Paraneeko alkoholisti itsestään?

En nyt ymmärrä kysymystä. 

Miten niin "itsestään"? Ai niin kuin flunssa? 

Kyllä se raitistuminen yleensä jonkun "herätyksen" vaatii ja muutoksen pitää lähteä ihmisestä itsestään. Mikään moraalisaarna ei siis auta. Jos sattuisi vaikka loukkaamaan itsensä pahasti juovuspäissään tai ottaisi turpiinsa kunnolla tai sairastuisi viinan takia, niin se voisi olla ratkaiseva tekijä. Erolla uhkailu tuskin auttaa, mutta itse ero saattaisi herätellä.

Jonkinlainen alkoholisti? Mitä tarkoitat? 

Jos kaiken vapaa-aikansa käyttää juomiseen, työpaikalta varoitus ja rattijuopumus jne, niin onhan se ihan vain alkoholisti, ei "jonkinlainen". 

Kirjoituksesi perusteella ero on ainoa vaihtoehto, mutta kyseessähän on vain sinun kirjoituksesi. 

Ei parane itsestään ei. Alkoholismi on paranematon sairaus johon ainoa hoito on olla juomatta alkoholia. Ensimmäinen askel raitistumiseen on juuri sen tosiseikan myöntäminen ja hyväksyminen, että ei kykene  lopettaman juomista omin avuin vaan tarvitsee siihen apua. Alkoholistia ei saa raitistumaan uhkaamalla, ei rukoilemalla eikä hän raitistu vaikka häneltä piilottaisi kaikki rahat.

Mies yrittää juoda talon, vaimon ja perheensä, miksi vielä vastaan hangoittelet?

Itse painiskelen myös alkoholismin kanssa.Alan pikkuhiljaa olla voitolla,tosin nyt hakeuduin a-klinikalle ihan vaan että saisin tukea.Mieheltä en sitä saa ei ymmärrä kyseistä ongelmaa.Haluan oikeesti raitistua kokonaan,silti retkahtelen.Ehkä vertaistuki auttaisi minua tässä asiassa.Yritä saada miehesi a-klinikalle juttelemaan asiasta.Sinä et valitettavasti häntä voi sillä lailla tukea(jos ymmärrät).Hänestä itsestään nää asiat lähtee.Tsemppiä:)

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehestä on viimeisten vuosien aikana tullut jonkinlainen alkoholisti. Hän käyttää esimerkiksi kaikki viikonloput ja sitä pidemmät vapaat juomiseen. Arjen pyörittäminen ja talon ja muun omaisuuden hoitaminen on käytännössä kokonaan minun harteilla. Miehelle ei enää voi antaa sitä vastuuta. Hänen roolinsa perhe-elämässä on nykyään lähinnä sitä että käy töissä ja tuo talouteen rahaa. Seksiä on 0-2 kertaa/kk, koska en halua kun mies on juovuksissa tai krapulassa ja hänen mieskunto on nykyään mitä on.

Meillä on 4- ja 9-vuotiaat lapset ja tilanne on tiedossa päiväkodissa ja koulussa, mutta lapset ei sentään vielä oireile.

Olen yrittänyt puhua miehelle mutta hän vain suuttuu, solvaa minua ja lähtee kotoa päiväksi tai pariksi. Sitten saa taas kuulla kavereiden kautta miten olen niin vittumainen ämmä.

Todellakin toivon että mies raitistuisi ja alkaisi kantaa vastuunsa perheestä mutta toistaiseksi ei näy mitään merkkejä siitä, päinvastoin. Aiemmin hän on saanut työpaikalla kirjallisen varoituksen koska oli humalassa ja tällä viikolla hän kärähti ratista. Tätä menoa ei ole kun ajan kysymys ennenkun työpaikka lähtee alta ja talous romahtaa täydellisesti.

Onko ero oikeasti ainoa vaihtoehto?

Kuulostaa sillä tavalla minulta mutta vaikka olen humalassa niin hoidan kaikki asiat kuntoon. Ehkä sinua jostain syystä vain häiritsee alkoholin käyttö vaikkei se oikeasti haittaa ketään muuta kuin sinua.

