Apua, tutti pois 2v2kk vanhalta...
Meillä on tutti ollut edelleen käytössä, öisin ja päiväunilla. Eilen huomasin, että pojan naskaleista on tullut pieniä REIKIÄ luonnonkumituttiin (ainu mam), eli nyt olisi pikaisesti päästävä eroon koko kapistuksesta... ja noita reikiä oli sekä vanhemmassa että kahdessa upouudessa tutissa! Mutta mitenkähän tuon saisi vieroitettua... meille kun on syntymässä vauvakin ihan lähipäivinä (toivottavasti), mikä luultavasti ei ainakaan helpota asiaa.
Kerroin poitsulle rehellisesti että nyt sinusta on tullut niin iso, että hampaista tulee tuttiin reikiä eikä sitä enää voi sen takia syödä. Ehdotin että mentäisiin lelukauppaan ja vietäisiin tutit lelukaupan sedälle joka antaisi vaihtokaupassa kivoimman lelun mikä putiikista löytyy... mutta poika taitaa olla vähän liian pieni ymmärtämään kuviota. Hakee vaan tutin äkkiä suuhunsa...
Ajattelin että ihan ensiksi heitän kaikki nuo ainu mam -tutit roskiin ja kaupasta tuomme sellaisen rengastutin, eikä muuta enää tarjota (ei ole tykännyt rengastutista koskaan)... jos se menisi sillä nopeammin?! Mutta kokemuksia kaivataan, todellakin!
Kommentit (4)
Meillä on siis nähtävästi ihan samanikäiset pojat. Meillä tilanne oli vielä 3 viikkoa sitten sama, eli tutti käytössä yö- ja päiväunilla. Kun poika alkoi 2 v täytettyään itkeskellä tutin perään öisin (siis jos oli hukannut sen sänkyynsä), pääteltiin, että on aika lopettaa tuttihommat. Sitten se vielä vähän viivästyi, kun oli flunssa menossa. Päiväkodissa tutti meni ensin ihan aidosti hukkaan ja viikon verran poika nukkui siellä päikkärit ihan suosiolla ilman tuttia. Viikon lopulla tutti oli yhtenä aamuna niinikään oikeasti hukassa jossain makkarin lattialla, poika itki sitä, ja sitten päätettiin, että illalla tutti on kadonnut kokonaan. Turvauduttiin klassiseen " orava vei tutin oravavauvalle" -tarinaan. Meidän poika ei kanssa olisi vielä ymmärtänyt mitään syy-seuraus-tyyppisiä kuvioita kuten " viedäänpä tutti yhdessä roskiin ja huomenna ostetaan kaupasta junarata" . Ei ei.
No, muutamana päivänä ja/tai iltana poika itki tuttia, pahimmat itkut tuli kaksilla seuraavilla päikkäreillä, oli viikonloppu eli päikkärit kotona. Sänkyyn lähtiessään hoki tuttia itkuisesti, ja kyllä siinä tuli äitiltäkin itkut salaa pariin kertaan. Luopumisen tuska on tuskaa, vaikka kyseessä onkin vain lutkutettava kuminpala. Yritettiin sitten vaan ohjata huomiota unikavereihin ja unirättiin, jotka on käytössä edelleen ja saa ollakin, ja mainittiin pari kertaa, että tuttia ei enää ole, orava vei sen, se on vauvojen juttu jne. Nyt on pari-kolme viikkoa mennyt ilman tuttia ja surut surtu. Yhtenä päivänä nähtiin orava lintulaudalla ja poika oli selvästi tohkeissaan, kun arvelin, että se on varmaan sama, joka vei tutin vauvalleen. Serkkuvauvan tutinsyönti on nyt pojan suuren kiinnostuksen ja huolenpidon kohteena, mutta kertaakaan ei ole yrittänyt omia sen tuttia itselleen.
Kyllä varmaan seuraavan kanssa yritetään päästä tuosta tutista jo aiemmin. Mutta ei tämäkään mikään katastrofi ollut.
eli meillä on tällä hetkellä 2 v 7 kk ikäinen poika sekä 4 kk ikäinen vauva. Pari kolme kuukautta ennen kuin vauva syntyi ajattelin, että nyt on korkea aika luopua tutista, vauva kun sitä kaiketi joka tapauksessa syö ja silloin luopuminen voisi olla esikoiselle kovempi paikka. Olimme lykänneet " luopumisoperaatiota" vähän turhankin kanssa, sillä oletin tiedossa olevan unettomia öitä tai ainakin hankalia nukutuksia. Sillä tuntui siltä, että esikoinen alkoi olla entistä enemmän kiinni tutissaan, haki sitä päivälläkin suuhunsa, jos vain käsiinsä sai.
