Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olisiko minusta kirjailijaksi... näyte tässä
27.11.2017 |
Usva leijui kevyenä harsona öisen maiseman yllä. Kärryt kiristivät hiljaa, Veera katsoi vielä kerran taakseen ja hänen katseensa tavoitti kaukana peltojen takana kohoavan harmaan mökin jolle hän sanoi hyvästi hiljaa mielessään, paluuta ei ollut. Nyt oli mentävä, huomenna olisi jo myöhäistä, huomenna tulisi sotilaat hakemaan hänet luovutettavaksi takaisin Neuvostoliittoon kuten Suomen kanssa solmittu rauhan sopimus vaati.
Kommentit (45)
Tuon tekstinpätkän perusteella sinun pitää vielä harjoitella kirjoittamista ahkerasti.
Sinulla on kuitenkin tarina kerrottavanasi, joten kirjoita se! Lapsesi, lapsenlapsesi tai lapsenlapsenlapsesi voivat sitten tulevaisuudessa saada arvokasta tietoa sukulaisestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usva leijui kevyenä harsona öisen maiseman yllä. Kärryt kiristivät hiljaa, Veera katsoi vielä kerran taakseen ja hänen katseensa tavoitti kaukana peltojen takana kohoavan harmaan mökin jolle hän sanoi hyvästi hiljaa mielessään, paluuta ei ollut. Nyt oli mentävä, huomenna olisi jo myöhäistä, huomenna tulisi sotilaat hakemaan hänet luovutettavaksi takaisin Neuvostoliittoon kuten Suomen kanssa solmittu rauhan sopimus vaati.
Kärryjen kitinä hukkui kesäyön kosteaan usvaan. Kaukana peltojen takana näkyvän harmaan mökin pimeät ikkunat tuijottivat kuin ihmetellen miksi Veera juuri nyt oli lähdössä. Huomenna mökkiin tulisivat jo uudet isännät, sarkapukuiset ja mahorkanhajuiset miehet jotka etsivät mukana vietäväksi kaikkia niitä, jotka sodan sokea arpa ja johtajien allekirjoitukset olivat määränneet vieraan vallan alle.
Onhan noita kirjoja ennenkin julkaistu ilman oikeinkirjoitusta. Siitä en olisi huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usva leijui kevyenä harsona öisen maiseman yllä. Kärryt kiristivät hiljaa, Veera katsoi vielä kerran taakseen ja hänen katseensa tavoitti kaukana peltojen takana kohoavan harmaan mökin jolle hän sanoi hyvästi hiljaa mielessään, paluuta ei ollut. Nyt oli mentävä, huomenna olisi jo myöhäistä, huomenna tulisi sotilaat hakemaan hänet luovutettavaksi takaisin Neuvostoliittoon kuten Suomen kanssa solmittu rauhan sopimus vaati.
Kärryjen kitinä hukkui kesäyön kosteaan usvaan. Kaukana peltojen takana näkyvän harmaan mökin pimeät ikkunat tuijottivat kuin ihmetellen miksi Veera juuri nyt oli lähdössä. Huomenna mökkiin tulisivat jo uudet isännät, sarkapukuiset ja mahorkanhajuiset miehet jotka etsivät mukana vietäväksi kaikkia niitä, jotka sodan sokea arpa ja johtajien allekirjoitukset olivat määränneet vieraan vallan alle.
Sekö töstö että aloituksen versiosta puuttuu se koukku, jolla napataan lukija mukaan. Kirjoittaminen ei ole vain kielioppia ja hienoja kuvailusanoja, vaan siinä on oltava mukana se jokin, joka saa jatkamaan lukemista.
Eri tyylejä kannattaa kokeilla, sekö aihepiirejä. Jos esimerkiksi sota-ajan kuvaus ei vaan toimi, niin kannattaa kokeilla jotain itselleen tutumpaa aihetta.
Tärkeää on myös tuntea miljöö, johon kohtais sijoittuu. Mitä paremmin tutumpi alue, sen helpompi kuvailla luontevasti sen sijaan, että se tuntuisi vain ulkoaopetellulta.
Itse olen ollut nuoresta pitäen lahjakas kirjoittaja. Siinä missä musikaalinen näkee musiikin väreinä, minä näen tapahtumat omassa mielessäni elävästi, seuraten niitä sivusta ja kuvaillen niin tarkasti kuin voin.
Tärkeintä on upottaa tarinaan omia kokemuksia ja tuntemuksia. Mitä pelkäät? Mitä vihaat? Mitä rakastat? Aidoista tunteista tulee aitoa tekstiä.
Hahmoissa taas käännä katseesi tuttuihisi. Mitä kiinnostavia piirteitö heissä on? Älä kopioo ketään sellaisenaan, vaan yhdistele eri piirteitä, tai vastaavasti liioittele jonkun ominaisuuksia.
Ja tärkein... Mistä inspiroidut? Jos et tiedä, niin kokeile vaikka heittää googlen kuvahakuun eri hakusanoja, katsele hakutuloksia ja tunnustele, mitä ne herättävät.
Itse voin saada sen enempää miettimättä aikaiseksi lyhten tekstinpätkän, josta puuttuu tunnelataus. Mutta jos haluan keksiä pidemmän tarinan, jossa elää vahva tunnelataus, niin pitää saada se lataus ensin jostain.
Ja vielä lopuksi, kirjoita mieluummin koneella, älä puhelinella. Itsellänikin on varmaan nut miljoona kirjoitusvirhettä, minä ja kosketusnäyttö emme sovi yhteen.
Näppiksellä saat aikaan nopeammin, sekä tietokoneen ruudulta näet helpommin kaikki virheet.
Alue: Aihe vapaa
Täytyy olla vähän mielikuvitukseton henkilö jos et ymmärrä että kysymyksessä oli tietysti kesä, ja siinä myöhemmin kyllä tulee selvästi ilmi että kun kysymyksessä kesä isolla koolla ja sillä pilkulla ..heh.. Koska siis mennään kärryillä pitkin pölyistä tietä, välillä ollaan jopa yötä metsässä.
En.ole mikään feikkikirjailija.
Mutta sen naisen elämänkerta josta sen kirjan kirjoitan on kyllä aivan ainutlaatuinen, kaikella kunnioituksella hänelle omistettu, vaikka koskaan häntä en ole tavannut.