Sellaisiakin ihmisiä on jotka syrjivät alkoholin käyttäjiä. Anoppini on sellainen ja olen siitä hänelle sanonutkin suoraan ja nykyään on hiljaa.

Toki voi olla että miehesi olisi muutenkin ilman alkoholia tuollainen huono. Yleensä ihminen on alkuperäisesti sellainen, mutta et halua hyväksyä sitä totuutta. Syytät vain alkoholia.

Ei alkoholi ole mikään taikajuoma joka muuttaa ihanan miehet sormia napsauttamalla paskaksi mieheksi. Mieti vähän nyt tuota asennettasi.

Ei hyvältä näytä, jos tarjoat keskustelua ja yhteisymmärrystä, niin solvaa... 

Tosin miehen näkökulma olisi varmaan toisenlainen. Pyydä laittamaan sen tänne, niin yritetään saada puolueeton näkökulma ja jopa tuoda ratkaisuehdotuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehestä on viimeisten vuosien aikana tullut jonkinlainen alkoholisti. Hän käyttää esimerkiksi kaikki viikonloput ja sitä pidemmät vapaat juomiseen. Arjen pyörittäminen ja talon ja muun omaisuuden hoitaminen on käytännössä kokonaan minun harteilla. Miehelle ei enää voi antaa sitä vastuuta. Hänen roolinsa perhe-elämässä on nykyään lähinnä sitä että käy töissä ja tuo talouteen rahaa. Seksiä on 0-2 kertaa/kk, koska en halua kun mies on juovuksissa tai krapulassa ja hänen mieskunto on nykyään mitä on.

Meillä on 4- ja 9-vuotiaat lapset ja tilanne on tiedossa päiväkodissa ja koulussa, mutta lapset ei sentään vielä oireile.

Olen yrittänyt puhua miehelle mutta hän vain suuttuu, solvaa minua ja lähtee kotoa päiväksi tai pariksi. Sitten saa taas kuulla kavereiden kautta miten olen niin vittumainen ämmä.

Todellakin toivon että mies raitistuisi ja alkaisi kantaa vastuunsa perheestä mutta toistaiseksi ei näy mitään merkkejä siitä, päinvastoin. Aiemmin hän on saanut työpaikalla kirjallisen varoituksen koska oli humalassa ja tällä viikolla hän kärähti ratista. Tätä menoa ei ole kun ajan kysymys ennenkun työpaikka lähtee alta ja talous romahtaa täydellisesti.

Onko ero oikeasti ainoa vaihtoehto?

Kuulostaa sillä tavalla minulta mutta vaikka olen humalassa niin hoidan kaikki asiat kuntoon. Ehkä sinua jostain syystä vain häiritsee alkoholin käyttö vaikkei se oikeasti haittaa ketään muuta kuin sinua.

Sellaisiakin ihmisiä on jotka syrjivät alkoholin käyttäjiä. Anoppini on sellainen ja olen siitä hänelle sanonutkin suoraan ja nykyään on hiljaa.

Toki voi olla että miehesi olisi muutenkin ilman alkoholia tuollainen huono. Yleensä ihminen on alkuperäisesti sellainen, mutta et halua hyväksyä sitä totuutta. Syytät vain alkoholia.

Ei alkoholi ole mikään taikajuoma joka muuttaa ihanan miehet sormia napsauttamalla paskaksi mieheksi. Mieti vähän nyt tuota asennettasi.

Ap:n mies on saanut varoituksen töissä ja rattijuopumussyyte päällä. 

Mutta pitää vain ajatella, että hoitaa hommansa? 

Vai mikä tässä oli sanomasi? Tuosta, että olisi vain muuten huono, niin tuskin rattijuopumuksesta jää kiinni vain muuten huonona. Muuten huonona tuskin saa myöskään varoitusta töistä. 

Tuo, että hoidan kaikki hommani alkoholistina on niin HARHAA. Vaikka pystyisi näennäisesti pitämään homman kasassa, kaikki kärsivät. 

Ei juopot parane vaikka haluaisivatkin (mitä ne eivät halua juuri koskaan). Jätä se ellet halua pilata loppuelämääsi.

