Kumpi rankempaa, kotiäitiys/isyys vai työssä käynti?

Helppo. Oletko mieluummin kotona vai työpaikalla, oota mä mietin.

Riippuu lasten lukumäärästä, iästä ja luonteesta. Yhden rauhallisen lapsen hoitaminen oli leikintekoa, mutta kahden sitten jo paljon haastavampaa. Sanoisin, että työ on silti rasittavampaa, koska minulla on pitkä työmatka eikä yhtään joustoa työajoissa.

Riippuu työstä ja lapsista...

Olen nyt äitiyslomalla ja aivan ihanaa.

Minulla on neljä lasta mutta kolme niistä on koulussa jo.

On luksusta kun pystyy lähettämään koululaiset kouluun ja ottamaan vastaan koulusta.

On aikaa siivota ja rentoutua. On aikaa itselle ja perheelle. Vielä kun tästä palstailusta pääsisi eroon niin olisi aikaa vaikka mihin!

Riippuu varmaan ihmisestä. Itselleni ehdottomasti rankempaa oli kotiäitiys, olin 5 vuotta 2 lapsen kanssa kotona. Nyt ollut 2 vuotta työelämässä lasten saannin jälkeen.

Mä en pysty omalla kohdalla vertaamaan noita kahta. Toisaalta vauvan kanssa kotona olo oli ihanaa, toisaalta ihan kamalaa kun ei ollut aikuista juttuseuraa. Töissä käyminen on omalla tavallaan rankkaa mutta siellä sentään tuntee olonsa ihmiseksi. Mulla tosin on helpohko siisti sisätyö ja lyhyt työmatka ja teen lyhennettyä työviikkoa.

Kotiäitiys olis ehkä mulle pitemmän päälle rankempaa. Kaipaan muutakin kuin hiekkalaatikkoleikkejä ja mammakerhoja vaikka lastani rakastankin.

Sehän riippuu ihan äidin persoonasta ja vauvasta/lapsista. Kyllä tämä äitiyslomalla olo olisi mukavaa,jos vauva nukkuisi päiväunia niin että kerkeäisi tekemään jotain muutakin kuin hoitamaan vauvaa.

Olin kahdeksan vuotta kotona kolme lapsen kanssa ja en kokenut sitä ollenkaan rankkana. Mies teki silloin paljon matkatöitä ja kotimme on aika iso omakotitalo, mutta kaikki sujui hyvin. Kun nuorin täytti kolme vuotta, aloitin työni kokopäiväisenä yrittäjänä ja tykkään. Tykkään työstäni todella paljon ja sekään ei tunnu rankalta ollenkaan, vaan välillä ihmettelen, että miten niin mukavasta hommasta tulee rahaakin.

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu ihan äidin persoonasta ja vauvasta/lapsista. Kyllä tämä äitiyslomalla olo olisi mukavaa,jos vauva nukkuisi päiväunia niin että kerkeäisi tekemään jotain muutakin kuin hoitamaan vauvaa.

Jääkö yleensä työpäivän aikana paljon pitkiä jaksoja aikaa ihan vain omiin asioihin keskittymiseen?

Eivät ole vertailukelpoisia. Molemmissa on plussat ja miinukset. Kaksi täysin eri maailmaa. Jos rahasta ei oo tiukkaa ja päivisin löytyy seuraa muista kotiäideistä ja heidän lapsistaan ulkoilun ja kahvittelun merkeissä valitsen kyllä itse kotiäitiyden.

Kotiäitinä olo oli minulle rankempaa. Vauhdikas lapsi, jota piti vahtia ihan koko ajan, ja joka nukkui vähän niin öisin kuin päivisin. Alle 2-vuotiaana luopui päiväunista. Tarvitsi paljon ulkoilua. Hiekkalaatikolla nysvääminen ja ulkoilu ja jatkuva vahtiminen ja silmä tarkkana oleminen oli todella raskasta, vaipanvaihto, jatkuva kokkaaminen ja syöttäminen oli uskomattoman puuduttavaa. Tuntui että aivot sulavat käytön puutteessa. Yritin tehdä avoimen yliopiston opintoja siinä sivussa, mutta lapsen kanssa lukeminen/esseen kirjoitus oli mahdotonta, ja miehen mielestä oli liian kuormittavaa joutua vahtimaan lasta työpäivän päälle, niin jouduin siitäkin luopumaan.

Töissä saan istua rauhassa omassa huoneessa tekemässä työtä, jossa on älyllistä haastetta. Ihanaa saada taas käyttää aivoja johonkin! Lounaankin saan syödä rauhassa. Paljon helpompaa.