Kumpi on mielestäsi itsekkäämpää: Hankkia lapsia vai jättää ne vapaaehtoisesti hankkimatta?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan pian joku alkaa höpöttää "ylikansoituksesta", joka onkin todella akuutti ongelma meillä täällä Suomessa ;D
Yksi suomalainen lapsi kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin kymmenen afrikkalaista.
Ja silti joidenkin mielestä nuo afrikkalaiset pitäisi tuoda tänne.
Samassa ajassa kun suomalaisten määrä on noussut 3,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan, Syyrian väkimäärä on noussut 3,5 miljoonasta 30 miljoonaan.
Jaapa jaa, en tiedä. Mutta jos vertaan omaa ja lapsettoman ystäväni elämää, niin paljon enemmän tuo lapseton ystäväni miehensä kanssa kuluttaa kuin me lapsiperheenä. Samankokoisessa talossa asutaan molemmat n. 150 neliötä, meillä on maalämpö, heillä suora sähkölämmitys. Meillä on 2 lasta, heillä 4 isoa koiraa, kai nekin jotain kuluttaa? Meillä on 1 auto, heillä kaksi, joista toinen katumaasturi ja toinen farkku. Minä teen vaatteet lähinnä itse ja ostan kirpparilta, ystäväni ostelee jatkuvasti uusia merkkivaatteita. Hän käy kasvo- ja jalkohoidoissa, on tekokynnet, meikkaa, värjää hiuksia. Mulla on meikkejä ripsari, puuteri ja pari huulipunaa, kampaajalla käyn leikkauttamassa hiukset muutaman kerran vuodessa.
Meillä säästetään kaikessa, ei tule lehtiä muutakuin lapsille Aku, heille tulee varmaan 10 eri lehteä. He käyvät joka vuosi pari kertaa etelässä, päivittäin ajavat molemmilla autoilla, käyvät kaikenlaisissa koiraharrastuksissa, mekin käymme kerran kesässä kotimaan lomareissulla. Autoilemma kun on pakko, mutta onneksi ei paljon tarvitse. Kierrtätämme, lajittelemme jätteet, kompostoimme, kasvatamme ruokaa, emme käytä juurikaan muovipusseja jnejne. Ystäväpariskuntaa mikään tuollainen ei voisi vähempää kiinnostaa.
Eli minusta itsekkyys on kiinni muista asioista kuin siitä onko lapsia vai ei.
Itsekästä olla hankkimatta, kun vanhuuspäivinä ollaan sitten täysin yhteiskunnan varassa. Lapsista on apua erityisesti vanhuudessa, ottamassa pois painetta yhteiskunnalta omien vanhempien hoidossa, kun aikuistuvat. Tuottavat myös yhteiskunnalle tulevaisuudessa verovaroja, joidan avulla voidaan pitää yhteiskunta pyörimässä. Liikakansoitus ja ympäristön pilaaminen ovat ongelma. Täytyy kuitenkin muistaa, että tukitoimet ja apu tulee kohdistaa sinne, missä näitä ongelmia on. HUOM! Ei raijaamalla ihmisiä ympäri maapalloa toiseen, vähän tyhjempään maahan, vaan paikana päällä. Siellä, missä yhteiskunta (lue: eri olosuhteet, kuten luonnon kantokyky, köyhyys tms.) ei enää kykene kaikille elämän edellytyksiä tarjoamaan tulisi harkita tarkoin, miten syntyvyys saadaan aisoihin. Ehkä jopa syntyvyyden säännöstelyä? Osittain vähän Linkolalaista ajattelutapaa, mutta huomattavasti pehmeimmin keinoin. Opettamalla, ohjaamalla jne. Nälänhätä on toinen asia ja kaikkia pitää tuolloin auttaa. Jokainen henki on arvokas.
T: 3 lapsen vanhempi, jonka mielestä kukin toki tablaa tavallaan
P.S. Pikkulapsiaika on haastavaa, niin kuin myös teiniaika. Ongelmia on ollut, on tälläkin hetkellä ja tulee varmasti olemaan. Pelkoa tulevaisuudesta, pelkoa uhista ja pelkoa ties mistä. Yhteiskunta on muuttunut kylmäksi, itsekeskeiseksi ja julmaksi. Olen yksi, joka ajattelee näin.
