Elämä ohi: Yläkertaan muutti lapsiperhe!

Vierailija kirjoitti:

Meillä asuu 5-lapsinen uusio wt sakki. Kaikki lapset alle 10-vuotiaita. On sisämopot, polkuautot, skuutit ja jopa tramppa. Siis sisällä?!! Vaippaikäinen touhuaa yksin rapussa, kolme vuotiaat yksin ulkona, nukkuma-aikoja ei ole, joka ilta ja yö joku parkuu kun "en nuku en nuku" kirkuminen alkaa jollain uhmaikäisellä. Yöt rampataankin sitten tupakalla josta kuuluu vittu ole jo hiljaa huutoja. Mieshän on tietenkin kätevä käsistään kotiremppaaja. Vasarointi, poraus ja jopa rälläköinti on jokailtaista ( teki oman ilmastointikanavan 😂 asuntoon) siis ulkoseinään reikä ja siihen jotain putkia!

Tätä en uskoisi ikinä todeksi ellen itse kuulisi ja näkisi.

Tämähän.on tosi surullisen kuuloinen tilanne. Lapsiparat :(

Vierailija kirjoitti:

Voisiko pikkulapsiperheet muuttaa omakotitaloihin tai erityisiin lapsiperhetaloihin? Pelkään kauheasti, että minun (olen opiskelija ja tarvitsen opiskelurauhaa enkä ole saanut asuntoa opiskelija-asuntolasta) seinänaapuriin muuttaa esim. vauvaperhe ja että vauva rääkyy päivisin kun luen.

Jotenkaan pikkulapsiperheille kerrostalo ei ole oikea paikka.

Voiko pikkulapsiperheen savustaa ulos niin että laittaa täysillä musiikit soimaan päivisin kun menee itse luennoille? Eikö musiikki kuulu elämisen ääniin päiväsaikaan?

Päivisinkään ei kohtuuttomalla metelillä saa toisia häiritä. Lapsen itkulle taas ei voi mitään tehdä, eikä sen perusteella voi ketään häätää. Suosittelen siis korvatulppia, kuulosuojaimia tai kirjastoa rauhan takaamiseksi jos tarve tulee.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomille taloyhtiöille olisi varmasti tilausta, rauhallisuus on myyntivaltti.

pitäisi myös olla vapaa taloyhtiö juuri kotoa muuttaneista nuorista. lähinnä miespuolisista. tähän asti on ollut 4 tällaista naapurina ja yhtä paljon aiheuttavat harmia. niitä bileitä järjestetään arki-iltoina ja koko viikonlopun jolloin huudatetaan musiikkia täysillä välittämättä hiljaisuudesta ja tavaroita pudotellaan minkä keretään ja ovia paiskotaan nonstoppina 21-24 välillä kunnes päätetään mennä nukkumaan. niin ja sitten on se kantapäillä kävely....

Voisin kirjoittaa yhtä tunteikkaan kirjeen omaan paikallislehteen - ainoalla erotuksella se että en ole eläkeläinen.

Asun kalliissa kerrostaloasunnossa mutta nykyään ainoa mahdollisuus asua tässä omassa kodissa on kuunnella kuulokkeilla musiikkia.

Aiemmat asukkaat ovat kaikki osanneet asua niinkuin kerrostalossa asutaan mutta nykyinen lapsiperhe ei. Mietin vaan miksi koko muu kerrostalon pitää kärsiä siitä kun yksi perhe saa kaikkien muiden asumismukavuuden nollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko pikkulapsiperheet muuttaa omakotitaloihin tai erityisiin lapsiperhetaloihin? Pelkään kauheasti, että minun (olen opiskelija ja tarvitsen opiskelurauhaa enkä ole saanut asuntoa opiskelija-asuntolasta) seinänaapuriin muuttaa esim. vauvaperhe ja että vauva rääkyy päivisin kun luen.

Jotenkaan pikkulapsiperheille kerrostalo ei ole oikea paikka.

Voiko pikkulapsiperheen savustaa ulos niin että laittaa täysillä musiikit soimaan päivisin kun menee itse luennoille? Eikö musiikki kuulu elämisen ääniin päiväsaikaan?

Päivisinkään ei kohtuuttomalla metelillä saa toisia häiritä. Lapsen itkulle taas ei voi mitään tehdä, eikä sen perusteella voi ketään häätää. Suosittelen siis korvatulppia, kuulosuojaimia tai kirjastoa rauhan takaamiseksi jos tarve tulee.

Tämä onkin mielenkiintoista. Sitten kun on koira tai papukaija joiden ääntelylle ei voi mitään, niin kyllä vain häätö onnistuu ihan surutta.

Ei osata kerrostaloasumista ei kirjoitti:

Voisin kirjoittaa yhtä tunteikkaan kirjeen omaan paikallislehteen - ainoalla erotuksella se että en ole eläkeläinen.

Asun kalliissa kerrostaloasunnossa mutta nykyään ainoa mahdollisuus asua tässä omassa kodissa on kuunnella kuulokkeilla musiikkia.

Aiemmat asukkaat ovat kaikki osanneet asua niinkuin kerrostalossa asutaan mutta nykyinen lapsiperhe ei. Mietin vaan miksi koko muu kerrostalon pitää kärsiä siitä kun yksi perhe saa kaikkien muiden asumismukavuuden nollaan.

Täysin samat ajatukset täällä. Joka päivä odotan, että seinän takana asuva lapsiperhe muuttaisi pois.

Ja jos näiltä häiriköiltä ihan fiksusti pyytää, että eivät metelöisi, kommentti on tällä tasolla: "Pitäisköhän sun muuttaa korpeen". Siis muiden pitäisi muuttaa, mutta häiriköillä on kaikki oikeus jatkaa samaa menoa.

