Kysymys hometalossa asuneille

Meidän talomme oli osittain 1850- ja osittain 1930-luvulta. Homeen aiheutti perustukset (ei ollut tuulettuva alapohja vaan multapenkkiperustus joka sekään ei ollut oikein tehty).

Rakennenäytteissä selvän vaurion raja-arvo oli 1000 ce/g. Meidän pahimmassa näytteessämme oli lähes 7 000 000 ce/g sädesientä ja eri homeita.

Asuimme vain vajaan pari viikkoa. Sairastuimme pysyvästi (monikemikaaliyliherkkyys). Jouduimme hävittämään tavaramme koska oirelimme kaikille talossa olleille esineille. Olemme nyt tosi herkkiä homeille.

Luojan kiitos saimme purettua 248 000 euron kaupan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän talomme oli osittain 1850- ja osittain 1930-luvulta. Homeen aiheutti perustukset (ei ollut tuulettuva alapohja vaan multapenkkiperustus joka sekään ei ollut oikein tehty).

Rakennenäytteissä selvän vaurion raja-arvo oli 1000 ce/g. Meidän pahimmassa näytteessämme oli lähes 7 000 000 ce/g sädesientä ja eri homeita.

Asuimme vain vajaan pari viikkoa. Sairastuimme pysyvästi (monikemikaaliyliherkkyys). Jouduimme hävittämään tavaramme koska oirelimme kaikille talossa olleille esineille. Olemme nyt tosi herkkiä homeille.

Luojan kiitos saimme purettua 248 000 euron kaupan.

Tuntuiko talossa homeen hajua? Hurjat lukemat..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän talomme oli osittain 1850- ja osittain 1930-luvulta. Homeen aiheutti perustukset (ei ollut tuulettuva alapohja vaan multapenkkiperustus joka sekään ei ollut oikein tehty).

Rakennenäytteissä selvän vaurion raja-arvo oli 1000 ce/g. Meidän pahimmassa näytteessämme oli lähes 7 000 000 ce/g sädesientä ja eri homeita.

Asuimme vain vajaan pari viikkoa. Sairastuimme pysyvästi (monikemikaaliyliherkkyys). Jouduimme hävittämään tavaramme koska oirelimme kaikille talossa olleille esineille. Olemme nyt tosi herkkiä homeille.

Luojan kiitos saimme purettua 248 000 euron kaupan.

Tuntuiko talossa homeen hajua? Hurjat lukemat..

Ap

Ei tuntunut hajuja. Vieraatkaan eivät tunteneet. Sitten, kun olimme jo herkistyneet, haistoimme kyllä talon ulos asti. Ja tavaroistakin sen haistoimme.

En ole (tietäkseni) itse asunut, mutta juristin ammatissa on tullut tapauksia vastaan...

Ensinnäkin kaikissa taloissa ja myös raittiissa ulkoilmassa on hometta. Homman juju on siinä onko talossa ns. Sisäilmaongelma. Ongelma on jos ihmiset reagoivat. Reagoinnissa taas on huomattavia yksilöllisiä eroja. Valitettavasti ongelmat ilmenevät silloin kun kaupat on tehty ja uudet asukkaat muuttaneet taloon...

Mitä tulee tekniikkaan, niin usein kyse on alapohjan ongelmista. Rossipohjaisissa (siis sellaiset talot, joiden alla voi kontata) ongelmia aiheuttaa riittämätön tuuletus.

Ns. Maanvaraisissa laatoissa ongelmia aiheuttaa ns. Valesokkeli. Valessokkelin tunnistat siitä, että ulko-oven kohdalla ei ole porrasta, eli asunnon lattia on ympäröivän maanpinnan tasolla.

Tietyt rakenteet määritelty ns. Riskirakenteiksi esim. Valesokkeli. Jokatapauksessa sisäilmaongelmat ovat yleensä monen tekijän summa.

Esim. Sadevesiä ei johdeta asianmukaisesti pois talosta ja ne kastelevat talon pohjaa, josta kosteus nousee betonilaattaan ja siitä edelleen puurunkoon, joka homehtuu ja sitten kun rakenteessa on ilmavuoto, niin epäppuhtaudet pääsevät sisäilmaan.

Huh huh tulipa tekstiä :D

Korjaus: Valitettavasti ongelmat USEIN ilmenevät silloin kun kaupat on tehty ja uudet asukkaat muuttaneet taloon...

Vierailija kirjoitti:

En ole (tietäkseni) itse asunut, mutta juristin ammatissa on tullut tapauksia vastaan...

