Erikoisluokilla shoppailu voi vauhdittaa oppimiseroja ( HS 24.11.)

HELSINGIN yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiaisen mukaan luokkien väliset erot on huomattu tutkimuksissa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Hänen mukaansa painotetun opetuksen luokat ovat hyviä paikkoja niille pääseville oppilaille. Nämä oppilaat saavat haasteita, joita he pystyvät hyödyntämään.

”Painotetun opetuksen luokat eivät ole välttämättä hyvä asia niiden kannalta, jotka eivät pääse tällaiselle luokalle. Se voi tarkoittaa, että näennäisesti tavalliset luokat eivät olekaan tavallisia. Sieltä on kuorittu kerma pois”, Kupiainen sanoo.

Tarkoitetaanko tässä sitä, että tavallinen luokka on sellainen, jossa on sekä hyviä että keskitasoa huonompia oppilaita? Gaussin käyrän mukaan?

Hyvät oppilaat ansaitsevat saada hyvää opetusta ja heikommin pärjäävät ansaitsevat saada hyvää opetusta. Nyt tehdään ongelma siitä, että hyvälle oppilaalle täytyy etsiä hyvää opetusta, niin kuin se olisi huonommalta oppilaalta jotenkin pois.

Sama kokemus minulla.

Lapseni ovat kielipainotteisella ja kuvataidepainotteisella luokalla.

Näihin luokkiin voi päästä kunnassani kolmannella luokalla, joten kokemusta on saatu myös tavallisesta luokasta.

Näille luokille on pääsykokeet ja myös koulumenestys vaikuttaa luokalle pääsemiseen. Häiriköiviä lapsia eivät ota kyseisille luokille lainkaan.

Kokemukset näistä luokista ovat pääsääntöisesti hyviä. Niissä pystytään keskittymään opetukseen ja saadaan enemmän tuloksia kun opettajien aika ei mene työrauhan ylläpitämiseen ja ongelmien selvittelyyn.

Helsingin alakouluissa painotetussa opetuksessa on peräti 28 prosenttia ja yläluokilla 37 prosenttia. Laskentatapaan voi vaikuttaa se, otetaanko mukaan kaksikielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen lapset.

Vuosikymmenen alussa Vantaan seitsemäsluokkalaisista 11 prosenttia opiskeli painotetun opetuksen ryhmässä, Turussa jopa 37 prosenttia. Tiedot selviävät vuonna 2015 julkaistusta Lohkoutuva peruskoulu -teoksesta."

Tämä tarkoittaa käytännössä koulun sisäisiä hiljaisia tasokursseja: ryhmät ovat aivan eritasoisia ja klukutetut valistuneet vanhemnat haluavat entistä enemmän laittaa lapsensa erilaisille painotusluokille, koska sinne eivät pääse koulussa menestymättömät häiriköt. Tämä kaikki on totta monessa koulussa pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin ja annettu tapahtua hiljaisuudessa juuri sen vuoksi, että ei synny yksityiskouluverkostoa kuten Ruotsissa. Tosiasiassa Suomessakin muutetaan tiettyjen koukujen vuoksi ja hakeudutaan erityisluokkien ja painotusten vuoksi jo erittäin paljon. Toivottavasti kaikki tiedostaa tämän kaiken vaikutuksen oppimistuloksiin. T.ope

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitetaanko tässä sitä, että tavallinen luokka on sellainen, jossa on sekä hyviä että keskitasoa huonompia oppilaita? Gaussin käyrän mukaan?

Hyvät oppilaat ansaitsevat saada hyvää opetusta ja heikommin pärjäävät ansaitsevat saada hyvää opetusta. Nyt tehdään ongelma siitä, että hyvälle oppilaalle täytyy etsiä hyvää opetusta, niin kuin se olisi huonommalta oppilaalta jotenkin pois.

Heikoilta oppilailta on pois jo nyt monissa kouluissa lakisääteinen tuki kuten tehostettu tuki ja tukiopetus koulun resurssipulan vuoksi. Sitten on käytökseltäön epävakaita, jotka eivät ole koulukuntoisia. Nämä kaikki jäävät niiden ns,tavisluokkien oppilaiksi ja kohta kukaan rauhallista pitkälle menevää opetusta haluava ei halua näihin ns,sekaluokkiin! Todellakin oppilaiden parhaimmisto jo pitkään on valikoinut tarkkaan luokkansa. Ihme, että asiasta puhutaan vasta nyt, vaikka kehitys on ollut jo pitkään.

Näistä asioista voisi halutessaan uutisoida näin:

Koulujen erityisopetus ajettu alas/Kunnilla ei tahtoa panostaa erityisopetukseen/Kouluilla ei aikaa perehtyä oppilaan ongelmiin jne.

