Miten saada 8lk "jonne" tajuamaan, että lukio todnäk olisi paras vaihtoehto?

Kymppiluokka tai ammattistartti olisi paras vaihtoehto, jos ei nyt rupea skarppaamaan.

Voi olla, että lukio on ainoa mihin hän pääsee. Nykyään ammatillisiin opintoihin ei niin vain mennäkään. Mutta onhan tuo haastava aika nuoren kanssa. Puolikin vuotta voi tehdä ison muutoksen, toivottavasti teillä parempaan suuntaan. 

Oletko koskaan luottanut lapseesi?

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani asiaa pohdin, ahdistaa aivan htisti pojan tulevaisuus, koska nyt yläkoulussa on mm kokeiden numerot laskeneet jopa niin että 6,5 on nyt huonoin numero ja parhaat 8 alkavia. Joskus 7-luokalla sai vielä kiitettäviäkin, puhumattakaan alakouluajoista. Ja 7lk todistuksessa mm ruotsi oli 10, nyt 8 vai oliko peräti 7... Matematiikan kanssa omat haasteensa, myös kielten kanssa ja viimeisin äidinkielen koe meni heikosti sekin, ei kuulema riittänyt aika sen tekemiseen mutta mene ja tiedä.

Jep, murrosikä on pahana, mutta tilannetta pahentaa hänen persoonansa, äärimmäisen lyhytpinnainen tyyppi jolle oman mukavuusalueen ylittäminen on kutakuinkin mahdotonta ja joka poksahtaa heti jos ei jotakin ns tajua/ymmärrä. Lisäksi mukavuudenhaluinen ja kaikki "kiva" menisi kaikkien "ei niin kivojen asioiden" edelle ja heittämällä, vaikka on myöskin velvollisuudentuntoinen ja on kilttikin.

En mitenkään usko että hänellä olisi reilun 1v päästä selvillä mitä ammattia hakisi opiskelemaan ja siinä se sitten olisi, ellei sitten intoutuisi opiskelemaan myö, aikuisena, lisää. Ja tällä hetkellä en usko siihenkään. Jotenkin tullut tunne, että hän tuumaa että on "pala kakkua" keksiä itsellensä ammatti joka kiinnostaisi ja innostaisi ja johon jaksaisi opiskella jo 15-16v iässä ja pääsisi sitä varmastikin sitten opiskelemaan ja se olisi kuin lastenleikkiä ja sitten aukenisi itsenäisen ja rahakkaan elämän auvo jossa ei tiukkis äiti olisi kyttäämässä, hohhoijaa!

Aaarrghh :((

Huonoin vaihtoehto on mennä 3 - 4 vuodeksi lukioon päivähoitoon ja saada paperit joilla ei tee yhtään mitään. Niitä oli kouluaikoina ihan riittävästi jotka meni vanhempien pakottamina lukioon. Mahtavinta olisi jos nuorella olisi aito oma halu opintoihin,  on ne sitten amiksessa tai jossain muualla.

Lukio ei ole enää paras vaihtoehto. Miten teinipoika saisi rahdattua mamman tähän päivään?

Maailmanrauhakin ja nälänhädän poistuminen olisi 4 ihan huippumahtava juttu! ja se ettei maailmassa olisi pedofiilejä tmv. Ja se ettei eräs hra olisi vallassa naapurissa tai toinen hra rapakon takana. Ja muutama muu asia.

ap

Ei kannata mennä lukioon jos se ei todellakaan kiinnosta. Itse pääsin yläasteelta 7.1 keskiarvolla (inhosin koulua, siellä oli mielestäni hemmetin tylsää) ja menin kauppikseen. Valmistuin merkantiksi, joita ei kai enää edes ole, ja sitten töihin. Meni 4 vuotta kun halusin palata takaisin koulun penkille ja silloin sain opiskelupaikan työkokemuksen perusteella. Valmistuin Tradenomiksi ja sitten taas töihin.. mutta nälkä kasvoi syödessä ja nyt on ollut muutaman vuoden kourassa maisterin paperit ja oma firma. 

