Kahden kesken ollessa mies vain pelleilee ja lässyttää
Alkaa tosissaan väsyttää, vaikka en ole itsekään mikään tiukkapipo ja pidän pienestä hulluttelusta eikä nauruakaan voi koskaan olla liikaa. Mies tekee "vakavaa ja vastuullista" työtä ja varmaan kompensoi sitä sitten kotona. Pelleilee, kihertää, lässyttää kuin lapsi. Meillä ei edes ole lapsia, mutta usein tuntuu kuin minulla olisi. Kyllä hän osansa kotitöistä hoitaa jne, mutta normaalin keskustelun ylläpitäminen on vaikeaa. Puhumattakaan siitä, etten ainakaan tunne minkäänlaista vetoa mieheen, joka ei näytä niitä miehekkäitä puoliaan minulle vaan vain temppuilee kuin pahainen kakara.
Ollaan puhuttu asiasta monesti, ja usein mies toteaakin että hänen pitää muuttaa käytöstään etten lakkaa näkemästä häntä miehenä ja täysin kyllästy. Eivät ne puheet vaan mihinkään muutokseen johda, ja totta puhuen olen kyllästynyt. Hyvin, hyvin harvoin tunnen itseni naiselliseksi tässä suhteessa. Enemmän äidilliseksi, ja ajoittain nalkuttajaksi kun joudun anelemaan että mies vakavoituisi. (Tämä tunne äidillisyydestä ei siis pidä sisällään sellaista huolehtimista, että joutuisin hoitamaan kotitöitä yms. yksin, koska en joudu.)
Samaa ongelmaa kenelläkään, tai ehdotuksia ratkaisuksi?
Niin ja emme ole ihan nuoria enää, yli 30 kumpikin.
Kommentit (13)
Kuulostaapa rasittavalta. Rajansa kaikella. Sanoisin sitä varoitusmerkiksi jos tunnet olevasi parisuhteessa ainut aikuinen.
Tutulla on tuollainen mies, myös vastuullisessa työssä. Ei hoida yhteistä lasta oikeastaan lainkaan, yllätys yllätys. Leikkii kyllä kun lapsi hyväntuulinen.
Vierailija kirjoitti:
Tutulla on tuollainen mies, myös vastuullisessa työssä. Ei hoida yhteistä lasta oikeastaan lainkaan, yllätys yllätys. Leikkii kyllä kun lapsi hyväntuulinen.
En vaan ymmärrä. Jos pystyy töissä ja ihmisten ilmoilla käyttäytymään, miksei se onnistu kotona. Kaikki viehätysvoima karisee ihmisestä, joka käyttäytyy kuin lapsi silloin kun olisi mahdollisuus romantiikkaan, mukavaan yhdessäoloon tai vaikka makuuhuoneaktiviteetteihin.
ap
Veikkaan ainakin tuon tutun kohdalla olevan niin että se oikea luonne on se mieslapsi, ja töissä vedetään roolia. Terapian tarpeessa, mutta ei itse tietenkään koe niin.
Millaiset lapsuusolot miehellä oli? Jos lapsena piti käyttäytyä kuin aikuinen tai oli liikaa vastuuta niin elää nyt uudelleen sinun kanssasi elämättä jäänyttä lapsuuttaan ehkä. Olet äidin korvike.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset lapsuusolot miehellä oli? Jos lapsena piti käyttäytyä kuin aikuinen tai oli liikaa vastuuta niin elää nyt uudelleen sinun kanssasi elämättä jäänyttä lapsuuttaan ehkä. Olet äidin korvike.
Pahoin pelkään että lapsuus saattaa vaikuttaa. Mies huolehti perheen vanhimpana lapsena sisaruksistaan, kun ei vanhemmista siihen hommaan oikein ollut. En vaan ymmärrä sitä, että mies huolehtii yhteisestä kodista moitteettomasti, en koskaan siis joudu valittamaan tekemättömistä hommista, mutta muutoin käytös on kuin 3-vuotiaalla.
ap
Joo, pitäs olla kunnon mies, mies mikä vetää viinaa ja sitten hakkaa sut, että voit antaa anteeksi jännittävät hetket. Jännitystä nääs elämään, ylä ja ala mäkiä ettei arki maistu puulta. Eikö niin?
Teillä ei taida olla paljoa yhteistä.
0/5 tänään on aivan paskoja provoja
Tulee mieleen mun eräs ex, joka vastaavaan tapaan laukoi koko ajan jotain Kummeli-huumoria, vaikka muuten oli ihan vastuullinen ja koulutettu tyyppi. Sillle olisi pitänyt koko ajan nauraa, ja suuthti jos en nauranut. Eihän se kivaa ole. Ehkä miehesi hakee jotain rentoutumista päivän työroolista vetämällä ihan överiksi toiseen ääripäähän? Onnistuisikohan löytää joku muu tapa purkaa tätä painetta? Esim. joku peli jossa leikitään erilaisia rooleja, jos sinäkin olet kiinnostunut.
Jotkut miehet on luonteeltaan sellaisia, että ne taantuu heti kun tilaisuus tulee. Kai se on rentouttavaa tai jotain...
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei taida olla paljoa yhteistä.
On meillä, suurin osa kiinnostuksen kohteista on samoja. Se ei varsinaisesti liity tähän ongelmaan eli siihen, että kotona mies vetää usein jotain lapsen roolia. Käymme esim. paljon yhdessä teatterissa ja konserteissa, kyllä hän siellä käyttäytyy ja minäkin nautin olostani.
Provohuutelija löytyi tähänkin keskusteluun. Mikäköhän tässäkin elämäni kuvauksessa on epäuskottavaa?
ap
En jaksaisi tuollaista ollenkaan. En halua olla mieheni äiti.