Lue keskustelun säännöt.
Lääkikseen?
01.11.2017 |
Minua siis kiinnostaisi todella paljon lääketiede ja lääkäriksi opiskeleminen.
Opiskelen tällä hetkellä sairaanhoitajaksi, ja pidän tästä todella paljon, mutta silti jotenkin kaipaan jotain haastavampaa. Pääsin opiskelemaan sairaanhoitajaksi suunnilleen lukematta pääsykokeisiin, juuri valmistautumatta kuitenkin. Minua kuitenkin kiinnostaa sellainen teoreettisempi opiskelu. Biologiasta olen pitänyt aina ja näiden opintojen myötä se on tosi hyvin hallussa.
Mitä mieltä? Onko tämä ihan hullua toiveajattelua, vai ihan mahdollista?
Kommentit (28)
Niihin lääkiksen pääsykokeisiin pitää sitten kyllä lukea. Eikä opiskelu rajoitu opiskeluvuosiin, vaan lääkärinä on pidettävä tietonsa ajan tasalla koko loppuelämän uran ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenelle shoon pääsykokeet olisi olleet haastavat? Analyyttisestä kommentistasi suorastaan paistaa älyllisyys. Tykkään biologiasta, ja näiden opintojen myötä se on ollut hallussa. Just. Sh-opinnoissa ei nyt kovin kummoisia biologian opintoja ole. Onnea yritykselle. Sh-opinnot eivät kovin paljon vaadi.
Jos fysiikka ja kemia sujuvat niin anna palaa. Ootko käynyt lukion fysiikan ja kemian kursseja? Jos et, niin aika iso haaste. Toisaalta jos haluat tosi kovasti lääkäriksi ja oot valmis käyttää istumalihaksia, niin tämäkään ei toivottavasti ois ongelma.
Totta kaise on erinomaisen hyvin mahdollista. Huomaa kuitenkin, että kovin paljoa et saa etua siitä, että opiskelet tai, että olet opiskellut sairaanhoitajaksi. - Joten jos ja kun haluat lääkikseen, joudut hankkimaan sitä varten tarvittavat tiedot ja taidot, jostain muualta, kuin "sairaanhoito-opissa." - Äkkuiseltään voisin suositella vaikka menemällä iltalukioon ja suorittamaan siellä matikan, fysiikan, bilogian ja kemian kursseja pohjaksi. Lujasti tsemppiä!
Lukion fykebi kaikki kurssit ja pitkästä matematiikasta ei ole haittaa, auttaa fykessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhautunut sh-opiskelija kirjoitti:
Kenelle shoon pääsykokeet olisi olleet haastavat? Analyyttisestä kommentistasi suorastaan paistaa älyllisyys. Tykkään biologiasta, ja näiden opintojen myötä se on ollut hallussa. Just. Sh-opinnoissa ei nyt kovin kummoisia biologian opintoja ole. Onnea yritykselle. Sh-opinnot eivät kovin paljon vaadi.
Onpas negatiivista.
Mutta ehkä se riippuu siitä, mitä niistä sh-opinnoista ottaa itse irti. Jos vaan seilaa lauman mukana ja vastahakoisesti rimaa hipoen läpäisee tentit, niin en ihmettele.
Olen käynyt pitkän matikan, fysiikasta melkein kaikki ja kemiasta ja biologiasta kaikki mahdolliset kurssit lukiossa.
Turhautunut sh-opiskelija kirjoitti:
Kenelle shoon pääsykokeet olisi olleet haastavat? Analyyttisestä kommentistasi suorastaan paistaa älyllisyys. Tykkään biologiasta, ja näiden opintojen myötä se on ollut hallussa. Just. Sh-opinnoissa ei nyt kovin kummoisia biologian opintoja ole. Onnea yritykselle. Sh-opinnot eivät kovin paljon vaadi.
Taas, joku kommentoimassa, jonka arvaan, ettei ole ollut minuuttiakaan sen paremmin sh-opinnoissa mukana kuin alan pääsykokeissakaan. - Sivumeneen Miksi muuten moneen sairaanhoito ja lähioitajakoulutukseen on usein ollut erilliset psykologiset testit, mutta lääkikseen on voinut päästä kuka vain ilman "psykologista soveltuvuutta" - En nyt väitä, että psykologisen soveltuvuuden "mittaamienen" tekee opsikelupaikan saannista vaikeaa kuhan vain ihmettelen niiden käyttöä tai sitten käyttämättömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä. Enää ei vain voi varmuudella sanoa, että lääkäreillä olisi niin kovasti kysyntää valmistuttuasi kuin tällä hetkellä. Ulkomailta tulee yhden tiedekunnan verran lekureita. Jo nyt on vaikea saada erikoistumispaikkoja.