Ei se että menee teininä huonosti tai ei huvita tarkoita etteikö sieltä voisi nousta. Itselläni oli varsin vauhdikas teiniaika ja ihan sama mitä mutsi sanoi - se ei huvittanut.

Aikonaan itse inhosin niin paljon "lukio pakkoa" josta kaikki jankutti. Ei sillä lukiolla tee oikeasti yhtään mitään varsinkaan jos sinne meno ei edes kiinnosta. Mutta Suomessa lukio on jumalasta seuraava... (vai kossusta?)

Vierailija kirjoitti:

Maailmanrauhakin ja nälänhädän poistuminen olisi 4 ihan huippumahtava juttu! ja se ettei maailmassa olisi pedofiilejä tmv. Ja se ettei eräs hra olisi vallassa naapurissa tai toinen hra rapakon takana. Ja muutama muu asia.

ap

Selvä homma. Pakota Jonne lukioon ja odottele valmistumista ABBA:n papereilla. Pääset pitämään lakkiaiset sitten.

ei lukiolle kirjoitti:

Ei kannata mennä lukioon jos se ei todellakaan kiinnosta. Itse pääsin yläasteelta 7.1 keskiarvolla (inhosin koulua, siellä oli mielestäni hemmetin tylsää) ja menin kauppikseen. Valmistuin merkantiksi, joita ei kai enää edes ole, ja sitten töihin. Meni 4 vuotta kun halusin palata takaisin koulun penkille ja silloin sain opiskelupaikan työkokemuksen perusteella. Valmistuin Tradenomiksi ja sitten taas töihin.. mutta nälkä kasvoi syödessä ja nyt on ollut muutaman vuoden kourassa maisterin paperit ja oma firma. 

Ei se että menee teininä huonosti tai ei huvita tarkoita etteikö sieltä voisi nousta. Itselläni oli varsin vauhdikas teiniaika ja ihan sama mitä mutsi sanoi - se ei huvittanut.

Aikonaan itse inhosin niin paljon "lukio pakkoa" josta kaikki jankutti. Ei sillä lukiolla tee oikeasti yhtään mitään varsinkaan jos sinne meno ei edes kiinnosta. Mutta Suomessa lukio on jumalasta seuraava... (vai kossusta?)

Valkoinen lakki.

Kuules nyt mamma, herää 2000 luvulle. Tässä on sulle lista miten työelämässä edetään.

1. Lukio + töihin = ei hyvä

2. Lukio + jatko-opiskelu = erittäin hyvä (jos opiskelu motivoi (kaikkia ei))

3. Ammatillinen tutkinto + töihin = Hyvä (aina voi edetä työrintamalla = erittäin hyvä)

4. Ammatillinen tutkinto + jatko-opiskelu = erittäin hyvä (jos opiskelu motivoi (kaikkia ei))

Loppupeleissä menestyminen on itsestään kiinni, kaikkia ei opiskelu kiinnosta, osa näyttää kykynsä käytännössä eikä paperilla. Paperit ei takaa menestystä mutta avaavat portit työelämään helpommin (ehkä, rippuu alasta).

Omasta kaveripiiristä löytyy menestyjiä joka kohdasta, yrittäjiä ilman koulutusta kuten akateemisia ihmisiä. Kannusta tekemään sitä mistä pitää / missä on hyvä.

Arvelinkin ette tajuaisi pointtia.

Kukaan ei ole pakottamassa kundia mihinkään, mutta harvassa on ne 15-16v teinit jotka on valmiita päättämään tai tietämään mitä ammattia haluaisi opiskella seur 2-4v kunnes pitäisi hakea töitä ja aloittaa se omakustanteinen kaikenkattava aikuisen elämä.

Onko nykyisin 10-luokkia, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa jos ei ammatti ole tiedossa eikä lukio hotsita?!

ap

Kannustaisin ja kannustaisimme jos tietäisimme mitä kannustaa. Ei ole pojalla minkäänlaisia intohimoja mihinkään suuntaan. Paitsi kännykän tai iPadin tai pleikan räpläämiseen. Hieman ehkä kärjistetysti sanottu, mutta ihan on tottakin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Arvelinkin ette tajuaisi pointtia.

