Periytyykö fobiat? Entä ahdistus tai paniikkihäiriöt?

MT-ongelmilla korkea periytyvyys. Minulla pakko-oireinen häiriö, joka tietysti periytyi lapselle.

Taipumus näihin kyllä kulkee geeneissä. Kuulostaa vähän asperger-oireistolta.

Onko miehesi ollut terapiassa? Jos ei, niin suosittelen ehdottomasti. Alttius ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön on jossain määrin biologisesti periytyvää, mutta varmasti vähintään yhtä suuri merkitys on ympäristöllä. Mallioppimista voi tapahtua. Lapsi voi oppia vanhemmaltaan että ahdistuminen on ratkaisu tietynlaisiin tilanteisiin. Siksi kannattaa tehdä kaikkensa jotta pääsisi fobioista eroon. Kognitiivinen psykoterapia on hyvä, koska siinä henkilö altistaa itseään peloille vähitellen. Minä en tuollaisen ongelman takia kuitenkaan jättäisi lapsia tekemättä. Suurempi todennäköisyys on, että lapsi ei sairastu. Toisaalta, elämä fobioidenkin kanssa voi olla ihan antoisaa. Monilla ihmisillä on jotain fobioita, mutta niiden voittamiseksi voi tehdä työtä.

Ihan uteliaisuudesta kysyn, että uskaltaako miehesi koskea pesuaineisiin hanskat kädessä? (tämä ei sinällään liity kysymykseesi)

Miten miehesi voisi olla opettamatta noita tuleville lapsilleen?

Vierailija kirjoitti:

Taipumus näihin kyllä kulkee geeneissä. Kuulostaa vähän asperger-oireistolta.

Mikä tuossa aspergeriin viittaa? Minun mielestäni ei erityisemmin mikään.

Suurempi riski on että lapsi perii ne käytösmallin kautta. Jos iso ja vahva isi pelkää niin asia on oikeasti pelottava. Mt-ongelmia saattaa puhjeta koska kodissa on "sairas" ilmapiiri, lapsi voi oireilla sen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Taipumus näihin kyllä kulkee geeneissä. Kuulostaa vähän asperger-oireistolta.

Miehellä on myös lievä asperger,sosiaalisesti melkein normaali,small talk sujuu,näkyy enemmin rutiineina,oman rauhan tarpeena ja tiettyjen ruokien välttelemisenä

T.Ap

Alttius on geeneissä. Voi olla, että kannat geeniä, joka mahdollisuutta lisää tai sitten ei.

Meillä ainakin paniikkihäiriö on periytynyt suvussa.

Voi tulla geeneissä tai sitten se on ihan kotoa opittu käytösmalli. Onko miehesi arka ja pelokas kotioloissa? Käyttäytyykö hän ahdistuneesti kodin turvassakin? Puhuuko hän koskaan kodin ulkopuolella kenellekään ja vältteleekö hän ihmisiä? Entä miten tuo pesuainefobia ilmenee? Pelkääkö hän kemikaaleja vai ihan noiden purkkien näkemistä? 

Vierailija kirjoitti:

Onko miehesi ollut terapiassa? Jos ei, niin suosittelen ehdottomasti. Alttius ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön on jossain määrin biologisesti periytyvää, mutta varmasti vähintään yhtä suuri merkitys on ympäristöllä. Mallioppimista voi tapahtua. Lapsi voi oppia vanhemmaltaan että ahdistuminen on ratkaisu tietynlaisiin tilanteisiin. Siksi kannattaa tehdä kaikkensa jotta pääsisi fobioista eroon. Kognitiivinen psykoterapia on hyvä, koska siinä henkilö altistaa itseään peloille vähitellen. Minä en tuollaisen ongelman takia kuitenkaan jättäisi lapsia tekemättä. Suurempi todennäköisyys on, että lapsi ei sairastu. Toisaalta, elämä fobioidenkin kanssa voi olla ihan antoisaa. Monilla ihmisillä on jotain fobioita, mutta niiden voittamiseksi voi tehdä työtä.

Käy terapiassa ja syö lääkkeitä

T.Ap

Oikeasti ahdistuneet eivät päädy parisuhteisiin eivätkä saa lapsia, joten vastaus kysymykseesi on 'ei'.

Vierailija kirjoitti:

Voi tulla geeneissä tai sitten se on ihan kotoa opittu käytösmalli. Onko miehesi arka ja pelokas kotioloissa? Käyttäytyykö hän ahdistuneesti kodin turvassakin? Puhuuko hän koskaan kodin ulkopuolella kenellekään ja vältteleekö hän ihmisiä? Entä miten tuo pesuainefobia ilmenee? Pelkääkö hän kemikaaleja vai ihan noiden purkkien näkemistä? 

Ei ole ahdistunut kotona.On tekemisissä ihmisten kanssa eikä välttele ketään.Pelk niitten näkemistä

T.Ap

Mielenterveysongelmat periytyy. Ei kannata tehdä lapsia sellaisen ihmisen kans jolla niitä on.

kyllä

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin paniikkihäiriö on periytynyt suvussa.

Meillä puolestaan ei ole periytynyt.

Periytymisestä ei voi puhua. Herkkyys niihin kyllä periytyy tietyssä määrin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taipumus näihin kyllä kulkee geeneissä. Kuulostaa vähän asperger-oireistolta.

Miehellä on myös lievä asperger,sosiaalisesti melkein normaali,small talk sujuu,näkyy enemmin rutiineina,oman rauhan tarpeena ja tiettyjen ruokien välttelemisenä

T.Ap

Nuo autismin kirjon ongelmat, joihin asperger luetaan, ovatkin lisäksi ihan oma haasteensa. Miehesi pitäisi tiedostaa, että mallioppimisen riski on olemassa. Lapselle olisi ihanteellista, että vanhemmat käyttäytyisivät mahdollisimman "normaalisti", jotta hän voisi luottaa heihin joka tilanteessa. Se on tärkeää lapsen perusturvallisuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmat periytyy. Ei kannata tehdä lapsia sellaisen ihmisen kans jolla niitä on.

Kaikista ihmisistä saa mt-ongelmaisia jos tarpeeksi lapsena hakkaa. Geeneissä ei aina ole geeniä, joka altistaa.