Lue keskustelun säännöt.
Lapsen huostaantotto ja vanhemman tapaamisoikeus
14.11.2017 |
Lähipiirissä on eräs vanhempi jonka pieni lapsi on pysyvästi sijoitettu. Tiedän ettei kyseinen vanhempi ole ollut lapselle millään tavoin väkivaltainen tms, hän on itse ottanut yhteyttä lastensuojeluun alunperin ja vaatinut apua. Kyseisellä vanhemmalla on krooninen sairaus joka heikentää olennaisesti hänen kykyään olla vanhempana. Mietityttää kun hän saa tapaamisia niin harvoin. Toki tässä voi olla asioita joita en itse vaan yksinkertaisesti tiedä. Mutta mikä on normaali tapaamisväli yleensä sijoitettujen lasten kohdalla? Lapsi on hyvävointinen ja sopeutunut hyvin uuteen perheeseen.
Kommentit (3)
Tuntuu tosi hurjalle tuollainen kuukaudenkin tauko, vaikea siinä on mitään kovin lämmintä kontaktia lapseen pitää. Jos on epäilyksiä ettei kotona menisi kaikki asiat kunnolla, niin miksei vaan enemmän valvottuja tapaamisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaamisia rajoitetaan senkin takia, että lapsi "asettuisi" uuteen kotiinsa. Jos lapsi tapaisi vanhempaansa esim kerran viikossa, lapsen elämä voisi olla yhtä vuoristorataa. Ensin pari päivää kiihkeää odotusta niin, ettei pysty mihinkään keskittymään, ja tapaamisen jälkeen hurja tunnevyöry, sen mukaan miten tapaaminen meni, valtavaa pettymystä tai kovaa ikävää. Ei sellainen ole lapselle hyväksi.
Täytyy myös muistaa, että useimmissa pysyvissä sijoituksissa kodin ongelmat ovat hyvin suuria, eikä lapsen pitäisi joutua kantamaan sellaisia kuormia. Tapaamiset kuitenkin aina enemmän tai vähemmän tuovat ne lapsen omaan maailmaan.
Jos sijaisperheeseen on sijoitettu useita lapsia, myös perhettä kuormittaa valtavasti, jos kaikkien pakollisten lääkäri ja terapia käyntien (terapia ym lähes sääntö eikä poikkeus sijoitetuilla lapsilla) lisäksi vielä tulisi viikottaiset sukulaisvierailut.
Vanhemmille lapsen menetys on kova isku. Ja se miten harvoin (tuo kerran kuukaudessa on aika normi) lasta saa tavata, tulee varmaan yllätyksenä monille.
Terv. kahden sijaisäiti
Omalla tutullani oli lapsi ensi sijoitettuna, nyt huostaanotettu. Sijoituksessa välimatka oli suuri ja tapasivat n. kerran kuussa. Nyt huostaanotettuna välimatka 100 km ja lapsi tulee joka toinen viikonloppu vanhemmilleen. Teini-ikäisestä kyse.