Kumpaa rahapeliä pelaisit
Kummassakin pöydässä istuu 10 pelaajaa.
Pöydässä A jokainen laittaa samansuuruisen panoksen pöytään. Talo ottaa panoksista 30% pois ja arpoo pelaajan, joka saa loput.
Pöydässä B jokainen laittaa samansuuruisen panoksen pöytään. Talo arpoo luvun välillä 4 ja 14, laittaa pöytään niin monta prosenttia lisää panoksia ja jakaa pöydässä olevat rahat tasan pelaajien kesken.
Kumpaan pöytään istuisit?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Miten talo saa voitot tapauksessa B?
Mainostuloilla ja oheismyynnillä.
B:ssä siis saa varmuudella hieman enemmän rahaa takaisin kuin mikä oli oma panos, kun taas A:ssa voi saada paljon enemmän mutta vain 10 %:n todennäköisyydellä?
Valitsen pienemmän riskin eli B:n. Mitä suurempi panos, niin sitä vähemmän riskejä olisin valmis ottamaan, mutta luultavasti ottaisin pikkusummallakin tuon pienemmän riskin.
Näin päättäisin, jos valinnan voi tehdä vain kerran, mutta jos pelejä olisi useita, kuten vaikka kymmeniä tai satoja, niin miettisin tarkemmin, kumpi tulee todenäköisemmin kannattavaksi.
miksi B:Ssä ylipäätään kenenkään muun kuin talon pitäisi panna mitään?
Esim 10 "pelaajaa" kaikki laittaa 10 euroa. Talo lisää pottiin 4-14, ja talo jakaa 10,40-11,40 euroa jokaiselle. Miksi siis toi 10 euroa ylipäätään pitäisi panna, Eikö se olisi sama jakaa tuo 0,40-11,40 takas.
Kyllä ap:n kannattais vaihtaa amnattia, jos tuollaiset pöydät on sen kasinolla.
Vierailija kirjoitti:
miksi B:Ssä ylipäätään kenenkään muun kuin talon pitäisi panna mitään?
Esim 10 "pelaajaa" kaikki laittaa 10 euroa. Talo lisää pottiin 4-14, ja talo jakaa 10,40-11,40 euroa jokaiselle. Miksi siis toi 10 euroa ylipäätään pitäisi panna, Eikö se olisi sama jakaa tuo 0,40-11,40 takas.
Panoksella määritetään, kuinka suuri voitto on. Siksi se pitää laittaa pöytään.
En tiedä kuinka moni tajusi mistä on kyse, mutta pöytä A kuvaa tyypillistä arvontaa tai rahapeliä. Voi voittaa paljon, mutta pienellä todennäköisyydellä.
Pöytä B kuvaa taas tyypillistä (passiivista) osakesijoittamista. Se tosin vaatii enemmän panoksia (pääomaa) ja "kierros" kestää vuoden. Tosiasiassa "talo" (markkinat) arpoo voittoluvun selvästi isommalta vaihteluväliltä (joka siis yltää negatiivisellekin) mutta odotusarvo on suunnilleen edelläkuvattu (8-9%) Lisäksi arvonnat eivät toisistaan riippumattomia, vaan negatiivista arvontaa seuraa useimmiten positiivinen arvonta ja päinvastoin.
Tämä pieni otos kyllä kallistuu yleisön suhteen enemmän pöytään B. Silti suomalaiset todellisuudessa laittavat enemmän pöytään A (rahapeleihin) kuin pöytään B (osakesijoituksiin)
Vierailija kirjoitti:
B:ssä siis saa varmuudella hieman enemmän rahaa takaisin kuin mikä oli oma panos, kun taas A:ssa voi saada paljon enemmän mutta vain 10 %:n todennäköisyydellä?
Valitsen pienemmän riskin eli B:n. Mitä suurempi panos, niin sitä vähemmän riskejä olisin valmis ottamaan, mutta luultavasti ottaisin pikkusummallakin tuon pienemmän riskin.
Näin päättäisin, jos valinnan voi tehdä vain kerran, mutta jos pelejä olisi useita, kuten vaikka kymmeniä tai satoja, niin miettisin tarkemmin, kumpi tulee todenäköisemmin kannattavaksi.
Vastaus itselleni: Valitsisin B:n myös silloin, kun pelejä olisi monta. Kun A:sta viedään aina se 30 %, menetät ajan kanssa sitä enemmän rahaa, mitä enemmän pelaat. Eli usealla pelillä A vasta ei kannatakaan!
Miten talo saa voitot tapauksessa B?