Aalto-yliopistossa mitattu hätkähdyttäviä aivokuvauksia ihmisten moraalista

Öh, vähän sekavasti kirjoitettu

Vierailija kirjoitti:

Öh, vähän sekavasti kirjoitettu

Koehenkilöille on esitetty kuvia kuvitteellisesta perheestä, jossa yksi perheenjäsen tarvitsee elinsiirron.

Minä olen rehellisesti kertonut, miltä minusta tuntuu. Suurin osa ihmisistä tuomitsee moraalini sillä perusteella, minä itse en. Ja loppupeleissä minua ei oikeastaan edes kiinnosta, tuomitsevatko vai eivätkö. Ei se hetkauta enää maailmankuvaani.

Ja mitähän sitten, ei siihen miljoonan hintaista aivoskanneria tarvitse että tietää että jotkut reaktiot tulevat jostain aivojen perimmäisistä systeemeistä, toiset sitten hieman lähempää pintaa.

Miksei sillä muka muuten ole merkitystä jos lapsi on adoptiotu, adoptoidullahan voi olla epäyhteensopivat veriryhmät tai muut jutut jotka estävät elinsiirron perheenjäseneltä.

Primitiiviset reaktiot aivoissa on eri asia kuin käyttäytyminen. Varmasti huomattavasti suurempi osa oikeasti olisi valmis elinsiirtoon jos se osuisi oman perheen adoptiolapsen kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän sitten, ei siihen miljoonan hintaista aivoskanneria tarvitse että tietää että jotkut reaktiot tulevat jostain aivojen perimmäisistä systeemeistä, toiset sitten hieman lähempää pintaa.

Miksei sillä muka muuten ole merkitystä jos lapsi on adoptiotu, adoptoidullahan voi olla epäyhteensopivat veriryhmät tai muut jutut jotka estävät elinsiirron perheenjäseneltä.

Tutkimuksen pointti oli siinä että MRI-kuvauksen tulokset ja ihmisten omat vastaukset esitettyihin kysymyksiin olivat täysin ristiriidassa yhdeksällä henkilöllä kymmenestä. Tulos oli erittäin selvä. Tutkijat olettivatkin että jotain tämän suuntaista saattaa ilmetä, mutta olivat todella yllättyneitä silti tuloksista. Moraali on ilmeisesti koodattu jotenkin perimään niin että ihminen pyrkii biologisesti suojelemaan aina ensisijaisesti verisukulaisiaan.

Ihmisten moraalikäsitykset poikkeavat toisistaan myös siksi, että eri ihmisillä on erilaisia kokemuksia ja tietoja eri asioista. Ymmärrän ja tiedän asioita, jotka aikoinaan olivat osallisena siihen, että näkemykseni maailmasta ja sitä kautta myös moraalista muuttuivat hyvin vahvasti. Moraali ja etiikka eivät ole ehyitä, yksiselitteisiä kokonaisuuksia. Ne ovat muotoutuvia ja monisyisiä, tilanteessa eläviä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. En ole enää osa sitä keinotekoisesti luotua järjestelmää, jossa käsityksiä tuputetaan valmiiksi mustavalkoisiksi koodattuina päähäni. Omalla kohdallani olet oikeassa, verisukulaisuus on tärkeintä.

Omat ensin, muut tulee sen jälkeen. Ihan normaalia.

Ihminen ei voi vaikuttaa tunteisiinsa kuten sanoihinsa ja tekoihinsa, ja kun joskus tietää tunteidensa olevan ns. järjenvastaisia, niin toimii kuitenkin niiden vastaisesti. Maailma olisi kamala paikka, jos kaikki ihmiset puhuisivat ja toimisivat vain tunnepohjalta eli sen mukaan, mikä on ensimmäinen kokemus asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitähän sitten, ei siihen miljoonan hintaista aivoskanneria tarvitse että tietää että jotkut reaktiot tulevat jostain aivojen perimmäisistä systeemeistä, toiset sitten hieman lähempää pintaa.

Miksei sillä muka muuten ole merkitystä jos lapsi on adoptiotu, adoptoidullahan voi olla epäyhteensopivat veriryhmät tai muut jutut jotka estävät elinsiirron perheenjäseneltä.

Tutkimuksen pointti oli siinä että MRI-kuvauksen tulokset ja ihmisten omat vastaukset esitettyihin kysymyksiin olivat täysin ristiriidassa yhdeksällä henkilöllä kymmenestä. Tulos oli erittäin selvä. Tutkijat olettivatkin että jotain tämän suuntaista saattaa ilmetä, mutta olivat todella yllättyneitä silti tuloksista. Moraali on ilmeisesti koodattu jotenkin perimään niin että ihminen pyrkii biologisesti suojelemaan aina ensisijaisesti verisukulaisiaan.

semmoinen välihuomautus että ei tuo ole moraali

Se oliskin kauhea päivä, jos yksi päivä tämä propaganda loppuisi ja ihmiset alkaisivatkin toimimaan siten kuin perimmäiset vaistot sanoisivat.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen ei voi vaikuttaa tunteisiinsa kuten sanoihinsa ja tekoihinsa, ja kun joskus tietää tunteidensa olevan ns. järjenvastaisia, niin toimii kuitenkin niiden vastaisesti. Maailma olisi kamala paikka, jos kaikki ihmiset puhuisivat ja toimisivat vain tunnepohjalta eli sen mukaan, mikä on ensimmäinen kokemus asiasta.

Tunnepohjaisuus ei ole välttämättä lainkaan sama asia kuin ensimmäinen kokemus asiasta. Itse asiassa myös miljoonaluokan päätöksiä tehdään monesti siten, että todellisuudessa ne pohjautuvat enemmän tunteisiin kuin rationaalisiin seikkoihin. Toisaalta on myös muistettava huomioida, että tunteet eivät välttämättä aina ole järjenvastaisia, vaikka joku kokisi ne epämoraalisiksi tai epäeettisiksi.

Mitäs jos reaktio tulee jostain hämmennyksestä. Juuri siitä että samalla on epäily, voiko oma elin käydä adoptoidulle.

Oliko koehenkilöt nuoria?

Vierailija kirjoitti:

Se oliskin kauhea päivä, jos yksi päivä tämä propaganda loppuisi ja ihmiset alkaisivatkin toimimaan siten kuin perimmäiset vaistot sanoisivat.

Myöskään vaistot ja tunteet eivät ole synonyymejä toisilleen.

Kertoo jotain Aalto-yliopistolaisista.

Moraali on myös kulttuurista ja sosiaalista. Osa ihmisistä osaa tunnistaa biologiset reaktionsa ja kieltääkin ne. Ihminen voi oppia "oikeat" käsitykset ja mielipiteet. Se on osa ihmisyyttä ja selviytymisen strategiaa.

Minä en antaisi elintäni muille kuin omilleni. Ennemmin katselisin kuolemista.