Kerro kokemastasi seksuaalisesta häirinnästä.

Ollessani ensimmäisellä luokalla vuonna 1975 opettaja kumartui pulpettini ylle siten, että hänen rintansa painautuivat oikeaa käsivarttani vasten. Tästä olisi hyvä saada jonkinlaiset korvaukset, onhan aikaa jo kulunut jonkin verran.

Puhelimeeni alkoi tulla yhtäkkiä viestejä tuntemattomalta aikuiselta mieheltä. Hän kyseli ensin kuulumisia, ei vastannut mistä oli saanut numeroni. Hyvin pian viestit muuttuivat seksuaalisävytteiseksi, hän yritti saada minut kuvailemaan alapäätäni ja suostutella tapaamaan. Hän halusi ottaa alastonkuvia, selitteli miten "voin luottaa häneen, olen täysin turvassa kuvausten aikana ja hän maksaa niistä hyvin".

Olin 10-vuotias. Katkaisin viestittelyn enkä kertonut kenellekään. Hävetti. Jokin aika tämän jälkeen koulussa opettaja kertoi, että koulussamme moni oli saanut samansisältöisen sähköpostiviestin jossa yritettiim saada suostumaan alastonkuvauksiin. Opettaja sanoi, että välitunnilla voi tulla kahden kesken kertomaan jos on saanut tällaisen sähköpostin. En kehdannut kertoa tekstiviesteistä, hävetti.

Päälle viiskymppinen opettaja hipelöi usein hiuksiani ja kevyesti hieroi hartioita yläasteella. Kerran viihteellä ollessa henkilö otti kiinni päälläni olleista henkseleistä ja paukautti ne vasten selkääni.

Töissä ällöttävä mies sanoo minulle joka aamu huomenta. Tosi ahdistavaa. Oikeasti se miettii rintojani ja haluaisi panna minua. Kyllä minä tiedän mitä miehet ajattelevat vaikkeivät sitä sanoisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Töissä ällöttävä mies sanoo minulle joka aamu huomenta. Tosi ahdistavaa. Oikeasti se miettii rintojani ja haluaisi panna minua. Kyllä minä tiedän mitä miehet ajattelevat vaikkeivät sitä sanoisikaan.

Oletko mies?

Työskentelin tarjoilijana pikkujouluissa joita vietettiin ravintolassa jossa tein keikkaa. Seurueessa yksi tukevassa humalassa oleva keski-ikäinen mies kouri takapuoltani, heilutteli luottokorttia kysellen paljonko maksaa että tarjoilisin yläosattomana. Lopulta hän kailotti isoon ääneen "Eikös me ollakin pantu joskus?" Olin tuolloin 19-vuotias ja hyvin ujo.

Työkaverini (nainen) sanoi, että toiminta on ihan arkipäivää, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja että voisin kostaa myymällä humalaisille talon kalleimpia juomia.

Esimieheni (mies) sanoi, että saan käydä joko itse ilmoittamassa tai jollen halua niin hän käy, että kyseiseen kabinettiin ei enää tarjoilla. Seurue saa hakea jatkossa juomansa tiskiltä ja tämä yksi nimenomainen mies saa loppuillan vain alkoholittomia juomia. Ja jos häiriökäyttäytyminen jatkuu, niin seurue saa valita poistuuko häirikkö vai poistuuko koko porukka.

Vierailija kirjoitti:

Töissä ällöttävä mies sanoo minulle joka aamu huomenta. Tosi ahdistavaa. Oikeasti se miettii rintojani ja haluaisi panna minua. Kyllä minä tiedän mitä miehet ajattelevat vaikkeivät sitä sanoisikaan.

Juuri tämänkaltaisia kommentteja osasin odottaa.

Ap

Kommentin 1 kirjoittaja voisi ajatuksella lukea kommentin 2 ja miettiä, mitä eroa noissa on. Vieläkö pistät vitsiksi?

Teininä ollessa minua on kourittu bussissa jalkovälistä, tekijä oli humalainen keski-ikäinen mies. Hävetti ihan hirveästi, kun samassa koulussa olevat pojat näkivät tapauksen. Siitä sitten minulle huudeltiin koulussa ja hävetti vielä enemmän.