Mitäpä jos te "velat" saisitte lapsia? Kasvattaisitte heistä parempia ihmisiä kuin me tässä ajassa olevat? Ehkä tällä tavalla maailma lopulta muuttuisi paremmaksi paikaksi elää? Voisitte opettaa hyvät, elämää suojelevat arvot, asenteet ja taido lapsille niin, että myös luonto voisi tulevaisuudessa paremmin, paremmalla asenteella elävien ihmisten myötä.
Tappaako Sääntö-Suomen velvollisuuden- ja syyllisyydentuntoinen kekkoslovakialainen kokonaisen (vaikkakin pienen) kansakunnan lopettamalla lisääntymästä sen takia, kun täällä on kylmää ja pimeää ja meidän kuuluu kantaa vastuu koko maapallon väkiräjähdyksestä?
Silloin voi lopettaa saman tien puheet suurten ikäluokkien jumalattomasta itsekkyydestä. Sama itsekkyys sen kuin nousee: meidän jälkeen ei mitään väliä.
Maapallon väkimäärä- ja ilmastonmuutosongelmiin ei ole ratkaisu siinä, että me täällä tiedostetaan ja lopetetaan eläminen samaan aikaan kuin miljardit Afrikassa ja Aasiassa tupruttavat ja hässivät ilman tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Helpommallahan sitä pääsee, kun ei hanki lapsia. Minun ymmärtääkseni se on silloin myös itsekkäämpää. Hölmöä ajatella, että yhden, tavallisen ihmisen valinnoilla olisi jotakin merkitystä globaalien ongelmien kannalta.
Hölmöä ajatella, etteikö globaali maailma koostuisi vain ja ainoastaan tavallisista, yksittäisistä ihmisistä.
Kysymys 2. Miksi muiden itsekkyys on sinulle ongelma?
undulaatti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa oikein tuumii, niin onhan se varmaan se että hankkii lapsia tähän nykymaailmaan. Olen äiti itsekin, enkä lastani pois antaisi. ❤ Työssäni olen huomannut miten räjähdysmäisesti nuorten pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt ja jopa aika pienet lapset oirehtivat. Mistä tämä johtuu?
Huomenta.Sehän johtuu ihmisen epärehellisyydestä,itsekkyydestä ja rahanahneudesta.Se lisää pahoinvointia yhteiskunnassamme.
Epärehellisyys kyllä, mutta nuo muut lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassamme.
Tehdyt lapset kärsivät,sairastuvat ja kuolevat On tyhmää ja itsekästä tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan pian joku alkaa höpöttää "ylikansoituksesta", joka onkin todella akuutti ongelma meillä täällä Suomessa ;D
Yksi suomalainen lapsi kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin kymmenen afrikkalaista.
Ei lapsi mitään kuluta vaan ne tyhmät vanhemmat jotka ovat shoppailuholisteja.
Järkevillä valinnoilla ei luonnonvarat kulu.
Vierailija kirjoitti:
Joku on sanonut viisaasti, "annan lapsilleni lahjaksi syntymättömyyden".
Näin pitäisi nykyään kaikkien ajatella. Kukaan joka ajattelee lapsiaan, ei oikeasti niitä enää tähän maailmaan synnyttäisi.Itselläni on yksi lapsi, kohta parikymppinen. Itsekkäistä syistä minä sen tein, vaikka tiesin mikä tämä maailma on ja mihin se vielä johtaa. Nykyään en voisi enää kuvitellakaan että päästäisin ketään kauttani tänne kärsimään, ei meinaan hyvältä näytä tulevaisuus, ollaan jo nyt keskellä katastrofia, mutta toiset vaan ummistavat siltä edelleen silmiään.
Päästäisit? Sinullako on voima ja valta päättää kuka tänne syntyy kuin olisit Jumala?