Ensinnäkin kaikissa taloissa ja myös raittiissa ulkoilmassa on hometta. Homman juju on siinä onko talossa ns. Sisäilmaongelma. Ongelma on jos ihmiset reagoivat. Reagoinnissa taas on huomattavia yksilöllisiä eroja. Valitettavasti ongelmat ilmenevät silloin kun kaupat on tehty ja uudet asukkaat muuttaneet taloon...

Mitä tulee tekniikkaan, niin usein kyse on alapohjan ongelmista. Rossipohjaisissa (siis sellaiset talot, joiden alla voi kontata) ongelmia aiheuttaa riittämätön tuuletus.

Ns. Maanvaraisissa laatoissa ongelmia aiheuttaa ns. Valesokkeli. Valessokkelin tunnistat siitä, että ulko-oven kohdalla ei ole porrasta, eli asunnon lattia on ympäröivän maanpinnan tasolla.

Tietyt rakenteet määritelty ns. Riskirakenteiksi esim. Valesokkeli. Jokatapauksessa sisäilmaongelmat ovat yleensä monen tekijän summa.

Esim. Sadevesiä ei johdeta asianmukaisesti pois talosta ja ne kastelevat talon pohjaa, josta kosteus nousee betonilaattaan ja siitä edelleen puurunkoon, joka homehtuu ja sitten kun rakenteessa on ilmavuoto, niin epäppuhtaudet pääsevät sisäilmaan.

Huh huh tulipa tekstiä :D

Mutta eikös rossipohjaiset juurikin tuuletu hyvin alapohjasta, kun tuuli käy alapohjan ja maan välissä koko ajan eikä mitään vettä voi ikinä lillua alapohjaa vasten eikä esim. kapillaarikosteutta voi nousta seiniin?

Talo oli rakennettu 1930-luvulla. Siellä oli erilaisia eri syistä johtuneita homeita ja kosteusongelmia eri paikoissa. Suurin osa niistä johtui siitä, että sisäpintaremontin yhteydessä oli suljettu ja maalattu tiiviisti umpeen kaikki ilmanvaihto/poistoräppänöt. Tämä aiheutti kosteuden kertymistä sisään ja tiivistymistä ilkunoihin, mistä se sittn valui seinää alas ihan puroina. Ongelma poistui kun ne räppänät avattiin.

1961. Talo oli rakennettu vääränlaiseen maastoon. Kosteaan paikkaan jonne vesi valui ympärillä ylempänä olevasta rinteestä eikä päässyt poistumaan. Näitä seikkoja ei aina huomioitu sen ajan rakentamisessa vaikka kuinka on piirustukset ja luvat kunnossa.

Oikein ja terveellisistä materiaaleista tehty talo on pilalla jos rakennuspaikka on väärä.

Meillä lapsuudessa oli 1963 rakennettu kerrostaloasunto. Minun ja veljen yhteisen huoneen seinä alanurkasta alkoi aina mustua ja musta kasvoi koko ajan ylemmäs. kerran maalattiin kerran tapetoitiin musta pois. Sitten muutettin pois ja myytiin asunto etenpäin. Siihen aikaan eli 80-luvulla ei homeesta puhuttu mutta sitähän se oli. Isäkin sanoi aikoinaan että onneksi päästiin eroon myöhemmin ei olis edes uskaltanut kyseistä asuntoa myydä. 

Ilmastointi ja joku muukin oli pielessä nimittäin talvipakkasilla ikkunat oli umpi jäässä sisältä. Sulatettiin jäätä veljen kanssa käsien välissä. Myös ikkunan pokat mustui. (mutta siihen aikaan ei kukaan ihmetellyt mitään)

Vuosi sitten näin just saman 3,h,k kerrostalo asunnon rempattuna myynnissä hinta reilut 300000. Mietin mielessäni lastenhuoneen nurkkaa vieläkö mustuu. (Joo ei tullut nostalgia pakkoa saada tuo kämppä)

Syystä en tiedä, eikä me kai isommin veljen kanssa oireiltu 4 vuotta asuttin ja oltiin toki välillä sairaana mutta ei tosiaan siihen aikaan kukaan mistään homesta puhunut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän talomme oli osittain 1850- ja osittain 1930-luvulta. Homeen aiheutti perustukset (ei ollut tuulettuva alapohja vaan multapenkkiperustus joka sekään ei ollut oikein tehty).

Rakennenäytteissä selvän vaurion raja-arvo oli 1000 ce/g. Meidän pahimmassa näytteessämme oli lähes 7 000 000 ce/g sädesientä ja eri homeita.

Asuimme vain vajaan pari viikkoa. Sairastuimme pysyvästi (monikemikaaliyliherkkyys). Jouduimme hävittämään tavaramme koska oirelimme kaikille talossa olleille esineille. Olemme nyt tosi herkkiä homeille.

