Te joilla jatkuvia vaikeuksia nuorenne kanssa, miten jaksatte?
Kamalalta tuntuu pettyä tyhjiin lupauksiin kerta kerran jälkeen, välillä nousee ihan kamalia vihantunteita tuota itseään hakevaa aikuistuvaa kohtaan. Tuntuu ettei osaa ottaa vastuuta mistään, pelkään oppiiko ikinä vaikka miten yritän jutella.
Kommentit (7)
Tänään viimeksi itkin töissä lapseni takia. Ikää vasta 12 vuotta mutta vaikeaa on, psykan puolelle on jonotettu puoli vuotta, en tiedä onko edes laillista tommonen jonotuttaminen.
Hävettää, suututtaa ja ahdistaa. Syytän itseäni vaikka tiedän että kaikista vain ei kasva yhteiskunnan kannalta kelvollisia vaikka mitä tekisi. Joka päivä pelkään koulun viestejä, mitä taas. Ja tulevaisuus, sitä pelkään eniten. Addiktioiden riskit on nähtävissä jo nyt. Entä sitten kun lapsi on täysi-ikäinen, ei varmaan pitele enää mikään. Surua ja huolta riittää jo nyt.
Onneks noita on vaan yksi, muut korvaavat sitten ihanuudellaan yhden kauheudet.
Vierailija kirjoitti:
Tänään viimeksi itkin töissä lapseni takia. Ikää vasta 12 vuotta mutta vaikeaa on, psykan puolelle on jonotettu puoli vuotta, en tiedä onko edes laillista tommonen jonotuttaminen.
Hävettää, suututtaa ja ahdistaa. Syytän itseäni vaikka tiedän että kaikista vain ei kasva yhteiskunnan kannalta kelvollisia vaikka mitä tekisi. Joka päivä pelkään koulun viestejä, mitä taas. Ja tulevaisuus, sitä pelkään eniten. Addiktioiden riskit on nähtävissä jo nyt. Entä sitten kun lapsi on täysi-ikäinen, ei varmaan pitele enää mikään. Surua ja huolta riittää jo nyt.
Hyvä että olet hakenut apua! Mielestäni akuuttiaika pitäisi tulla kuukaudessa (ainakin joitain vuosia sitten oli tämmöinen) Kannattaa soittaa perään. Tsemppiä! Ap
I feel you. Lapseni on jo 19. Viidenneltä luokalta lähtien olen tehnyt kaikkeni jotta hän voisi elää normaalia elämää, opiskella, tehdä töitä. Voimat loppuvat itsellä ja puolisolla. Häipyy, ei saada yhteyttä, ei mene työpaikalleen, opiskelu jäi kesken. Alkoholinkäyttö on holtitonta, rahapeleihin menee rahat. Haetaan milloin putkasta, milloin jostakin muualta. Rahat aina loppu ja maksut maksamatta. Joko luovutan? Hyvää olisin hänelle toivonut, mutta ei toista voi väkisin pitää pinnalla.
Ystävien ja perheen tuki on minulle tärkeä. Puran noita samoja tuntemuksia joita tunnet. Pystyn samaistumaan tunteisiisi. Välillä itkettää kyllä.