Oliko teilläkin yläasteaikoinanne niin, että luokan kaunein ja suosituin oli eniten ulkonäkökritiikin kohteena?

Ei, päinvastoin kauniit ja suositut kritisoi ja pilkkasi muita.

Olen käynyt lukion. Ja sen jälkeen yliopiston.

Ei. Luokan kauneimmat tytöt olivat myös oikein kivoja ja pidettyjä. Ei heitä arvosteltu.

Samanlaisia muistoja. Mun entiselle kauniille kaverille esim. yksi kiusaaja sanoi, että "olet tavallaan kaunis, mutta tavallaan tosi ruma". Sama sai myös kommenttia toiselta, että "kukaan poika ei vilkaisisikaan sinuun jos sulla ei olisi vaaleita hiuksia".

En oo kyllä saanut niin paljon avoimia kivoja kehuja ulkonäöstäni kuin yläasteella ja lukiossa. Pojat osasivat sanoa nättejä asioita ilman että olisivat pyytäneet samantien sänkyyn.

Ei, kyllä meilläkin ne kauniit ja merkkivaatteisiin pukeutuvat pilkkasi muita.

Kyllä se kaunein oli meillä ihailun ja koti-mielikuvarunkkauksen kohteena.

Todellakin. Luokan Alman näköiset wannabe-lespot kiusasivat kauniita tyttöjä lakkaamatta.

kirjoitti:

Meillä oli. Muistan kuinka se kateus oli vaan niin käsinkosketeltavaa.

Joku vähän vajaampi rinnakkaisluokan tyttö käytävällä piti oikein esityksen, jossa hän imitoi karrikoiden tätä tyttöä hiustenheilautuksin ja sanoin "Mä oon niin kauniSSHH!! Mul on tämmöset pitkät merenneitohiukSETHHH!!" ja mitä nyt muuta sanoikaan.

Onhan noista ajoista jo yli 15 vuotta aikaa, mutta jäihän ne mieleen. 😱

Muistan tuollaista käytöstä. Mutta se ei johtunut kateudesta tai siitä että toinen oli oikeasti se koulun kaunein. Vaan se johtui näiden eräiden suhteellisen pissaliisamaisesta käytöksessä, eivätkä he olleet mitenkään mukavia ihmisiä muita kohtaan.

Tämä kateiskortti on niin nähtyä ja sitä useimmin käyttävät ne, joiden luonne ei ole yhtä kaunista katseltavaa kuin ulkonäkö. On olemassa hyvin paljon kauniimpi naisia, jotka eivät kohtaa samaa "kateutta' ja se ero on nimensä heidän itsensä muiden kohtelemisessa.

Ei, vaan ylipainoiset ja rillipäiset nörtit.

Meidän yläasteelle tuli seiskaluokalla tyttö, joka oli mielestäni silloin luokkani kaunein. Hän oli myös tyylitajultaan kypsempi kuin muut ja osasi pukeutua aikuismaisesti. Oli tyttöjen ja poikien suosiossa. Hän oli kuitenkin todella kaksinaamainen. Totesi minulle sarkastisesti "kiva paita" kerran, kun näki goottihupparini. "Sähän sen varmaan tiedätkin" oli vakilausahdus mulle tyttöjen pukkarissa, jos otin kantaa vaikka rintaliivikeskusteluun.

Isoissa ryhmissä kuitenkin profiloitui aina heikompien ja kiusattujen puolustajana. Yläasteen loppua kohden aloin nähdä koko tytön rumana. Tarkemmin katsottuna hänellä oli lävistyksillä pilattu perunanenä, pyöreä naama ja värjäyksen jäljiltä hapsottavat hiukset.

Nyt meillä on luokkakokous tulossa. Olemme siis olleet pakosta jonkin verran yhteyksissä whatsapp-ryhmän kautta. Nainen ei nykyään ole missään koulutusta vaativissa töissä vaan kauppaa vain omalla facebook-sivullaan kosmetiikkaa muille etämyyntinä. Jäi myös porukoista kokonaan, kun moni kaveri jatkoi lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Ei, päinvastoin kauniit ja suositut kritisoi ja pilkkasi muita.

Näin meilläkin. Rumilla oli kaikkein vaikeinta ja heidän ulkonäköään pilkattiin eniten.

