, jos pamahtaisin raskaaksi ja kaikki alkaisi taas alusta.... ei hitsi!

N43

No, kohta naurattaa, kun katsot tilillesi.

On normaalia. Siksi meilläkin on yksi hyllyllinen vanhoja lastenvaatteita. Muistoja menneiltä vuosilta <3 Ja ehkä lapset joskus saavat omia lapsia, joille haluavat jotain itsellään aikanaan ollutta.