Voiko mielestänne ex:än kanssa olla tekemisissä eron jälkeen?
Jos on esimerkiksi ex:än kanssa yhteinen kaveripiiri, työpaikka, sama ala, jokin yhteinen projekti, asia jota molemmat yrittävät viedä eteenpäin tai johon yrittää vaikuttaa, yhteiset lapset, jomman kumman tai molempien sukulaiset molempien tuttavia tms. niin voiko mielestänne exän kanssa pitää yhteyttä, olla samoissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa tms. vai onko ihan ehdoton ei? Perustelut.
Kommentit (11)
Joo voi. Eron voi hoitaa tyylikkäästi ja asiallisestikin. Lasten etu aina ensin, jos niitä yhteisiä lapsia on. Siinä erotaan parisuhteesta, ei niistä sukulaisista. Minä ainakin pidän välit kunnossa lasteni sukulaisiin, kun tosiaan näitä sukujuhlia on. Ja oman lapsen rippijuhlat järjestettiin ihan isänsä kanssa yhdessä. Ja käydään kaikki koulun vanhempainvartit jne. yhdessä. Ja joskus ihan vaan jutellaankin yhdessä niitä näitä vaikka kahvilla. Kun en mä sitä pane enkä haikaile parisuhteeseen takaisin. Eroon oli hyvä syy ja se pitää. Saa sitä silti ihmisenä ja lasten isänä arvostaa edelleen.
Huh miten helpottavia ajatuksia ja äänestyksen tulosta. Minä nimittäin olen myöskin sitä mieltä että voi olla tekemisissä noissa em. asioissa. Vapaa-ajan vietto yhdessä muuten kuin yhteisten lasten vuoksi ei ole oikein eikä etenkään jos uudet kumppanit eivät ole mukana mutta jos on asiaa niin voi pitää yhteyksiä ja käydä vaikka kahvilla tai lounaalla. Joskus on ihan hyvä ottaa yhteyttä exään muistelun merkeissäkin ihan mielenterveyden hoidon kannalta sillä ihmiseltä unohtuu asioita, jotka sitten vaivaavat kun palapeli ei ole ehjä. ap.
Voi, mun miehen ex on meidän todella hyvä ystävä ja kyläillään puolin ja toisin. Ei haittaisi vaikka viettäisivät kahdestaankin aikaa jos siihen olisi tarvetta.
Exät on exiä syystä, ei mielestäni tarvitse hengailla yhtään sen enempää kuin on pakko. Ymmärrän kyllä jos joutuu samoihin juhliin tai lasten takia näkee tms, mutta siihenpä saa jäädä.
Voi olla, koska asialliset hommat pitää tietenkin hoitaa. Olin kerran työpaikalla, jossa yksi pariskunta erosi, eikä halunnut olla sen jälkeen tekemisissä keskenään - sen sijaan yrittivät parhaansa mukaan hankaloittaa toinen toisensa elämää. Oli muuten aivan äärettömän kiusallista meille muille, ja lisäksi työt kärsivät moisesta pelleilystä.
Itse olen pystynyt aivan mainiosti tekemään töitä eksän kanssa, liikkumaan samoissa harrastuspiireissä ja yhteisissä tuttavapiireissä. Mutta noin henkilökohtaisemmalla tasolla olen vieraantunut hänestä vähitellen niin, että kun viimeksi jäin hänen kanssaan sattumalta hetkeksi kahden, en oikein keksinyt mitään sanottavaa. Small talkilla piti pärjätä.
Mitä taas siihen kuuluisaan vanhaan suolaan tulee, eksä on ehkä viimeinen mies maapallolla, jonka kanssa edes ajattelisin mitään seksiin vivahtavaakaan. Se kiinnostus loppui kyllä liittomme aikana siihen, kun kävi ilmi, että hänellä on uusi heila.
Aloittaja ei kysynyt mitään uuden kumppanin mielipidettä. Itse asiassa mahdollisia uusia kumppaneita ei mainittu aloituksessa lainkaan.
Mielestäni eksän kanssa todellakin voi olla tekemisissä niin paljon kuin molemmista tuntuu hyvältä, oli lapsia tai ei, yhteinen työpaikka tai ei. Ei se kuulu kenellekään muulle.
Totta kai voi, ja usein pitääkin jos on yhteisiä asioita. Osoittaa vain kypsyyttä ihmissuhteissa, kun osaa erota asiallisesti ja pysyy väleissä. Normaalitapauksissa osoittaa vain neuroottisuutta, jos kammoaa exän tapaamista. Ei eron tarvitse olla katkera ja ovien paukkua, kyllä aikuisen ihmisen pitää osata keskustella asiat selviksi.
Vierailija kirjoitti:
Exät on exiä syystä, ei mielestäni tarvitse hengailla yhtään sen enempää kuin on pakko. Ymmärrän kyllä jos joutuu samoihin juhliin tai lasten takia näkee tms, mutta siihenpä saa jäädä.
Joillakin homma toimii paremmin kaveri- kuin parisuhteena, turha siinä on kaikkia välejä katkoa jos ei ole kummankaan puolelta mitään katkeruutta.
Apua osoitteesta (Priestadu@gmail.com) oli ihanaa, minä ja vaimoni olemme taas yhdessä kahden vuoden eron jälkeen, Herra siunatkoon sinua ja temppeliäsi.
Periaatteessa ihan ok, mutta käytännössä varmaan riippuu siitä mikä se yhteydepidon määrä ja laatu on. Yhteiset työprojektit ymmärrän: olisihan se ihan naurettava stressin aihe, jos koko työaika menisi kollegan välttelemiseen ja yleensä työkommunikoinnin vaikeuksiin.
Mutta suurta määrää vapaa-ajan yhteydenpitoa en välttämättä haluaisi katsella vierestä.