Mun mielestä taas on niin, että ne jotka silloin yläasteaikoina olivat niitä ns. kauniita, ovat nyt aikuisina hyvin vaatimattoman näköisiä. Kun taas monet niistä ns. harmaahiiruilaisista on puhjenneet kukkaan, ja ovat hyvinkin kauniita ja vetävän näköisiä pakkauksia.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Meillä oli. Muistan kuinka se kateus oli vaan niin käsinkosketeltavaa.

Joku vähän vajaampi rinnakkaisluokan tyttö käytävällä piti oikein esityksen, jossa hän imitoi karrikoiden tätä tyttöä hiustenheilautuksin ja sanoin "Mä oon niin kauniSSHH!! Mul on tämmöset pitkät merenneitohiukSETHHH!!" ja mitä nyt muuta sanoikaan.

Onhan noista ajoista jo yli 15 vuotta aikaa, mutta jäihän ne mieleen. 😱

Muistan tuollaista käytöstä. Mutta se ei johtunut kateudesta tai siitä että toinen oli oikeasti se koulun kaunein. Vaan se johtui näiden eräiden suhteellisen pissaliisamaisesta käytöksessä, eivätkä he olleet mitenkään mukavia ihmisiä muita kohtaan.

Tämä kateiskortti on niin nähtyä ja sitä useimmin käyttävät ne, joiden luonne ei ole yhtä kaunista katseltavaa kuin ulkonäkö. On olemassa hyvin paljon kauniimpi naisia, jotka eivät kohtaa samaa "kateutta' ja se ero on nimensä heidän itsensä muiden kohtelemisessa.

No tämä meidän luokan kaunein ei kyllä ollut ilkeä kenellekään. Oli myös kiltti ja tunnollinen, ei koskaan ryypännyt, vaikka 2000-luvun alussa se oli teinien keskuudessa kova juttu.

Ap

Olin ujo ja nätti. Sain osakseni kiusaamista, mutta myös ihailua. Pitkät luonnonvasleat hiukseni olivat usein kiusaajien revittävänä 😑 Onneksi mulla oli/on ystäviä jotka puolustivat.

Ei, vaan kaunein oli suosituin. Ei onneksi mikään kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin. Luokan Alman näköiset wannabe-lespot kiusasivat kauniita tyttöjä lakkaamatta.

Meidän koulussa ja yleensä missään muuallakaan tuo ei pätenyt. Kauniit tytöt ovat ja tulevat aina olemaan sosiaalisen hierarkian huipulla. Sama nokkimisjärjestys pätee ihan aikuistenkin maailmassa. Rumia ja lihavia tyttöjä pilkattiin tämän tästä, ja tätä kiusaa harjoittivat koulun viehättävät tytöt ja heidän kanssaan hengailevat kovispojat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Meillä oli. Muistan kuinka se kateus oli vaan niin käsinkosketeltavaa.

Joku vähän vajaampi rinnakkaisluokan tyttö käytävällä piti oikein esityksen, jossa hän imitoi karrikoiden tätä tyttöä hiustenheilautuksin ja sanoin "Mä oon niin kauniSSHH!! Mul on tämmöset pitkät merenneitohiukSETHHH!!" ja mitä nyt muuta sanoikaan.

Onhan noista ajoista jo yli 15 vuotta aikaa, mutta jäihän ne mieleen. 😱

Muistan tuollaista käytöstä. Mutta se ei johtunut kateudesta tai siitä että toinen oli oikeasti se koulun kaunein. Vaan se johtui näiden eräiden suhteellisen pissaliisamaisesta käytöksessä, eivätkä he olleet mitenkään mukavia ihmisiä muita kohtaan.

Tämä kateiskortti on niin nähtyä ja sitä useimmin käyttävät ne, joiden luonne ei ole yhtä kaunista katseltavaa kuin ulkonäkö. On olemassa hyvin paljon kauniimpi naisia, jotka eivät kohtaa samaa "kateutta' ja se ero on nimensä heidän itsensä muiden kohtelemisessa.

No tämä meidän luokan kaunein ei kyllä ollut ilkeä kenellekään. Oli myös kiltti ja tunnollinen, ei koskaan ryypännyt, vaikka 2000-luvun alussa se oli teinien keskuudessa kova juttu.