Aikamoinen päätäntäoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku on sanonut viisaasti, "annan lapsilleni lahjaksi syntymättömyyden".
Näin pitäisi nykyään kaikkien ajatella. Kukaan joka ajattelee lapsiaan, ei oikeasti niitä enää tähän maailmaan synnyttäisi.Itselläni on yksi lapsi, kohta parikymppinen. Itsekkäistä syistä minä sen tein, vaikka tiesin mikä tämä maailma on ja mihin se vielä johtaa. Nykyään en voisi enää kuvitellakaan että päästäisin ketään kauttani tänne kärsimään, ei meinaan hyvältä näytä tulevaisuus, ollaan jo nyt keskellä katastrofia, mutta toiset vaan ummistavat siltä edelleen silmiään.
Päästäisit? Sinullako on voima ja valta päättää kuka tänne syntyy kuin olisit Jumala?
Aikamoinen päätäntäoikeus.
En ole tuo vastaaja, mutta naisilla on kyllä kyky päättää, kuka heidän kauttaan syntyy, jos edes syntyy kukaan. Onneksi.
Näin ihan yksinkertaisettuna; mun mielestä molemmat oihan yhtä itsekkäitä päätöksiä. Lapsi tehdään tai ollaan tekemättä kun MINÄ HALUAN. Sitä omaa päätöstä voi sitten selittää ties millä syillä, mutta pohjimmaisena on aina se oma halu.
Poikkeuksia toki on, vahvistamaan sääntöä, mutta oikeasti harvassa ovat ne, jotka lapsia ihan oikeasti ja kipeästi haluavat, mutta jättävät tekemättä, koska ylikansoitus tms. syy. Samoin harvassa ovat (nykyään) ne, jotka eivät lapsia halua, mutta silti tekevät.
Itsekkäistä syistähän molemmat päätökset tehdään, mutta maailman tilanteen huomioon ottaen painostaisin lasten teon tähän maailmaan olevan vähintään tyhmää. Jo reilu 50 vuodessa asiat on muuttunut huonompaan suuntaan enkä ymmärrä, miten joku kehtaa tuoda tänne enempää ihmisiä kärsimään. Onneksi Pohjoismaissa ei (toistaiseksi) ole pahimmat ongelmat menossa, vaikkei tämä epävakaa ilmasto kyllä mitään ruusuilla tanssimista ole.
Jos lapsia kaipaa, niin suosisin adoptiota ja itse olen vahvasti kääntynyt siihen kallelleen. Mikäli tahdonkin lapsen, niin haluan tarjota uuden mahdollisuuden jollekin toiselle ihmisille.
Kumpi on itsekkäämpää, ottaa löytökoira vai jättää ottamatta?
Ovatko munkit itsekkäitä?
Kumpi on jumalalta itsekkäämpää, tehdä maailmaan elämää vai jättää se autioksi?
Onko itsekästä laihduttaa ja treenata jotta saa kauniin ja terveen vartalon? Onko itsekästä syödä terveellisesti?
Onko itsekästä mennä naimisiin vai pitäisikö elää metsässä yksin ja syödä marjoja? Onko itsekästä syödä marjat linnuilta?
Oliko muuta kysyttävää? Itsekästä kysellä täällä, muut joutuu vastaileen.
Lääkkeet..
Vierailija kirjoitti:
Helpommallahan sitä pääsee, kun ei hanki lapsia. Minun ymmärtääkseni se on silloin myös itsekkäämpää. Hölmöä ajatella, että yhden, tavallisen ihmisen valinnoilla olisi jotakin merkitystä globaalien ongelmien kannalta.
Hölmöä ajatella, että juuri sinä olisit se ainoa jonka valinnalla EI ole merkitystä. Mitä sitten kun niitä samoin ajattelevia yksiä, tavallisia ihmisiä on 5 miljardia lisää?