Sen sijaan "syytetään" lahjakkaiden lasten vanhempia siitä, että etsivät lapsilleen hyvää opetusta. Tai eihän sitä enää etsi vain lahjakkaiden lasten vanhemmat vaan aivan tavallistenkin oppijoiden vanhemmat (kuten allekirjoittanut), jotka ovat kyllästyneet koulujen nykymenoon.

Eniten tässä kyllä kärsii juuri ne keskitason oppilaat ja he, joilla olisi potentiaalia pärjätä paremmin mutta ei vanhempia tukemassa. Ne erityiset saavat sen huomionsa kuitenkin tavalla tai toisella, ja se on aina muilta pois. Se tässä on ongelma, ei se että joku harrastaa musiikkia ja hakee musiikkiluokalle tmv.

Ei lahjakkaiden tai motivoituneiden lasten velvollisuus ole tinkiä omasta oppimisestaan vain sen takia että joku muu ei tippuisi kelkasta.

"Koulujen erityisopetus ajettu alas/Kunnilla ei tahtoa panostaa erityisopetukseen/Kouluilla ei aikaa perehtyä oppilaan ongelmiin jne."

Eritysopetuksen osalta myös moni sitä tarvitsevan lapsen vanhempi voi katsoa peiliin. Osa vanhemmista vastustaa viimeiseen saakka lapsensa siirtämistä erityisluokalle ja käytännössä pystyy estämään sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitetaanko tässä sitä, että tavallinen luokka on sellainen, jossa on sekä hyviä että keskitasoa huonompia oppilaita? Gaussin käyrän mukaan?

Hyvät oppilaat ansaitsevat saada hyvää opetusta ja heikommin pärjäävät ansaitsevat saada hyvää opetusta. Nyt tehdään ongelma siitä, että hyvälle oppilaalle täytyy etsiä hyvää opetusta, niin kuin se olisi huonommalta oppilaalta jotenkin pois.

Heikoilta oppilailta on pois jo nyt monissa kouluissa lakisääteinen tuki kuten tehostettu tuki ja tukiopetus koulun resurssipulan vuoksi. Sitten on käytökseltäön epävakaita, jotka eivät ole koulukuntoisia. Nämä kaikki jäävät niiden ns,tavisluokkien oppilaiksi ja kohta kukaan rauhallista pitkälle menevää opetusta haluava ei halua näihin ns,sekaluokkiin! Todellakin oppilaiden parhaimmisto jo pitkään on valikoinut tarkkaan luokkansa. Ihme, että asiasta puhutaan vasta nyt, vaikka kehitys on ollut jo pitkään.

Onhan tuo ollut tiedossa jo pitkään. Mutta minustakin on epäreilua syyttää vanhempia jotka haluavat omalle lapselleen parasta.

Oma lukunsa on maahanmuuttajataustaiset joilla kieliongelmia, sopeutumisongelmia jne. Pk-seuduilla on luokkia joissa tällaisia lapsia on paljon. Kyllä se hidastaa muiden oppimista.

Systeemi oli aikaisemmin paljon järkevämpi, pieni häirikköjen joukko karsittiin tarkkailuluokalle ja enemmistö saattoi käydä kouluaan normaaleissa oloissa. Nykyään parhaat siirretään vanhempien toimesta erikoisluokille ja pieni häirikköjen joukko jää terrorisoimaan normaalit luokat pilalle. Tilanne tosin heikkenee jatkuvasti maahanmuuton paisuttaessa häirikköjen joukkoa luokissa. Tämä on jo paikoitellen alkanut näkymään suoranaisena valkopakona.

Itse erehdyin naivisti luottamaan peruskouluun ja laitoin lapseni kunnalliseen lähikouluun. Se oli virhe. Esikoinen on yläkoulussa, joka muistuttaa lähinnä apinatarhaa. Poliisi vierailee koululla säännöllisesti erilaisten häiriökäyttäytymisten vuoksi, milloin on sytytetty tulipalo vessassa, milloin suihkutettu pippurisumutetta. Käytävillä myydään laittomia päihteitä. Opiskelurauha on tiessään kun luokan ADHD-jonnet ottaa ilmatilan haltuun meuhkaamisellaan.

Toinen lapsista on alakoulussa, eikä tilanne sielläkään ole hyvä. Luokan pojista 50%:lla on erityisen tuen päätös ja heistä osalla erittäin pahoja käytösongelmia. Koko luokka opiskelee näiden erityistapausten tahdissa, mistä johtuen joka vuosi on jäänyt monissa aineissa isoja osa-alueita joko kokonaan opettelematta tai käyty läpi vain aivan pintapuolisesti.

Meidän alueella kaupunki ei edes tarjoa mitään painotusopetusta. Tämä oli alun perin se syy, miksi lapset laitettiin lähikouluun. Nyt valinta kaduttaa sekä meitä vanhempia että lapsia itseään. Jos voisin valita uudelleen, laittaisin lapset pidemmän koulumatkan päähän painotettuun opetukseen, jonne on jonkinlainen akateemisiin kykyihin perustuva esikarsinta.