Se tunne kun et kelpaa
Onko muille tuttu se tunne kun näet jonkun henkilön jota haluaisit, mutta tiedät, että ei ole mitään mahdollisuutta, että teistä tulisi paria? Mistä johtuu, että teistä ei tule paria?
Omalla kohdalla tunne johtuu ihan siitä, että pidän kauniista naisista, mutta olen itse ruma. Tai no, ruma on ehkä vähän raju sana, mutta ulkonäöllisesti en ole läheskään heidän tasollaan.
Kommentit (12)
Ei, koska tiedän että olen hyvä monessa muussa kuin ulkonäössä. Arvostankin enemmän ihmisen muita ominaisuuksia kuin ulkonäköä. Se hyvän näköinenkin nainen näyttää parisuhteessa tavalliselta ja jopa rumalta. Parisuhteessa kumppanin ulkonäkö riippuu siitä mihin päin suupielet osoittaa.
Tiedän. Edes rumat miehet ei tuu iskemään.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Edes rumat miehet ei tuu iskemään.
Voit mennä myös itse. Aika usein on tilanteita ettei kumpikaan syystä tai toisesta tee alotetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska tiedän että olen hyvä monessa muussa kuin ulkonäössä. Arvostankin enemmän ihmisen muita ominaisuuksia kuin ulkonäköä. Se hyvän näköinenkin nainen näyttää parisuhteessa tavalliselta ja jopa rumalta. Parisuhteessa kumppanin ulkonäkö riippuu siitä mihin päin suupielet osoittaa.
Kunpa olisikin jotain millä kompensoisi sitä ulkonäköä...
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, itse oon samaa tasoa mut ei näille komeille yksi riitä, joten siksi ei jutusta ikinä tulisi mitään. Itse pariudun aina itseäni ulkoisesti vähän alempitasoisen miehen kanssa, koska silloin tiedän että hän on minun. Komeat jääköön säädöiksi. ;)
Entäs jos joku nainen viekin sen miehen sinulta? Joku joka ei säädä komeiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Edes rumat miehet ei tuu iskemään.
Voit mennä myös itse. Aika usein on tilanteita ettei kumpikaan syystä tai toisesta tee alotetta.
Miksipä sitä aloitetta tekisi kun niin moni pelkää oman riittämättömyytensä puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska tiedän että olen hyvä monessa muussa kuin ulkonäössä. Arvostankin enemmän ihmisen muita ominaisuuksia kuin ulkonäköä. Se hyvän näköinenkin nainen näyttää parisuhteessa tavalliselta ja jopa rumalta. Parisuhteessa kumppanin ulkonäkö riippuu siitä mihin päin suupielet osoittaa.
Kunpa olisikin jotain millä kompensoisi sitä ulkonäköä...
Itseään voi kehittää monella tapaa. Monesti kun esim opit jonkun taidon, huomaat että sivussa on tullut paljon muutakin. Tai jos treenaat että saat hyvän vartalon, samassa huomaat että voit paremmin ja olet energisempi. Rohkeasti vain asioiden kimppuun mistä haaveilee. Jos ajattelet että joku asia olisi kiva olla osa arkea, niin tee siitä osa ja älä anna periksi. Pian huomaat että se tuleekin jo itsestään. Ei kannata jäädä murehtimaan, maailma on täynnä hienoja asioita ja sinulla on loppu elämä aikaa.
nykyisin johtuu siitä, että olen liian vanha. Siis näen jonkun kiinnostavan näköisen miehen, ja sitten äkkiä muistan, että ai niin, olenkin jo kolmikymppinen. Ennen en olisi kelvannut, koska olen outo luuseri.
Vierailija kirjoitti:
nykyisin johtuu siitä, että olen liian vanha. Siis näen jonkun kiinnostavan näköisen miehen, ja sitten äkkiä muistan, että ai niin, olenkin jo kolmikymppinen. Ennen en olisi kelvannut, koska olen outo luuseri.
Eihän kolmekymppinen ole vanhaa nähnytkään
Jeesus ei nöe sinua rumana :)! Kun löydät tytön jolla on Jeesus niin olipa hän minkänäköinen tahansa vaikka superkaunis niin hän näkee sinut luotuna ja kauniina ja ihmeellisenä.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus ei nöe sinua rumana :)! Kun löydät tytön jolla on Jeesus niin olipa hän minkänäköinen tahansa vaikka superkaunis niin hän näkee sinut luotuna ja kauniina ja ihmeellisenä.
No toivottavasti sellainen sitten löytyy :)
Tiedän tunteen, itse oon samaa tasoa mut ei näille komeille yksi riitä, joten siksi ei jutusta ikinä tulisi mitään. Itse pariudun aina itseäni ulkoisesti vähän alempitasoisen miehen kanssa, koska silloin tiedän että hän on minun. Komeat jääköön säädöiksi. ;)