Olin parikymppinen, kun yhdessä työpaikassa minua reilusti vanhempi mies tarttui aina tilaisuuden tullen rinnoista kiinni. Puhe ei tepsinyt, mutta kerran sattui niin kovasti, että vetäisin avokämmenellä miestä naamaan. Mies suuttui, kun en leikkiä ymmärtänyt, mutta lopetti kourimisen.

Sukulaisen mies kähmi sukujuhlissa rintoja ja takapuolta humalassa. Läpsin häntä ja huusin lopettamaan ja silti vielä myöhemmin kävi uudelleen.

Joudun tapaamaan häntä yhä ja aina oksettaa vuosien jälkeenkin.

Olin ala-asteella (eka- tai tokaluokkalainen, en muista kumpi), kun enoni hipelöi selkääni ja käsivarttani ja kysyi että haluaisinko koskettaa hänen elintään. Sanoin, etten halua. Eno kaappasi minut syliinsä ja sanoi, että entäs jos hän koskettaisi minua, olisiko se mukavaa. Samalla hänen kätensä oli vatsallani liukumassa alemmas. Sanoin, että kerron äidille. "Älä kerro, äitisi suuttuu." 

Kerroin silti, sillä äitini oli niin kauan kuin muistan tasaisin väliajoin varoitellut ja käskenyt kertomaan jos ikinä kukaan yrittää koskea minuun "väärällä tavalla". En ollut ikinä nähnyt äitiäni sellaisena, karjumassa pää punaisena, kiroilemassa ja täysin hysteerisen raivon vallassa kun hän huusi enolle. Eno sanoi, että valehtelin, että hän oli vain "hyppyyttänyt minua polvellaan" kuten teki usein silloin kun olin pienempi. Äiti uskoi minua. Sen jälkeen eno poistui elämästäni enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen. Äiti ei ole sen koommin pitänyt mitään yhteyttä enoon. 

Olin ahdistunut tapauksesta pitkään. En siksi, että mitä enoni teki vaan siksi että pelästyin sitä kohtausta mikä siitä seurasi. Tunsin siitä pitkään todella syvää syyllisyyttä ja häpeää, toivoin useasti että olisin vain ollut hiljaa. Pelkäsin jopa äitiäni jonkin aikaa, koska se raivo oli ollut jotain mitä en koskaan aiemmin ollut nähnyt. Vasta aikuisiällä olen ymmärtänyt tilanteen kokonaisuudessaan ja osannut olla hyvilläni siitä että kerroin ja ylpeä siitä, miten äitini uskoi minua ja puolusti minua. 

Mutta ymmärrän hyvin, miksi varsinkaan lapset eivät välttämättä kerro näistä tapauksista. Aikuisten pitää oikeasti olla tuntosarvet pystyssä, sillä lapsen mieli toimii hyvin eri lailla kuin aikuisen. Epäloogisesti ja kokonaisuutta ymmärtämättä. 

Vierailija kirjoitti:

Puhelimeeni alkoi tulla yhtäkkiä viestejä tuntemattomalta aikuiselta mieheltä. Hän kyseli ensin kuulumisia, ei vastannut mistä oli saanut numeroni. Hyvin pian viestit muuttuivat seksuaalisävytteiseksi, hän yritti saada minut kuvailemaan alapäätäni ja suostutella tapaamaan. Hän halusi ottaa alastonkuvia, selitteli miten "voin luottaa häneen, olen täysin turvassa kuvausten aikana ja hän maksaa niistä hyvin".

Olin 10-vuotias. Katkaisin viestittelyn enkä kertonut kenellekään. Hävetti. Jokin aika tämän jälkeen koulussa opettaja kertoi, että koulussamme moni oli saanut samansisältöisen sähköpostiviestin jossa yritettiim saada suostumaan alastonkuvauksiin. Opettaja sanoi, että välitunnilla voi tulla kahden kesken kertomaan jos on saanut tällaisen sähköpostin. En kehdannut kertoa tekstiviesteistä, hävetti.

Oli varmasti koulun opettajista joku...joku, jolla oli pääsy henkilötietoihin. Olisi kyllä ollut hyvä, jos olisit uskaltanut kertoa. Oliko se opettaja, joka näistä kertoi, nainen? Toivottavasti se oksennus jäi kiinni.

Kommenteista merkittävä osa tuntuu olevan esimerkkejä seksuaalisesta ahdistelusta, mikä lienee eri asia kuin seksuaalinen häirintä.

Mua ei ole onneksi ahdisteltu pahemmasti. Muutama juttu. Mutta kerran oli pelottavampi tilanne.

