Lue keskustelun säännöt.
Kuulun työyhteisöön ja silti olen siitä "irti"!
19.11.2017 |
Onko jollakin muulla tällainen tilanne? Eli olen pienessä työyhteisössä. Meillä on työpaikalla hyvä yhteishenki ja mielestäni työt sujuu ja töihin on ihan mukava mennä. Mutta työajan ulkopuolella en jaksa/halua/viitsi olle mitenkään osa tuota työkaveriporukkaa. Mulla on vaan niin paljon kotona meneillään, lapset, iso huusholli, pihatyöt, omat harrastukset että mulla on aina tekemistä enkä osallistu mihinkään työajan ulkopuoliseen toimintaan, oli se sitten juhlintaa tai muuta toimintaa. Tekeekö tämä minusta ikävän työkaverin? Muuten kyllä olen aina töissä "hengessä" mukana eli juttelen ja koen että meillä kaikilla synkkaa työtehtävissä hyvin.
Kommentit (4)
Sama juttu. Tulen naapurikunnasta, moni muu on paikallinen ja ehkä vähän kokemusta muusta, toisensa naapuri tai asunut siellä pitkään. Itse olen muuttanut muutamaankin kertaan. Olen vain töissä siellä ja kolunut työpaikan jos toisenkin. Onhan se kiva että kaikkea järjestetään- vaikka sillä korvataankin palkanmaksua-, mutta oma aika on omaani. En jaksa elää ja hengittää vain työtä varten, sillä kustannetaan eläminen.
Harkitsen myös työtehtävän totaalista muutosta, vaikka samalle kuntatyönantajalle jäisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en hengaile työkavereitten kanssa. Hyvin tullaan työmaalla kyllä toimeen, ei siin mitään.
Mutta ne on mun mielestä jotenkin vanhanaikaisia mielipiteineen, musiikkimaku ihan erilainen.
Mä oon boheemi, ne ovat siistejä, huolellisia ja täsmällisiä.
Minä viihdyn työkavereiden kanssa vapaa-ajallakin. Työyhteisössämne on muutama sellainen joka ei halua olla tekemisissä muulloin kuin työajalla. Se on fine! Eikä sitä tarvitse selitellä, riittää kun kieltäytyy kohteliaasti.
Jokainen tekee niin kuin tykkää! Sehän on vapaa-aikaa ja vapaaehtoisra!
Sama, paitsi ettei minulla ole edes kotona mitään hulinaa. Olen vain luonteeltani senverran "erakko", etten jaksa vapaa-ajalla kauheasti ihmisiä. Töissä yritän parhaani mukaan kuulua joukkoon, mutta vähän sellainen "toinen jalka ulkona"-fiilishän siinä aina silti on jos ei työporukan kanssa ole kaikin tavoin messissä.