Ap

Mitenköhän tämä kauneusjuttu nyt on ymmärretty. Oikeasti kauniita on ne jotka on kauniita ilman meikkiäkin. Teini-ikäiset käyttävät monesti meikkiä paljon ja nykyään on tekotukkaa ja tekoripsiä jne. Eivätkä näitä käyttävät ole välttämättä kauniita ollenkaan. Kauneus lähtee sopusuhtaisista kasvoista, kauniista kasvojen luustosta ja ehdottomasti myös siitä sisäisestä kauneudesta joka näkyy silmistä. Näitä myös kiusataan koska näiden perässä ne pojat juoksee. Oikeasti kaunis erottuu kyllä.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Meillä oli. Muistan kuinka se kateus oli vaan niin käsinkosketeltavaa.

Joku vähän vajaampi rinnakkaisluokan tyttö käytävällä piti oikein esityksen, jossa hän imitoi karrikoiden tätä tyttöä hiustenheilautuksin ja sanoin "Mä oon niin kauniSSHH!! Mul on tämmöset pitkät merenneitohiukSETHHH!!" ja mitä nyt muuta sanoikaan.

Onhan noista ajoista jo yli 15 vuotta aikaa, mutta jäihän ne mieleen. 😱

Muistan tuollaista käytöstä. Mutta se ei johtunut kateudesta tai siitä että toinen oli oikeasti se koulun kaunein. Vaan se johtui näiden eräiden suhteellisen pissaliisamaisesta käytöksessä, eivätkä he olleet mitenkään mukavia ihmisiä muita kohtaan.

Tämä kateiskortti on niin nähtyä ja sitä useimmin käyttävät ne, joiden luonne ei ole yhtä kaunista katseltavaa kuin ulkonäkö. On olemassa hyvin paljon kauniimpi naisia, jotka eivät kohtaa samaa "kateutta' ja se ero on nimensä heidän itsensä muiden kohtelemisessa.

Sinä olet hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei todellakaan ole kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläasteelle tuli seiskaluokalla tyttö, joka oli mielestäni silloin luokkani kaunein. Hän oli myös tyylitajultaan kypsempi kuin muut ja osasi pukeutua aikuismaisesti. Oli tyttöjen ja poikien suosiossa. Hän oli kuitenkin todella kaksinaamainen. Totesi minulle sarkastisesti "kiva paita" kerran, kun näki goottihupparini. "Sähän sen varmaan tiedätkin" oli vakilausahdus mulle tyttöjen pukkarissa, jos otin kantaa vaikka rintaliivikeskusteluun.

Isoissa ryhmissä kuitenkin profiloitui aina heikompien ja kiusattujen puolustajana. Yläasteen loppua kohden aloin nähdä koko tytön rumana. Tarkemmin katsottuna hänellä oli lävistyksillä pilattu perunanenä, pyöreä naama ja värjäyksen jäljiltä hapsottavat hiukset.

Nyt meillä on luokkakokous tulossa. Olemme siis olleet pakosta jonkin verran yhteyksissä whatsapp-ryhmän kautta. Nainen ei nykyään ole missään koulutusta vaativissa töissä vaan kauppaa vain omalla facebook-sivullaan kosmetiikkaa muille etämyyntinä. Jäi myös porukoista kokonaan, kun moni kaveri jatkoi lukioon.

Nuo kommentit mitä kerroit yläasteikäisen sanovan ("kiva paita") menevät nuoruuden piikkiin. Se, että sinä sanot nyt aikuisena, että tällä tytöllä olikin perunanenä ja pyöreä naama ei kuulosta kovin kauniilta kommentoinnilta aikuisen ihmisen suusta.

Oli minunkin luokalla kaunis tyttö joka arvosteli muiden tyylitajua tai kodin huonekaluja, mutta uskoisin että ne olivat vain tämän tytön omia herkkiä kohtia, jolloin hän projisoi ne muihin. En minä usko että hän enää nykypäivänä olisi yhtä pinnallinen ja vaikka olisikin niin mitä sitten, minä en ainakaan haluaisi alentua samalle tasolle hänen kanssaan ja alkaa etsiä hänen kasvoistaan vikoja, jotka todistaisivat kuinka ruma hän oikeastaan onkaan.

Tuo kertomasi perusteella olet edelleen katkera tälle tytölle, siitä sinun olisi hyvä päästää irti ja antaa hänelle anteeksi omissa ajatuksissasi. Katkeruus syö ihmisen sisintä, eikä siitä hyödy mitään, päinvastoin.