Kohteleeko ex-mies liian ankarasti minua?

Sinulla on nyt työ niin hanki asunto ja anna exäsi olla. Törkeä hyväksikäyttäjä olet. Ensin jätät ja sitten ruikutat takaisin.

Mitä sä oikein teet siellä?

Joko pyydät anteeksi kunnolla, sovitte ja rakennatte ehkä uuden luottamuksen ja suhteen tai sitten lähdet.

Ei sun kannata roikkua tuollaisessa tilanteessa vaikka kuinka tuntisit huonoa omaatuntoa pettämisestä.

Nyt äkkiä suunnittelemaan miten pääset omaan kämppään asumaan. Mikään järjellinen suhde ei voi alkaa tuolta pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sä oikein teet siellä?

Joko pyydät anteeksi kunnolla, sovitte ja rakennatte ehkä uuden luottamuksen ja suhteen tai sitten lähdet.

Ei sun kannata roikkua tuollaisessa tilanteessa vaikka kuinka tuntisit huonoa omaatuntoa pettämisestä.

Mies sanoi sairaalassa, että on järkyttynyt mihin kuntoon olen itseni saattanut ja tivasi miksi hän ei kelvannut. Sanoi myös ettei halua kuulla sanallakaan keskenmenosta eikä miehestä, jonka kanssa petin. Pyysin jo tuolloin anteeksi itkiessäni tapahtunutta ja samalla lupasin korjata tilanteen ettei sama toistu ja mies voi luottaa minuun. Mielestäni olisi parempi todistaa luotettavuus miehelle kuin toistaa anteeksipyyntöjä, mutta en tiedä miten tehdä se. En roiku miehessä ja haluan hänet takaisin, mutta se ei onnistu ennen kuin mies on antanut anteeksi.

Miehellä ei ole mitään velvollisuutta antaa anteeksi. Rakasti sinua, ja sinä petit. Haluaa auttaa ja varmaan vielä rakastaa, mutta tuskin haluaa sinua takaisin eikä ole oikein itseä tyrkyttää hänelle. Älä hyväksikäytä miehen hyväntahtoisuutta sinua kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on nyt työ niin hanki asunto ja anna exäsi olla. Törkeä hyväksikäyttäjä olet. Ensin jätät ja sitten ruikutat takaisin.

En voi lähteä ennen kuin olen maksanut loputkin velat miehelle ja koti on lähempänä työpaikkaa, joten jos muutan pois, niin työmatka pitenee ja joudun käyttämään julkisia, kun nyt pääsen kätevästi miehen kyydillä töihin. Oikea syy siihen etten halua eroon miehestä on omat tunteeni, rakastan miestä ja haluan yrittää uudelleen.

Harlekiini kamaa.

Tosi outo suhde. Ja laittaa epäilemään, että onko nykyinen tai se alkuperäinen ex mieskään ihan normaali. Jos ei päästä sua muuttamaan pois ennenkuin olet maksanut velkasi. Eihän tuo nykysuhde voi kiskaan kehittyä normaaliksi ja tasaveroiseksi noin. Tulee ihan mieleen leffa Katkera kuu.

Vierailija kirjoitti:

