Avioeroista ja uusista suhteista.

Minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, esim . täällä ollut ketju jossa joku miettii katsoakko miehen häävideota ymv.



Kai JOKAINEN joka ottaa eronneen miehen, tietää hänen mennisyytensä? Ja ei, en tarkoita että pitäisi katsella vanhaa häävideota tmv. jos se tuntuu pahalta, mutta onhan se miehen menneisyyttä!



Samoin kun mahdolliset lapset. Minusta jos eronneen kumppanin ottaa, niin silloin ei ota vain häntä, vaan KOKO PAKETIN, johon kuuluu menneisyys, esim. lapset ja se että hän on jo kertaalleen mennyt naimisiin ymv. On " oma moka" jos tuntuu että mies on jo kokenut kaikkea, ei ehkä jaksa enää toisia häitä järjestää tmv. Ja onhan jokaisella omakin historia mahdollisesti itselläkin jo ero takana, lapsia tmv.



Tarkoitan, että olen törmännyt ihan liikaa näihin tapauksiin (yleensä naisia) jotka koittavat sulkea miehen menneisyydeltä silmänsä. He eivät ehkä tahdo nähdä miehen lapsia kun joka toinen v-loppu, lapsia ei tahdota mukaan perheen Linnanmäki reissulle tmv. Jokainen elatusmaksu ketuttaa, ja ärsyttää että ensimmäisiin häihin miehen vanhemmat maksoivat häälahjaksi 2vko:n häämatkan Brasiliaan, " me" saatiin vain viikon matka Espanjaan. Ex:än kanssa mies osti omakotitalon, me asutaan rivarissa jne jne.

JATKUVAA vertailua, halua olla pikkuisen parempi, ja katkeruutta siitä, että miehelle se " lapsen saanti" oli jo tuttua hommaa, tämä MEIDÄN esikoinen ei tuntunut yhtä suurelta jutulta kun se " HEIDÄN" esikoinen aikanaan...



Tänä päivänä on varsin vaikeaa löytää neitsyttä jolla ei ole ollut ketään naista/miestä aiemmin, (ja harva on itsekkään sellainen!). Mutta " vähän kokeneita" kyllä löytyy. Minusta kannattaa valita sellainen kumppani, jos ei pysty hyväksymään sitä, että toisella on jo elettyä elämää takana. Ei voida ajatella, että homma alkaa " puhtaalta pöydältä" jos toinen on ollut aiemmin naimisissa, ja varsinkin jos hänellä on lapsia. Joten MIETTIKKÄÄ ihmiset rakkaat ENSIN oletteko valmiita suhteeseen jo eronneen kanssa, vai jatkatteko matkaa, ja perustatte perheen sellaisen kanssa, jolle olette ensimmäinen vakava ihmisuhde.



Itse voin sanoa, että vaikka lapsia rakastan, en osaisi elää miehen kanssa jolla on lapsia. Tiedän että koittaisin sulkea tuon lapsen pois elämästämme. Sen vuoksi en ole koskaan, enkä aiokkaan seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia. Haluan olla onnellinen, ja että myös kumppanini olisi onnellinen. Pari kertaa olen lupaavalta vaikuttaneen miehen tapailun lopettanut juuri tuon vuoksi. Kannattaa ajatella muidenkin sitä, että haluaako miehen, vai koko paketin. Jos on valmis jälimmäiseen (monet ovatkin!!!:) niin hyvä, mutta ne jotka eivät ole, unohtakoon asian...