Et ole siis niinkään kiinnostunut hoito- ja hoivatyöstä vaan kliinisesta lääketieteestä. Siinä ei ole mitään vikaa. Pääasia, että valitset itsellesi sopivan ammatin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi vuonna (2018) yhteyshaussa voi hakea jokaiseen lääkikseen Suomessa ja samalla myös pisterajat nousee. Jos otit sh-paikkasi vastaan 2014 tai jälkeen niin et ole ensikertalainen ja täten vielä korkeampi pisteraja.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. Enää ei vain voi varmuudella sanoa, että lääkäreillä olisi niin kovasti kysyntää valmistuttuasi kuin tällä hetkellä. Ulkomailta tulee yhden tiedekunnan verran lekureita. Jo nyt on vaikea saada erikoistumispaikkoja.
Se olisikin historiasssa ensimmäinen kerrta kun olisi enemmän lääkäreitä kuin potilaita. - Sori ei ollut tarkoitus olla ilkeä, mutta sama koskee varmaan jokaista alaa. Toisekseen lääkreillä on aina se etu, että he voivat alkaa kiristämään lisää liksaa ihmisten hengellä. Yksittäisten lääkäreiden ei toki tähän toimeen tarvitse ryhtyä. Riittää kun Lääkäriliitto ärähtääulisi , että tarvitsisi muuten tuota liksaa saada lissää ja jollei saada, niin jäsenistömme -joka sivumennen sanoen on erinoamsien hyvin järjestätynyttä- menee lakkoon, vaikka aluksi vain viikoksi.
Viikko on harvoin edennyt yli puolen välin kun aloitettu varovaisesti kyselemään, että kuinkas paljon tulisi nyt sitten maksaa sitä liksaa lisää? Eikä tosiatseksi ole päästy siihen, että lääkärikunta olisi voirtu velvoittaa tavanomaisen vuorotyöhön tai tehdä jotain sille, että lääkärikunta on niitä harvoja ammattikuntaan kuuluville jolle on sallittu hyvin vapaasti ja avoimesti kilpailla omaa työnantajaansa vastaan.
- Ei ole ollenkaan tavatonta, että lääkäri on esim aamupäivän se terveyskeskuslääkäri, joka parissa kymenessä minuutissa tekee diaknoosin vauvasta -vaariin ja kaikkea siltä väliltä ja puolenpäivän jälkeen hän kiiruhtaa pitämään mahdollisesti omaa yksityispraktiikkaansa kalliina tai aiankin kallimpana erityisasiantuntija lääkärina. Tai, että lääkäri saattaa päivystää parisenkymmentä tuntia ja suorittaa sen päätteeksi leikkauksen, mutta mitäpä potilasturvallisuudella onkaan niin paljon väljä. paljon enemmän on väljä sillä, että tienpäällä oleva kuljettaja on ajokunnossa. Esimerkiksi seuraavasti:
Vuorokautinen ajoaika saa olla enintään yhdeksän tuntia. Sitä voidaan kalenteriviikon aikana kahdesti pidentää kymmeneen tuntiin.
Vuorokautinen ajoaika on kahden vuorokautisen lepoajan tai vuorokautisen ja viikoittaisen lepoajan välinen ajoaika. Kuljettajan ajoaikaa on kaikki se aika, jonka ajoneuvo liikkuu liikenteessä.
Ajoaikaa eivät ole esimerkiksi tauot tai odotusajat ja kuorman purku- tai lastausaika sekä korjaus- ja huoltoajat, tapahtuivatpa ne sitten tiellä tai muualla.
Viikoittainen ajoaika saa olla enintään 56 tuntia. Kahden peräkkäisen viikon yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään 90 tuntia. Viikko on maanantain kello 0.00:n ja sunnuntain kello 24.00:n välinen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on todella vaikea päästä lääkikseen (jopa kaikkiin lande yliopistoionkin)
Jos sulla on hyvä yo-todistus niin saatat päästä papereilla johonkin ulkomaille: esim. Tukholma tai Tarto ovat molemmat ihan vieressä. Muistelisin että myös Liettuassa/Latviassa tai Puolassa saattaisi olla ulkomaalaisille englanninkielistä tutkinto-opetusta.