Näin se menee.

En tiedä miksi monet kerrostaloasumisen perusperiaatteet on jonnekin unohdettu.

Tuo ”asumisen äänet” on kovin suhteellista. Eikö niistä voisi ajatella niin että jos joku niistä valittaa ja kärsii, on ne silloin liian suuret.

Aika paljon pystyy omaa kerrostaloelämistään muuttamaan jos vain haluaa ja ihan tosi pienillä jutuilla esim matot lisää kummasti alakerran asumismukavuutta samoin se että kävellään niin että kantapäät ei hakkaa lattiaan

Arg, juuri nyt parhaillaan yläkerran lapsi juoksee yläpuolellani kämppää ympäri ja huutaa samalla juostessaan.

Tätä töminää ei peitä television ääni!!

Miksi lasta ei viedä ulos tai miksi lasta ei opeta käyttäytymään kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko pikkulapsiperheet muuttaa omakotitaloihin tai erityisiin lapsiperhetaloihin? Pelkään kauheasti, että minun (olen opiskelija ja tarvitsen opiskelurauhaa enkä ole saanut asuntoa opiskelija-asuntolasta) seinänaapuriin muuttaa esim. vauvaperhe ja että vauva rääkyy päivisin kun luen.

Jotenkaan pikkulapsiperheille kerrostalo ei ole oikea paikka.

Voiko pikkulapsiperheen savustaa ulos niin että laittaa täysillä musiikit soimaan päivisin kun menee itse luennoille? Eikö musiikki kuulu elämisen ääniin päiväsaikaan?

Päivisinkään ei kohtuuttomalla metelillä saa toisia häiritä. Lapsen itkulle taas ei voi mitään tehdä, eikä sen perusteella voi ketään häätää. Suosittelen siis korvatulppia, kuulosuojaimia tai kirjastoa rauhan takaamiseksi jos tarve tulee.

Tämä onkin mielenkiintoista. Sitten kun on koira tai papukaija joiden ääntelylle ei voi mitään, niin kyllä vain häätö onnistuu ihan surutta.

Koiran voi ja pitääkin kouluttaa. Pentu asia erikseen. Lapsikin vanhemmiten opetetaan olemaan hiljaa, ei lasten jatkuva riehuminen sisätiloissa ole ok. Vauvan itku taas on ohimenevä vaihe (joskus pidempi, joskus lyhyempi), ja se on ihan yhtä tuskaista kaikille.Mutta ei esim. koliikki-itkulle pysty mitään tekemään, joskus se on vaan kestettävä. Itse lähdin koliikkivauvani kanssa yöllä vaunuilemaan ja autoon, jotta huuto ei olisi häirinnyt naapureita...

Kerrostalossa asuvat lapsiperheet, miten haluatte että teitä lähestytään aiheuttamanne häiriön johdosta:

- isännöitsijä ottaa yhteyttä

- häiriintyvä(t) naapuri tulee juttusille

- lappu postiluukusta

- lappu ilmoitustaululla

- kiukkuiset katseet pihamaalla, meniskö sillä jo perille se että melua pitäisi pienentää?

- joku muu tapa?

Sana on vapaa. Alkaa pinna loppua tuohon lapsenne jatkuvaan sisällä juoksemiseen ja huutamiseen ja mietin miten ensi viikolla etenen asian kanssa.

Kerran yritin hienovaraisesti lapulla lähestyä yläkerran kantapääastujaa, mutta ei ollut mitään vaikutusta. Ilmeisesti ei osannut lukea. Mutta minkäpä sitä ihminen luonnolliselle kävelytyylilleen voi, sen sijaan että aloin rajoittamaan toisten vapaata elämää kerrostalossa, muutin pois.

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten lapset saa mekastaa ihan miten haluaa. Mutta auta armias jos se onkin yksinasuva aikuinen, joka haluaisi käyttää iltaisin tunnin stepperiä, niin jo pattereihin hakataan!

Mitä?! Eikö stepperiä saa käyttää iltaisin? Sehän on ihan hiljainen.

Tämmöistä tällä hetkellä Helsingin arvoalueella:

- yläkerran lapsi juossut koko päivän sisällä (valehtelematta jo 8 tuntia putkeen)

- pelannut jotain mailapeliä, mikä kolisee selvästi meille

- huonekaluja vedetään lattiaa pitkin valehtelematta 30-40 kertaa päivässä

- uutena harrastuksena on sohvalla hyppiminen, josta ensin kuuluu järkyttävä rytmikäs narina ja siihen päälle komea hyppy lattialle, niin että lamppu heiluu meillä.

Ymmärrän täysin, että lapsista lähtee ääntä ja siedän sitä helposti tuntejakin, mutta pitääkö tätä koko päivän jatkuvaa kovaäänistä melua ihan oikeasti sietää? Onneksi apuna on sentään nykyteknologia ja vastamelukuulokkeet.

Alakerran naapurin haukkuva koira ei häiritse ollenkaan verrattuna tähän lapsiperheeseen. Niin ja olen asunut Helsingissä lukuisissa asunnoissa ja aina on ollut jotain normaalia elämisen ääniä, bileitä, leffailtoja, dinnereitä jne. mutta tämä yläkerran lapsiperheen meno on ihan poikkeuksellisen karmivaa.

Kohtalontovereita?

Ps. Ainiin ja silloin kun kyseinen perhe jaksaa poistua asunnosta, niin rappukäytävässä huudetaan ja lapsi rämpyttää jotain postiluukkua.

PIR