Alkoholismista ei parane itsestään kuten räkätaudista. Pitää olla tahtoa parantua. Apua on tarjolla ja sitä pitää käyttää tukena. Alkoholistin on itse päätettävä parantua. Mutta ihan ensimmäiseksi täytyy tunnustaa sairautensa.

T. Toipuva alkoholisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehestä on viimeisten vuosien aikana tullut jonkinlainen alkoholisti. Hän käyttää esimerkiksi kaikki viikonloput ja sitä pidemmät vapaat juomiseen. Arjen pyörittäminen ja talon ja muun omaisuuden hoitaminen on käytännössä kokonaan minun harteilla. Miehelle ei enää voi antaa sitä vastuuta. Hänen roolinsa perhe-elämässä on nykyään lähinnä sitä että käy töissä ja tuo talouteen rahaa. Seksiä on 0-2 kertaa/kk, koska en halua kun mies on juovuksissa tai krapulassa ja hänen mieskunto on nykyään mitä on.

Meillä on 4- ja 9-vuotiaat lapset ja tilanne on tiedossa päiväkodissa ja koulussa, mutta lapset ei sentään vielä oireile.

Olen yrittänyt puhua miehelle mutta hän vain suuttuu, solvaa minua ja lähtee kotoa päiväksi tai pariksi. Sitten saa taas kuulla kavereiden kautta miten olen niin vittumainen ämmä.

Todellakin toivon että mies raitistuisi ja alkaisi kantaa vastuunsa perheestä mutta toistaiseksi ei näy mitään merkkejä siitä, päinvastoin. Aiemmin hän on saanut työpaikalla kirjallisen varoituksen koska oli humalassa ja tällä viikolla hän kärähti ratista. Tätä menoa ei ole kun ajan kysymys ennenkun työpaikka lähtee alta ja talous romahtaa täydellisesti.

Onko ero oikeasti ainoa vaihtoehto?

Kuulostaa sillä tavalla minulta mutta vaikka olen humalassa niin hoidan kaikki asiat kuntoon. Ehkä sinua jostain syystä vain häiritsee alkoholin käyttö vaikkei se oikeasti haittaa ketään muuta kuin sinua.

Sellaisiakin ihmisiä on jotka syrjivät alkoholin käyttäjiä. Anoppini on sellainen ja olen siitä hänelle sanonutkin suoraan ja nykyään on hiljaa.

Toki voi olla että miehesi olisi muutenkin ilman alkoholia tuollainen huono. Yleensä ihminen on alkuperäisesti sellainen, mutta et halua hyväksyä sitä totuutta. Syytät vain alkoholia.

Ei alkoholi ole mikään taikajuoma joka muuttaa ihanan miehet sormia napsauttamalla paskaksi mieheksi. Mieti vähän nyt tuota asennettasi.

Ap:n mies on saanut varoituksen töissä ja rattijuopumussyyte päällä. 

Mutta pitää vain ajatella, että hoitaa hommansa? 

Vai mikä tässä oli sanomasi? Tuosta, että olisi vain muuten huono, niin tuskin rattijuopumuksesta jää kiinni vain muuten huonona. Muuten huonona tuskin saa myöskään varoitusta töistä. 

Tuo, että hoidan kaikki hommani alkoholistina on niin HARHAA. Vaikka pystyisi näennäisesti pitämään homman kasassa, kaikki kärsivät. 

Eiköhän mies tekisi jotain rikoksia autollaan ilman alkoholiakin. Ei alkoholi ole ultimaattinen paha joka muuttaa ihmisen taikaiskusta paskaksi.

On olemassa paljon alkoholin käyttäjiä jotka ovat ihan lakia noudattavia. Tuo mies luultavasti kaahaileekin selvinpäin ja valehtelee päin näköä. Tiedän kyllä tapauksen.

Turhaa ap syyttää alkoholia kun mies on oikeasti läpimätä paska sika. Toki on helppo elätellä että alkoholin lopetettuaan mies muuttuu taikaiskusta kunnon mieheksi. Voin kokemuksella sanoa ettei muutu.