Lapsena joku mies nosti alasti painoja omakotitalonsa takkahuoneessa, ilmeisesti ihan tahallaan ja valot päällä. Aikuiset varoitti siitä. No me pennut (4-14 v) mentiin sitten sinne pihalle, naurettiin katketaksemme, ulvottiin nakupelleä ja heitettiin lumipalloja joukolla ikkunaan. Muutaman kerran jälkeen ne nakunäytökset loppui. Meidän lumipallojen heittely ei loppunut ennen kevättä...

Olin kukkakaupassa kesätöissä ja asiakas (n. 40 v. mies) tuli ostamaan jotain omppupuuta äitienpäivälahjaksi. Minä kumarruin sitä puuntaimea siinä nostamaan, niin tämä kävi kiinni mun perseeseen kun kumarruin, ihan tosta vaan. Ikää mulla oli 20 ja melko tulinen luonne, niin suutuin samantien ja ärjyin sen äijän ulos kaupasta ja löin porttikiellon. Ääntä musta kyllä lähtee ja lähistöllä oli melko paljon ihmisiä, kaupassa ei ollut seiniä vaan se oli sellainen katettu kesäpiste.

Toisen kerran olin 25 v, duunissa Hgin pääpostin tiskillä, kun asiakas kommentoi ensi töikseen että "kivat tissit sulla, mitä kokoa ne on?". Siis minulla oli paitapusero kaulaan saakka napitettu eikä mikään lihatarjotin esillä. Ei siinä mitään, mä painoin nappia ja sanoin että meillä on kuule kivat vartijat ja heitätin niillä tyypin ulos. Mun tissejäni ei tarvitse tulla kommentoimaan, jos ei olla sängyssä, aasiakas.

Tällä kerralla ei ehkä varsinaisesti ahdisteltu, mutta olin yksinäni ruotsinlaivalla matkalla interrailille, ja siihen aikaan siellä oli vielä ne kerrossänky-makuulaveriosastot, missä yhdessä nukuin. Olin ylälaverilla ihan turvallisuussyistä. Ajattelin että siellä mua ei helposti yllätetä. Ikää 19 v. Heräsin kuuden nurkilla ja aloin sitten meikata, kun odottelin aamusafkatarjoilun alkamista. Vastapäisellä alapunkalla makasi joku n. 35 krapulainen mies, joka ilmoitti että "et sä mitään meikkiä tarvi", mä en vastannut mitään. Sitten se yritti kysellä minne olen menossa. Sanon lyhykäisesti että reissulle.  Seuraavaksi tulikin jo "hei saat pari sataa, jos tuut tähän mun viereen". Mä vastasin että "Huoraltako mä sun mielestäsi vi..u näytän?" Salissa oli onneksi muitakin nukkumassa. "no lähetsä mun kanssa sitten syömään?"  No en mennyt. Mistähän johtui? Tyyppi yritti jatkaa erikoista iskuyritystään, mä pidin radiohiljaisuuden.

No interraililla sitten oli se pelottavampi tilanne. Olin Luzernissa, ja hostelin lähellä oli järvi, jonka laitaa kiersi ulkoilupolku penkkeineen. Ylhäällä meni tie, ja sieltä tuli portaita polun varrelle. Oli siis n. klo 18 ja ajattelin vähän  kävellä sitä, kun oli niin komiat alppimaisemat, vastarannalla Pilatus-vuori ja sitä rataa. Lähdin kävelemään. Yhdellä penkillä istui kolme noin 20+ poikaa keskenään. Mä näin että ne katsoi mua ja kun kävelin ohi, ne lähti 12-13 metriä mun perään. Mulle tuli jo muutaman metrin kävelyn jälkeen siitä outo tunne, ne ei puhuneet mitään keskenään, kuin olisivat vaanineet. Mä vilkaisin äkkiä, missä on portaat ylös, näin että siellä tiellä kävelee koirantaluttajat ja käännyin ympäri. Karjuin ja huusin niille suomeksi, että "Mitä vittua te mua seuraatte, suksikaa vit....siitä s.....na!" ja näin, kun ihmiset ylhäällä pysähtyi. Mua seuranneet pysähtyi ja kääntyi pois ja mä kipitin portaat ylös tielle. En tiedä, oisko aavistukseni ollut oikea, mutta ei vara venettä kaada.