Lue keskustelun säännöt.
Onko muita kipupotilaita av-mammoissa?
08.04.2006 |
Minä olen kärsinyt hermokivuita " vasta" seitsemän viikkoa. Se on kuullema oikeasti lyhyt aika.
Mutta sitä kysyisin että mitä tehdä tälle alakuloisuudelle. Fysioterapian tai lääkärilläkäynnin jälkeen mielialani usein nousee, kun rohkaisevat että kyllä se tästä.
Mutta pian taas vaivun synkkyyteen. Tuntuu etten jaksa yhtään mitään, mikään ei kiinnosta. Päivät vaan valuu käsistä odottaen että saa ottaa taas lisää särkylääkettä.
Millä kummalla saisin edes hitusen elämäniloa takaisin.
Arvaat varmaankin että tahtoo itsestä huolehtiminen jäädä väliin. Laitan joskus tukan nätisti kun siihen ei kauan mene, mutta koskee niin helkutisti. Meikkaaminen ei onnistu, tuskanhiki valuu jo meikkivoiteen levityksessä.
Pitäisi keksiä jotain " kivaa" . Mutta autossa istuminenkin on yhtä tuskaa, varsinkin jos tiessä on monttuja. Käsityöt ei tule kyseeseen kyn kipu on siis niskassa ja vasemmassa käsivarressa.
Tekisi mieli sanoa " äiti mulla ei oo mitään tekemistä" . Oikeasti taitaisin kumminkin haluta sanoa " äiti, minusta ei ole enää mihinkään" .
T: luovuttaminen lähellä
Kommentit (7)
Jokin lihas puristaa hermopunosta kaulalla.
Lapsia minulla on kaksi, eikä enempää enää toivota.
Ihanaa, kun huomasit kirjoitukseni!
T:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kiinnostunut ottamaan yhteyttä kipupotilaiden vertaisyhdistykseen? Sieltä saisit varmasti vertaistukea..
Netistä löytyy googlettamalla varmasti lisätietoja.
Minulla on vaikea endometrioosi ja siihen liittyen jokapäiväisiä kovia kipuja- voisin sanoa olevani kipukroonikko.
Tauti on todettu vuonna 1998, ja saatuani diagnoosin aloimme yrittää lasta-turhaan.
Päädyimme IVF-hoitoihin ja onnistuimme saamaan plussan raskaustestiin elokuussa 2003- nyt meillä on kaksivuotias pikku prinsessa, lisää tuskin tulee koska tautini on edennyt entisestään.
Kun IVF-hoitoja aloiteltiin niin lääkäri kehoitti olemaan toivomatta liikoja ja antoi meille onnistumismahdollisuuden 5% saada oma lapsi.
Olemme siis onnekkaita!
Raskaus päättyi rv 30 pikkukeskosen syntymään- aikaisen veden menon ei ole todistettu liittyvän endoon mutta ei sitä koskaan tiedä.
Kipu on jokapäiväinen seuralaiseni, ja joudun käyttämään vahvoja kipulääkkeitä.
Mitä lääkitystä AP käytät kipuun?
kannattaa muuten pitää huoli, että kipu hoidetaan hyvin, jottei se kroonistu!!! Fysiatrilla olit käynyt jo.
Onko leikkausmahdollisuudesta puhuttu ollenkaan? Vai miten sua hoidetaan?
Mutta siiss, kannattaa mennä vaikka kipulääkärille (useissa yksityisissä lrikeskuksissa on sellainen, yleensä anestesiologian erikosilääkäri) siis soita paikkakuntasi asemille, onko heillä kivunhoidon erikoislääkäriä, joka voisi hoitaa kipuasi, vaikka itse hermopuristusta ei voitais hoitaa sitäkautta . Jos kipu vähenee, se ei niin helpolla muutu krooniseksi.
Tsemppiä ja hyvää vointia!
Panacod ja diapam. Kyllä ne jonkin verran auttaa mutta yöt on vaikeita. Sitten jos otan lääkkeitä niin paljon että taatusti auttaa, niin aamupäivät olen ihan hillittömässä pilvessä.
Olen ajatellut että alakuloisuus voi johtua osin diapamista, rauhoittava kun on. Mutta ilmankaan on vaikea olla. Panacodista minulle tulaa kauheita painajaisia, mies kertoo että herää öisin kauhun huutoihini. Diapam rauhoittaa uneni.
Lääkäri ehdotti että Triptyl olisi minulle parempi, mutta sitten huomattiin ettei se minulle sovi kun käytän efexoria. Lääkäri sanoi että saattaa tulla " hassuja" ajatuksia. Mitä lie tarkoittanee.
Sekin minua masentaa vielä lisää että työnantajan asenne on.. sanotaan ilkeä. Hän on tilannut minulle työkyvynarvioinnin, että jos tämä johtuu työstä niin saan mennä. Lopputili.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ajoittain kummallisia jalkäkipuja muutaman viikon ja sitten on kuukausien tauko. Sulla o varmaan pahemmin. Tutkituta, ettei sulla ole borrelioosia. Mulla ei ole.