Ehdimme olla viisi vuotta naimisissa ja yritettiin kovasti lasta kuitenkaan onnistumatta. Minä olin lopulta paha osapuoli, erehdyin pettämään ja jättämään aviomieheni. :( Pakenin surua, ettemme onnistuneet saamaan lasta. En syytä miestä ja omaa typeryyttäni lähdin väärän miehen matkaan, joka paljastui väkivaltaiseksi alkoholistiksi. Lyhyen ajan sisällä tulin yllättäen raskaaksi, mutta molemmat raskaudet päättyivät keskenmenoon (mies pahoinpiteli). Ehdin olla yhdessä parin vuoden ajan tämän alkoholistin kanssa ja viimeisimmän keskenmenon sattuessa pakenin exän luo turvaan. Mies ei tiedä ensimmäisestä keskenmenosta, mutta toisesta tietää, koska vei minut sairaalaan tuolloin. Exä maksoi sairaalamaksut ja kaikki muut, koska tuolloin olin koditon, työtön ja rahaton. Meillä oli avioehto, joten miehelle jäi talo, autot ja koira eli kaikki mitä hänelle kuuluu. Tapahtuneesta on pian kulunut vuosi ja mies halusi, että teemme kirjallisen sopimuksen, jossa maksan hänelle vuokraa sekä sairaalakulut. Suostuin tähän, koska miehen avulla sain töitä samasta kansainvälisestä yrityksestä (olemme eri osastoilla, joten emme näe toisiamme). Mies siis käytännössä elätti minut parin kuukauden ajan, koska kaikki säästöni tuhlasin pettäjän kanssa. :/ En ole oikeutettu sosiaaliturvaan, koska olen asunut ulkomailla liian kauan ja minulla jää kuukaudessa käteen noin pari sataa euroa, vaikka täällä on käytössä eri valuutta. Olen laihtunut todella paljon ja paluun jälkeen mies sijoitti minut vierashuoneeseen, jossa nukun yksin. Minulla ei ole kunnollisia harrastuksia, ellei koiran ulkoiluttamista lasketa ja ystävät täällä katkaisivat yhteydenpidon, kun jäin kiinni pettämisestä. Minulla ei ole muita kuin ex-mies ja koira. Mies on ilmaissut erittäin selvästi kuinka pettynyt ja vihainen oli, kun tulin takaisin juuri kun tarvitsin apua. Mies on kieltänyt menemästä työhuoneeseen ja vaatehuoneeseen. Kerran erehdyin menemään vaatehuoneeseen ja sovitin entistä häämekkoa päälleni juuri kun mies tuli kotiin ja tietenkin näki minut. Mies suuttui valtavasti ja kielsi koskemasta mihinkään ilman lupaa ja muistutti kuinka halveksuttava pettäjä olen sekä sanoi, ettei vieläkään luota minuun. Mies ei ole paha, mutta hän on oikeutettu vihaamaan minua, koska särjin hänen sydämen ja avioliiton. Minusta tuntuu pahalta ettei mies halua avautua ja puhua avioliitosta, vanhoista hyvistä ajoista tai päästää lähelle. Asumme olosuhteiden pakosta saman katon alla, mutta emme ole puhuneet jatkosta. Välitän miehestä ja haluaisin yrittää uudestaan, mutta pelkään ettei hän halua edes yrittää. Kadun raskaasti tekemääni virhettä ja olen pyytänyt anteeksi mieheltä, en vain tiedä miten voisin näyttää, että mies voi taas luottaa minuun. Mikään helppo case, se ei tule olemaan. Mies ei suostu kertomaan miksi pitää vieläkin meidän hääkuvaa olohuoneessa ja vihkisormusta sormessa. Erotessa jätin oman sormuksen miehelle, mutta en ole saanut nähdä sitä eron jälkeen, koska mies ei sanomansa mukaan tiedä missä se on (en usko tätä). Uskoisin sormuksen olevan työhuoneessa, jossa mies säilyttää kaikki tärkeät paperit. Kuulin miehen parhaalta kaverilta, että mieheni on kerran treffaillut jotain naista eromme jälkeen, mutta nainen oli perääntynyt kun mies oli sanonut kaipaavansa exäänsä eli minua. Miehellä on varmasti jotain tunteita minua kohtaan, vaikkei ole sanonut rakastavansa, mutta ei hän olisi minua ottanut asumaan tänne jos hän pelkästään vihaisi minua. En halua, että mies jää ilman rakkautta ja lapsettomaksi, koska lapsesta hän on haaveillut todella pitkään. Onko miehen käytös, suuttumus ja kiellot minua kohtaan liikaa?