No, sopivaa luopumismetodia harkitsimme ja täältäkin vinkkejä luin. Ajattelimme, ettei meidän pojalle mene läpi tutin lahjoittaminen oravanpoikasille tms. joten päädyimme kokeilemaan keinoa, joka voisi tehota aika " tekniseen" pikkukaveriin. Eli eräänä iltana salaa leikkasin tutista pienen palasen imuosasta pois. Kun oltiin menossa nukkumaan näytin pojalle tuttia ja totesin että tutti on mennyt rikki, voi, voi sentään :) Poika tutki tuttia hetken ja myönsi että rikki on. Ja kas kummaa, eihän sitä nyt rikkinäistä tuttia syödä voi, poika kävi nukkumaan tutitta ihan sovinnolla. Ajattelin, että jatkossa voisi tulla tuttikyselyjä ja pari kertaa poika muistaakseni tuttia kysyikin, mutta tyytyi siihen, kun sainoimme pahoittelevaan sävyyn että tutti meni rikki. Päivähoidossa oli sama juttu, siellä oli tottunut saamaan päiväunille tutin, mutta ei kaivannut sitä sielläkään.
Todennäköisesti poika olisi ollut valmis luopumaan tutista jo aikaisemmin, mutta me vain lykkäsimme asiaa omien unien menettämisen pelossa :) Joten teidänkin kannattaa varmaan miettiä mikä metodi teidän lapseenne tehoasi parhaiten, kyllä se varmasti hienosti sujuu. Täältä löytyy hakutoiminnon avulla paljon eri konsteja, jota ihmiset ovat kokeilleet. Nyt vain kun saisi tuon pottailun sujumaan, nyt vaivaa meitä laiskamato sen asian suhteen...
Teimme sen hätäratkaisun, että kaupasta tuotiin sellainen ' vääränlainen' tutti ja poika heitti ihan sovinnolla kaikki vanhat roskiin. Nyt on siis vain yksi tutti, ja kerrottiin että jos tähänkin tulee reikiä niin sitten sekin joudutaan heittämään roskiin. Ja kyllä poika kaupassa ja iskälle illalla ihan vakavalla naamalla kertoi että hampaista tulee reikiä tuttiin ja hän heitti tutit roskiin. Jos tuosta tutista nyt jotain parempaa hyötyä on, niin ainakaan se ei näytä niin hyvin pysyvän suussa nukkuessa ;) Poika kyllä näyttää kaipailevan vanhoja hyviä tuttejaan, nukahtaminen on ollut itkuisaa mutta toivon todella ettei totu tuohon tuttimalliin ollenkaan ja se on pian luovutettavissa...
Tällä hetkellä en tosiaankaan jaksa alkaa mihinkään vaativampaan rumbaan kun tuo laskettu aikakin meni jo viikko sitten. Mutta sopivasti täytynee alkaa psyykkaamaan sitten vauvan tulon jälkeen pois tuota tutin syömistä ja toivottavasti viimeistään kesällä päästä siitä kokonaan eroon...
eikkuli, poitsu 2v2kk ja masuvauva 40+6
ps. njoammil: taisin jossain ketjussa kysyä että tunnetaanko me, mutta sekoitin sut varmaan toiseen ihmiseen - taidettiin palstailla sillon 2004 helmimammoissa kuitenkin molemmat?
tytöllä jäi tutti pois 2vuotiaana nyt on 2v ja 4kk vanha.söi myös sitä tuttia jatkuvasti ja minä jo luulin ettei siitä koskaan luovu mutta se jäikin yllättävän helposti pois.elikkä otin vaan tutit yks aamu ja laitoin roskiin siis kaikki en jättänyt mitään jemma tutteja ja kun tyttö kysyi tuttia sanoin että roska-auto vei ja eipä tuo päivällä sitä kummemmin sit kaivannutkaan mutta kun piti mennä nukkumaan niin silloin alko itku.(siis päiväunille)itki sen aikaa et nukahti(hermoja raastavaa,mutta urhoolisesti kestin ja silittelin tyttöä päästä ja hetken päästä nukahti) ja illalla sama homma.mutta seuraavana päivänä oli jo paljon helpompaa kun mentiin nukkumaan niin alkoi itkua tihrustaa mutta ottikin yht´äkkiä unikaverin kainaloon ja alkoi nukkumaan ilman itkua ja sama illalla(kyseli kuitenkin tuttia vielä tän toisen päivän vähän väliä ja aina annoin saman vastauksen roska-auto vei) ja kolmantena päivänä ei kyselly tuttia eikä oo sen koommin sitä kaipaillu.meilläkin on pieni vauva joka tuttia syö välillä mutta eipä oo isosisko tuttiin koskenu ja sanoo vaan et siskon tutti.