Itsekkäämpää on elää vain itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Jaapa jaa, en tiedä. Mutta jos vertaan omaa ja lapsettoman ystäväni elämää, niin paljon enemmän tuo lapseton ystäväni miehensä kanssa kuluttaa kuin me lapsiperheenä. Samankokoisessa talossa asutaan molemmat n. 150 neliötä, meillä on maalämpö, heillä suora sähkölämmitys. Meillä on 2 lasta, heillä 4 isoa koiraa, kai nekin jotain kuluttaa? Meillä on 1 auto, heillä kaksi, joista toinen katumaasturi ja toinen farkku. Minä teen vaatteet lähinnä itse ja ostan kirpparilta, ystäväni ostelee jatkuvasti uusia merkkivaatteita. Hän käy kasvo- ja jalkohoidoissa, on tekokynnet, meikkaa, värjää hiuksia. Mulla on meikkejä ripsari, puuteri ja pari huulipunaa, kampaajalla käyn leikkauttamassa hiukset muutaman kerran vuodessa.
Meillä säästetään kaikessa, ei tule lehtiä muutakuin lapsille Aku, heille tulee varmaan 10 eri lehteä. He käyvät joka vuosi pari kertaa etelässä, päivittäin ajavat molemmilla autoilla, käyvät kaikenlaisissa koiraharrastuksissa, mekin käymme kerran kesässä kotimaan lomareissulla. Autoilemma kun on pakko, mutta onneksi ei paljon tarvitse. Kierrtätämme, lajittelemme jätteet, kompostoimme, kasvatamme ruokaa, emme käytä juurikaan muovipusseja jnejne. Ystäväpariskuntaa mikään tuollainen ei voisi vähempää kiinnostaa.
Eli minusta itsekkyys on kiinni muista asioista kuin siitä onko lapsia vai ei.
Montako vaatekappaletta on ostettu perheisiin esim kymmenen vuoden aikana? Montako vaippapakettia, ruokasäkkiä, kuutiota vettä? Ei joku kasvohoito kuluta luontoa juuri ollenkaan, toisin kuin esim ne vaipat tai joka vuosi uusittavat vaatteet lapsen kasvaessa.
Ja pahinta on, että lapsettomien kulutus loppuu kuolemaan - teidän tekemienne lasten sen kun jatkuu, pahimmillaan vuosituhansia jos hekin lisääntyvät. Lapseton ei voi saada aikaan samanlaista taakkaa luonnolle vaikka yritämällä yrittäisi!
Heh, en tee yhtään lapsia ja nautin elämästäni.
M42
Vierailija kirjoitti:
Riippuu sitä että miten paljon lapsia aikoo saada. Jos vain sen verran että pystyy elättämään ja kasvattamaan kunnolla kaikki niin että kaikille riittää rakkautta niin ei se ole itsekästä. Mutta jos hankkii ensin vaikka 3 lasta joille jaksaa olla hyvä vanhempi ja sitten tarkoituksella hankkiutuu raskaaksi vielä viisi kertaa vaikkei enää pystyisi huolehtimaan isommasta määrästä lapsia niin se on itsekästä.
Kiitos tästä. Minulla on 5 lasta ja kaikki tulevat minua ennen. Kyllä heidät elätän vaikka yksinään, moni ei tee sitä edes yhden kanssa.. Minusta itsekästä on että on mina -asenne. Ei se hommaako lapse, lapsia vai jättääkö väliin ole oleellista vaan se että elää tahtomaansa elämää ja jos siinä on sinun kanssa edes kumppani, ei se ole sitä ettei ota toista huomioon.
Jos monen lapsen saaminen tekee minut itsekkääksi, olkoon niin. Siinähän mollaat ja syyttelet. Ehkä tuo tekee sinusta hyvän ihmisen?
Ei kenenkään kuulu tehdä lapsia, muttei kuulu jättää tekemättäkään. Omani hoidan, hoida sinä itsesi ja lopeta muiden syyttely.
Helpommallahan sitä pääsee, kun ei hanki lapsia. Minun ymmärtääkseni se on silloin myös itsekkäämpää. Hölmöä ajatella, että yhden, tavallisen ihmisen valinnoilla olisi jotakin merkitystä globaalien ongelmien kannalta.