Sä olet sama kirjoittaja jota mies uhkasi lyödä päähän =) 

En ymmärrä, kuinka pettämisen voi antaa ikinäanteeksi! Tämä on tietysti vain minun mielipide.

En vaan voisi kuvitella luottamuksen rakentamista uudelleen ehjäksi, kun kaikki olisi romuttunut. Ei pettäjään voisi koskaan enää luottaa täysin. Terveen parisuhteen kivijalka on luottamus ja kaukana tulee sitten kaikki muu.

Olenkin sanonut vaimolle että, jos koskaan petät mua nii peittele jäljet niin hyvin etten saa koskaan tietää. Tai jos kyllästyt niin jätät kylmästi ennen kun petät luottamuksen. Sen ymmärrän että, ihmiseen voi kyllästyä mutta sen verran täytyy olla selkärankaa että, on rehellinen!

Vierailija kirjoitti:

Miehellä ei ole mitään velvollisuutta antaa anteeksi. Rakasti sinua, ja sinä petit. Haluaa auttaa ja varmaan vielä rakastaa, mutta tuskin haluaa sinua takaisin eikä ole oikein itseä tyrkyttää hänelle. Älä hyväksikäytä miehen hyväntahtoisuutta sinua kohtaa.

Miehellä ei ole velvollisuus antaa anteeksi eikä edes auttaa minua, mutta tunnen mieheni ja hän on erittäin hyväntahtoinen. Olen pyytänyt anteeksiantoa ja kiittänyt miestä avusta, koska vain harva auttaisi minunlaistani pettäjää. En tyrkytä itseäni miehelle, mutta olen sanonut rakastavani häntä.

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo suhde. Ja laittaa epäilemään, että onko nykyinen tai se alkuperäinen ex mieskään ihan normaali. Jos ei päästä sua muuttamaan pois ennenkuin olet maksanut velkasi. Eihän tuo nykysuhde voi kiskaan kehittyä normaaliksi ja tasaveroiseksi noin. Tulee ihan mieleen leffa Katkera kuu.