Nuo vaihto-ehdot saattaa tuntua äkkiä kalliilta kun pitää maksaa lukukausimaksut, mutta nehän on nopeasti kuitattu kun valmistuu lekuriksi.
Ja jos haluaa työskennellä Suomessa niin kannattaa ehdottomasti tehdä se tutkinto jossakin eu-maassa (vaikka suomessakin) koska ne euro-lääkärin paprut kelpaa kaikissa eu-maissa
Pääsykokeet ovat hyvin erilaisia lääkikseen ja sairaanhoitajaksi. Siitä ei ole kovinkaan paljoa apua että pääsit lukematta sisään sairaanhoitajaksi.
AMK:hin on kuitenkin yleisesti aika helppoa päästä sisään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos todella paljon haluat lääkikseen, ota pian selvää ensi vuoden hakuohjeista ja pääsyvaatimuksista. Sitten vain suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti tavoitetta kohti. Ota vaikka tauko sh-opinnoista ja varaa päiväaikasi pääsykokeeseen valmistautumiseen.jos olet lahjakas ja sinnikäs, onnistut. Älä valmistaudu fiiliksen mukaanvaan tavoitteesi mukaan. Tsemppiä.
Ehdottomasti haet lääkikseen. Itsekin opiskelen sairaanhoitajaksi ja omasta mielestäni on hyvin paljon itsestä kiinni miten paljon opinnoissa oppii. Itse olen tykännyt ja tämä riittää minulle mutta vaikuttaa siltä että sinä haet enemmän haastetta joten tottakai kannattaa yrittää. Nuo pääsykokeet on muuten erilaiset joka paikassa ja toisiin opiskelupaikkoihin pääsee pieni prosentti sisään, siis sairaanhoitajaksi.
Ehdottomasti yrittämään, jos se on unelmasi! Kovaa työtä on oltava valmis tekemään, lääkikseen ei juuri kukaan vain kävele sisään Suomessa, vaan pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii aikaa, motivaatiota ja valmiutta yrittää myös uudelleen. Hyvin harva pääsee sisään ensimmäisellä yrittämällä. Loppujen lopuksi kyse on siitä, paljonko olet valmis näkemään vaivaa ja tekemään työtä opiskelupaikan saavuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos todella paljon haluat lääkikseen, ota pian selvää ensi vuoden hakuohjeista ja pääsyvaatimuksista. Sitten vain suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti tavoitetta kohti. Ota vaikka tauko sh-opinnoista ja varaa päiväaikasi pääsykokeeseen valmistautumiseen.jos olet lahjakas ja sinnikäs, onnistut. Älä valmistaudu fiiliksen mukaanvaan tavoitteesi mukaan. Tsemppiä.
Tuo ei pidä täysin paikkaansa. Tunnon todella fiksuja tyttöjä jotka ovat olleet hyviä koulussa ja lukeneet kuukausia yötäpäivää lääkikseen ihan turhaan koska eivät ole päässeet sisään. Kannattaa kuitenkin hankkia joku plan b
No se plan b olisi se sairaanhoitaja.
Noiden vanhojen pääsykokeiden perusteella pärjäisin hyvin. Ne tehtävät tuntuu kivoilta.
Vierailija kirjoitti:
Totta kaise on erinomaisen hyvin mahdollista. Huomaa kuitenkin, että kovin paljoa et saa etua siitä, että opiskelet tai, että olet opiskellut sairaanhoitajaksi. - Joten jos ja kun haluat lääkikseen, joudut hankkimaan sitä varten tarvittavat tiedot ja taidot, jostain muualta, kuin "sairaanhoito-opissa." - Äkkuiseltään voisin suositella vaikka menemällä iltalukioon ja suorittamaan siellä matikan, fysiikan, bilogian ja kemian kursseja pohjaksi. Lujasti tsemppiä!
Fiksu kandi ei väheksy kokeneen hoitajan tietoa osastolla. Elämä on myös käytäntöä.
No miksi olisi. Mäkin olen sairaanhoitaja ja opiskelen nyt lääkiksessä. Meitä on kuule monia.