Sepram kokemuksia?
Ensimmäinen viikko puolikkaalla tabletilla eli 10mg/vrk, sen jälkeen 20mg/vrk. Onko millaisia sivuvaikutuksia ja auttaako ahdistus/paniikkihäiriöön?
Ensin kylläkin kokeilen pilatesta ja jumppaa niska- ja hartiaongelmiin, koska osa oireista voi johtua siitä. Lääkäri ei oikein tiennyt, johtuuko jumitus henkisistä asioista vai toisin päin. Tosin en paniikkihäiriötä ihmettelisikään, sen verran vaikea vuosi takana.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran vielä, että onko moni lihonut tuosta lääkkeestä? En kyllä todellakaan halua lihoa 20kg puolessa vuodessa. :D Ruokavalioni on kylläkin terveellinen.
- ap
Mulla vaihdettiin sepramiin juuri siksi koska muut lääkkeet toi painoa. Sepram auttoi siihenkin. Kun aikanaan lopetin lääkityksen, lihoin nopeasti tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran vielä, että onko moni lihonut tuosta lääkkeestä? En kyllä todellakaan halua lihoa 20kg puolessa vuodessa. :D Ruokavalioni on kylläkin terveellinen.
- ap
Mulla vaihdettiin sepramiin juuri siksi koska muut lääkkeet toi painoa. Sepram auttoi siihenkin. Kun aikanaan lopetin lääkityksen, lihoin nopeasti tosi paljon.
Ei kun perhana, sori.
Sepram toi painoa ja vaihdettin SERONILIIN joka auttoi asiaan. Tästä on sen verran aikaa jo että sekoitin..
Auttoi im ajatuksiin koska turrutti pään eikä kiinnostanut tuokaan sitten. Söin lääkettä kymmenen vuotta ja sitten kun kyllästyin turtuneeseen oloon hakeuduin terapiaan ja erosin huonosta suhteesta, irtisanouduin ja muutin maalle. Terapia auttoi siis saamaan rohkeutta tehdä nuo asiat. Lääkityksen lopetin kerrasta, sähköiskuja tuli kauan aikaa mikä oli inhottavaa mutta ei mitään mielialan vaihteluja. Tämä johtui siitä koska elinympäristöni oli sopiva.
Joku puhui siitä kuinka lääkityksen lopetin jälkeen sumuverho hävisi, on aika kuvaavaa. Tuo mikä oli pelottavaa lääkityksen alaisuudessa oli se että elin huonossa parisuhteessa, hirveässä työssä ja huonoissa elinympäristöissä koska lääke sai turtumaan.
Nyt olen aidosti onnellinen enkä koskaan ikinä tule koskemaan enää mihinkään mielialalääkkeeseen. Masennus ei pääse niskan päälle koska tiedän milloin siihen voi vajota ja osaan keinot katkaista sen olotilan ennenkuin menee pahemmaksi. Kärsin myös aikoinaan paniikkihäiriöstä yms mutta nämäkään eivät enää vaivaa kun asun maaseudulla enkä altistu jatkuvasti ärsykkeille kuten kaupungissa.
Mutta tähän lopuksi, ilman sepramia en olisi tässä että siihen se auttoi. Eniten harmittaa etten lopettanut lääkitystä aiemmin ja kymmenen vuotta elämästä meni hukkaan. Suosittelen terapiaa ensisijaisesti ja toki lääkityksen oheen, se on nimittäin useimmiten se toimiva hoitomuoto.
En siis tuntenut mitään vaikka keeneri survoi sinne isoa melaa.