Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

Valtiovalta ja osa kunnista näyttävät menettäneen kokonaan otteen terveydenhuollosta, joka siirtyy ryminällä markkinavoimien ohjaukseen.
OLEN ollut 40 vuotta lääkärinä ja 30 vuotta terveydenhuollon johtotehtävissä. En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt. Kyynisesti voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa.

VALTIOVALTA ja osa kunnista näyttävät menettäneen kokonaan otteen terveydenhuollosta, joka siirtyy ryminällä markkinavoimien ohjaukseen. Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus on vain yksi esimerkki. ­Julkista terveydenhuoltoa rationalisoidaan ankarilla asetuksilla. Sitten kuitenkin sallitaan ­yksityisille sairaaloille se, mikä julkisilta kielletään.

Houkutus kunnille kiertää lait ja asetukset on suuri. Samaa julkista rahaa ryhdytäänkin ohjaamaan yksityisille toimijoille.

VIELÄKIN omituisempia asioita tapahtuu. Terveydenhuoltolaki antaa potilaalle oikeuden valita julkisen sairaalan. Tätä kierretään siten, että yksityislääkäri lähettää potilaan julkiseen ­sairaalaan, mutta leikkausta ei kuitenkaan tehdä siellä vaan ­yksityisessä sairaalassa. Sieltä lasku hoidosta kulkee taas julkiseen sairaalaan – jossa potilas ei ole ollutkaan – ja sitten potilaan oman alueen sairaanhoitopiiriin ja lopulta potilaan kotikunnan maksettavaksi.

Maksaja ei ole missään vaiheessa nähnyt potilasta tai ­lähettänyt tätä hoitoon eikä edes tiedä, mistä maksetaan. Mitään julkisten varojen käytön kontrollia ei tässä ole, vaan piikki on niin sanotusti auki.

Tämän toimintamallin yksityiskohtaiseen kuvailemiseen ei nyt ole tilaa. Tätä ”mallia” käytetään niin Varkaudessa kuin Siikalatvassa ja kohta koko ­Suomessa.

Tämän rinnalla on meneillään uuden valinnanvapauslain valmistelu. Lausunnolle lähetetyn ehdotuksen mukaan jopa puolet nykyisten julkisten sairaaloiden toiminnasta siirtyisi markkinoille. Tämä vaarantaisi sairaaloiden päivystysvalmiuden ja siirtäisi hoidon painopisteen vakavien sairauksien hoidosta pikkuvaivojen hoitoon.

KAIKEN edellä kerrotun taus­talla toimivat terveydenhuollon suuryritykset, jotka ovat ostaneet ylihinnalla markkinoilta pois pienemmät toimijat. Tämä strategia tähtää niin vahvan aseman saamiseen, että julkinen valta tulee riippuvaiseksi näistä ja asteittain renki muuttuu isännäksi – ja veronmaksaja maksaa. Olen syvästi huolissani Suomen terveyspolitiikan suunnasta.

Aki Lindén