Kukaan ei ole pakottamassa kundia mihinkään, mutta harvassa on ne 15-16v teinit jotka on valmiita päättämään tai tietämään mitä ammattia haluaisi opiskella seur 2-4v kunnes pitäisi hakea töitä ja aloittaa se omakustanteinen kaikenkattava aikuisen elämä.

Onko nykyisin 10-luokkia, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa jos ei ammatti ole tiedossa eikä lukio hotsita?!

ap

Miten niin on harvassa?

On kymppiluokkia edelleen. Amiksen valmaa...

Turhauttavinta ja raivostuttavinta tässä on se, ettei poika ole tyhmä tai penaalin tylsin kynä, ei tosiaankaan. Mutta yhdistelmä murrosikä ja tuo persoona tuntuu olevan varsin vaikea..

ap

Voihan sitä vappuna ostaa jonkun pilailupuodin Jou-lakin ja "näyttää" naapureille että kyllä meirään poikakin koului käynyt.

Meillä koulumenestyksestä on saanut rahaa(kuukausirahaan korotuksia hyvistä koenumeroista) ja vapauksia(saa olla tunnin pidempään ulkona sillä viikolla yhtenä päivänä). Kasiluokkalaisen tytön kokeista on tullut 8-10 koko syksyn. Ei tiedä vielä mitä haluaa tehdä yläasteen jälkeen.

Voi voi kuulosti niin mun pojalta tuossa iässä. Alle seiskan keskarilla ei lukioon päässy ja amikseen sitten vaan niin sai lisäaikaa miettiä mitä tekee isona ja mitä opiskelee sitten jatkossa.

Tuollaisia ne kasiluokkalaiset ovat.

Oma poikanikin totesi yläkoulussa että hän alkaa roskakuskiksi, on hyvä palkka eikä tarvi käydä kouluja. Vastasin että siinä tapauksessa saa ajaa roska-autoa ylioppilaslakki päässä.

Lukion jälkeen poika oli tyytyväinen ettei ollut mennyt suoralippaisten ketjulökäpöksyjen sekaan amikseen ja nyt opiskelee insinööriksi. Eikä olleet hääppöiset lukiopaperit ja silti pääsee hyvään ammattiin.

Luulen että poika viihtyy paremmin insinöörinä kuin olisi viihtynyt roskakuskina, jälkimmäisessä taitaa aika lailla olla kaikki päivät toistensa kaltaisia ja uraputki aika suora.

Välivuosi 9 jälkeen ja sitten uudestaan motivaatiota hakemaan. 9 vuoden opiskeluputken päättyminen tuntuu kuin olisi päässyt pois vankilasta.

Älä missään tapauksessa ehdottele lukiota, ellei poika itse halua ja ellei hän ala viimeistään ensi kesänä osoittaa kypsymisen merkkejä.

Ei amikseen meno tarkoita, että pitää päättää yhtään mitään tulevasta urastaan! Se on ihan samanlainen kypsymispaikka kuin lukiokin, mutta sopii paremmin, jos ei ole opiskelumotivaatio huipussaan. Amislinjaa voi vaihtaa tai amiksen jälkeen voi jatkaa ihan toiselle alalle esim. ammattikorkean kautta. Silloin on yleensä jo järkeä vähän tullut päähän.

Lukio on nykyään tosi haastavaa ja vaatii ihan eri tavalla nuorelta itseohjautuvuutta kuin ennen. Siellä voi aika mennä ihan hukkaan, jos kurssit jäävät kesken tai tuloksena on pelkkiä vitosia. Jos ei poikaa novellianalyysien teko nappaa, niin turha on jaa käärmettä piippuun.

On muuten ihan sääntö, että ruotsin arvosanoille käy noin. Seiskan alun kymppiin riittää, että osaa laskea kymmeneen ja esitellä itsensä. Nyt kasilla on jo enemmän sanostoa ja varsinkin kielioppia. Ei se muinainen kymppi tarkoita, että poika olisi joskus joku tähti ollut ruotsissa.