Masentunut elämä 20v amk opiskelija

Kaikki puhuu baari reissuistaan ja bileistään luokassa ja kuinka käy töissä ja yhdessä olostaan kavereiden kanssaan. Minulla ei ole mitään. Opettajatkin katsovan minua, kuin halpaa lihaa. Tuntuu päivästä toiseen, että olen arvoton.

Olen käynyt peruskoulun ja kaksoistutkinnon yksinäin odotellut syrjittynä, joka päivä seuraavaan päivään asti, jottei minun tarvitsisi enään katsoa ketään päin. Odotan, että olen 100vuotta ja pääsen pois tästä maailmasta. En edes kirjoittanut hyviä arvosanoja lukiosta, pelkästään kaksi A kirjainta ja kirjoitan uudelleen nyt kolmannen kerran, jotta saan pari läpi vielä.

Minne kuulun puoli-suomalaisena? Onko minulla olemassa kulttuuria tai elämää? Kaikki päivät vain koneen ääressä, koskaan ei juhlimassa syömässä kakkua välillä masennukseen, kun elämässä ei tapahdu mitään.
Tunnillakaan en jaksa enään opettajaa kuunella, kun ei koskaan vastata kysymyksiini ja saan jokaisesta kokeesta hylätyn ja ihmeellä jaksot läpi pääsen. Kotona tuntuu että vain se tietokoneen ääressä oleminen ja ruokapöydän kattaaminen ja siivoominen on minun kulttuuria. Tuntuu, kuin eläisin automaatisoitua elämää.

Mitään ei koskaan tapahdu minulle. Kukaan juoppo tai hörhö ei halua puhua minulle, koska vaikutan oudolta. Koko elämäni aikana minua ei olla kertaakaan pyydetty ulos tai minnekkään ja silloin, kun joku pyytää ulos olettamuksena on, että teen jonkin sortin vasta-palveluksen.

Lähes jokainen nainen, joka on minulle puhunut elämäni aikana on kääntänyt selkänsä. En päässyt edes armeijjaan, koska olen liian filosofistinen. Tuntuu että ainoastaan voin katsoa sivusta ihmisten puuhailua ja tuomita mielessä jokaisen ja syödä karkkia päivästä toiseen puhumattomana köyhänä miehenä...

Köyhyys on periytyvää. Kun on puoliksi kahdesta maasta, tuntee itsensä olevan avaruudesta ja automaattisesti oli missä vain olevan toisesta maasta ja puhuvan molempia kieltä. Voi voi en osaa kuin suomea ja silmät pyörii ihmisillä. Vituttaa muutenkin maailman kaikkeus ja se etten pääse ostamaan mitä milloinkin haluan, koska ei ole töitä ja opiskelu tuella ei saa muuta kuin bussi lipun ja pullo rahoilla ja säästöillä ruuan koulusta. :(

Veljillä eri tavoin, koska ulkonäkö poikkeaa paljon. Oisinpa vaan menny työttömäks enkä yrittää enempää....