Mitä leffassa tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdimme olla viisi vuotta naimisissa ja yritettiin kovasti lasta kuitenkaan onnistumatta. Minä olin lopulta paha osapuoli, erehdyin pettämään ja jättämään aviomieheni. :( Pakenin surua, ettemme onnistuneet saamaan lasta. En syytä miestä ja omaa typeryyttäni lähdin väärän miehen matkaan, joka paljastui väkivaltaiseksi alkoholistiksi. Lyhyen ajan sisällä tulin yllättäen raskaaksi, mutta molemmat raskaudet päättyivät keskenmenoon (mies pahoinpiteli). Ehdin olla yhdessä parin vuoden ajan tämän alkoholistin kanssa ja viimeisimmän keskenmenon sattuessa pakenin exän luo turvaan. Mies ei tiedä ensimmäisestä keskenmenosta, mutta toisesta tietää, koska vei minut sairaalaan tuolloin. Exä maksoi sairaalamaksut ja kaikki muut, koska tuolloin olin koditon, työtön ja rahaton. Meillä oli avioehto, joten miehelle jäi talo, autot ja koira eli kaikki mitä hänelle kuuluu. Tapahtuneesta on pian kulunut vuosi ja mies halusi, että teemme kirjallisen sopimuksen, jossa maksan hänelle vuokraa sekä sairaalakulut. Suostuin tähän, koska miehen avulla sain töitä samasta kansainvälisestä yrityksestä (olemme eri osastoilla, joten emme näe toisiamme). Mies siis käytännössä elätti minut parin kuukauden ajan, koska kaikki säästöni tuhlasin pettäjän kanssa. :/ En ole oikeutettu sosiaaliturvaan, koska olen asunut ulkomailla liian kauan ja minulla jää kuukaudessa käteen noin pari sataa euroa, vaikka täällä on käytössä eri valuutta. Olen laihtunut todella paljon ja paluun jälkeen mies sijoitti minut vierashuoneeseen, jossa nukun yksin. Minulla ei ole kunnollisia harrastuksia, ellei koiran ulkoiluttamista lasketa ja ystävät täällä katkaisivat yhteydenpidon, kun jäin kiinni pettämisestä. Minulla ei ole muita kuin ex-mies ja koira. Mies on ilmaissut erittäin selvästi kuinka pettynyt ja vihainen oli, kun tulin takaisin juuri kun tarvitsin apua. Mies on kieltänyt menemästä työhuoneeseen ja vaatehuoneeseen. Kerran erehdyin menemään vaatehuoneeseen ja sovitin entistä häämekkoa päälleni juuri kun mies tuli kotiin ja tietenkin näki minut. Mies suuttui valtavasti ja kielsi koskemasta mihinkään ilman lupaa ja muistutti kuinka halveksuttava pettäjä olen sekä sanoi, ettei vieläkään luota minuun. Mies ei ole paha, mutta hän on oikeutettu vihaamaan minua, koska särjin hänen sydämen ja avioliiton. Minusta tuntuu pahalta ettei mies halua avautua ja puhua avioliitosta, vanhoista hyvistä ajoista tai päästää lähelle. Asumme olosuhteiden pakosta saman katon alla, mutta emme ole puhuneet jatkosta. Välitän miehestä ja haluaisin yrittää uudestaan, mutta pelkään ettei hän halua edes yrittää. Kadun raskaasti tekemääni virhettä ja olen pyytänyt anteeksi mieheltä, en vain tiedä miten voisin näyttää, että mies voi taas luottaa minuun. Mikään helppo case, se ei tule olemaan. Mies ei suostu kertomaan miksi pitää vieläkin meidän hääkuvaa olohuoneessa ja vihkisormusta sormessa. Erotessa jätin oman sormuksen miehelle, mutta en ole saanut nähdä sitä eron jälkeen, koska mies ei sanomansa mukaan tiedä missä se on (en usko tätä). Uskoisin sormuksen olevan työhuoneessa, jossa mies säilyttää kaikki tärkeät paperit. Kuulin miehen parhaalta kaverilta, että mieheni on kerran treffaillut jotain naista eromme jälkeen, mutta nainen oli perääntynyt kun mies oli sanonut kaipaavansa exäänsä eli minua. Miehellä on varmasti jotain tunteita minua kohtaan, vaikkei ole sanonut rakastavansa, mutta ei hän olisi minua ottanut asumaan tänne jos hän pelkästään vihaisi minua. En halua, että mies jää ilman rakkautta ja lapsettomaksi, koska lapsesta hän on haaveillut todella pitkään. Onko miehen käytös, suuttumus ja kiellot minua kohtaan liikaa?

Sä olet sama kirjoittaja jota mies uhkasi lyödä päähän =) 

Ex-mies ei ole koskaan lyönyt eikä uhannut lyödä minua. Mies, jonka kanssa petin löi minua. :(

1. Hanki asunto ja muuta pois (vaikka työmatka pitenisi ym tekosyitä).

2. Jätä miehelle kirje, jossa a) pyydät anteeksi, b) ilmoitat meneväsi terapiaan ja c) kysyt miestä sinne, jos haluaa vielä yrittää sinun kanssasi ja d) kerrot tunteistasi.

3. Maksat velkasi.

Vierailija kirjoitti:

1. Hanki asunto ja muuta pois (vaikka työmatka pitenisi ym tekosyitä).

2. Jätä miehelle kirje, jossa a) pyydät anteeksi, b) ilmoitat meneväsi terapiaan ja c) kysyt miestä sinne, jos haluaa vielä yrittää sinun kanssasi ja d) kerrot tunteistasi.

3. Maksat velkasi.

Miksi kirje? Eikö kasvokkain sanominen olisi parempi? Mies ei antaisi ikinä anteeksi jos muuttaisin pois sanomatta sanaakaan ja jättäisin pelkän kirjeen.