Luojan kiitos saimme purettua 248 000 euron kaupan.

Tuntuiko talossa homeen hajua? Hurjat lukemat..

Ap

Ei tuntunut hajuja. Vieraatkaan eivät tunteneet. Sitten, kun olimme jo herkistyneet, haistoimme kyllä talon ulos asti. Ja tavaroistakin sen haistoimme.

tuskin vieraat kehtaavat sanoa. Minä en ainakaan ikinä kehtaisi sanoa kenellekään, että heidän talonsa haisee homeelle, vaikka joku kysyisi, ja vaikka se haisisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole (tietäkseni) itse asunut, mutta juristin ammatissa on tullut tapauksia vastaan...

Ensinnäkin kaikissa taloissa ja myös raittiissa ulkoilmassa on hometta. Homman juju on siinä onko talossa ns. Sisäilmaongelma. Ongelma on jos ihmiset reagoivat. Reagoinnissa taas on huomattavia yksilöllisiä eroja. Valitettavasti ongelmat ilmenevät silloin kun kaupat on tehty ja uudet asukkaat muuttaneet taloon...

Mitä tulee tekniikkaan, niin usein kyse on alapohjan ongelmista. Rossipohjaisissa (siis sellaiset talot, joiden alla voi kontata) ongelmia aiheuttaa riittämätön tuuletus.

Ns. Maanvaraisissa laatoissa ongelmia aiheuttaa ns. Valesokkeli. Valessokkelin tunnistat siitä, että ulko-oven kohdalla ei ole porrasta, eli asunnon lattia on ympäröivän maanpinnan tasolla.

Tietyt rakenteet määritelty ns. Riskirakenteiksi esim. Valesokkeli. Jokatapauksessa sisäilmaongelmat ovat yleensä monen tekijän summa.

Esim. Sadevesiä ei johdeta asianmukaisesti pois talosta ja ne kastelevat talon pohjaa, josta kosteus nousee betonilaattaan ja siitä edelleen puurunkoon, joka homehtuu ja sitten kun rakenteessa on ilmavuoto, niin epäppuhtaudet pääsevät sisäilmaan.

Huh huh tulipa tekstiä :D

Mutta eikös rossipohjaiset juurikin tuuletu hyvin alapohjasta, kun tuuli käy alapohjan ja maan välissä koko ajan eikä mitään vettä voi ikinä lillua alapohjaa vasten eikä esim. kapillaarikosteutta voi nousta seiniin?

Kyllä olet oikeassa, noin rossipohja toimii silloin kun se toimii. Mutta sellaistakin on tullut vastaan, että aukkoja on tukittu tai ne on alunperinkin ollut riittämättömät. Mutta rossipohja on ehdottomasti parempi kuin 60-70 luvun maanvastaiset laatat, noin yleensä minun kokemukseni mukaan. Ja tosiaan sen rossipohjan kunnon voi helpolla tarkastaa.

-22 vuotta vanha.

- Rakennettu liian lähelle maanpintaa, veikkaan ma. Mutta varma en ole.

Salaojat tehty väärin eli rakennettu vain osittain, mutta jätetty kesken. Piirustusten mukaan kaikki näytti kyllä olevan oikein, eli totuus paljastui vasta kun niitä alettiin avaamaan maata homevaurion ilmettyä.

Pulpettikattoinen valesokkelitalo -72 rakennettu. Edellisen asukkaan "kannella" peittämä uima-allas syypäänä. Kylpyhuoneessa selkeä kosteusvaurio; purkuun ja myyjältä hinnanalennusta tai jotain silloin( miehen eksän talo). Ei salaojia; talo oli onneksi rinteen päällä, istutukset kiersivät talon ympäri aivan seinustassa kiinni. Haisi tunkkaiselle niin että vaatteetkin lemahti jo käynnin jälkeen. Itsellä ei oireilua tai mitään herkistymisiä kahden vuoden asumisen aikana tai jälkeenpäinkään, asumisaikana mies oli useammin flunssassa, nykyään ei enään. Homeherkkä kaverini sai oireita(päänsärkyä) illalla kun kerran pistäytyi vartiksi taloon. Home oli sellaista valkoista karvaa.

1960-1970 luvulla rakennettu rivari. Halpa työvoima lumien poistamiseks katolta kannatti kun reijittivät katot. Pikkuhiljaa muuttu seinät ja katot pilkullisiks. Sääliksi käy niitä jotka vieläkin asunnoissa asuvat.

Kuinka nykyään uskaltaa ostaa/tai myydä taloa kun myyjän vastuu on 5v? Joku home voi olla piilevä tai ilmaantua oston jälkeen. Sittennjoudut korvausvastuuseen. Kamalaa.