Lue keskustelun säännöt.
Sisko poisti minut yhtäkkiä mitään varoittamatta Facebook-kavereista
siscou
28.10.2017 |
Tällainen yllätys tuli yhtäkkiä vastaan... en tiedä koska tämä tapahtui. Muut sisarukset ja vanhemmat hänellä on kuitenkin yhä kavereina .
Tulemme siskon kanssa kyllä toimeen, mutta näemme ehkä kerran vuodessa ja meillä on suuria näkemyseroja, Hän on esimerkiksi rokotevastainen, länsimaista lääketiedettä voimakkaasti vastustava. En nyt tässä rupea avautumaan omista mielipiteäni, mutta sanotaan, että ne ovat aika toisessa päässä. En ole kuitenkaan ikinä Facebookissa kommentoinut näitä juttuja, joten tuo nyt tuli ihan puskista. Hämmentää tosi paljon.
Kommentit (64)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kämälää!
Eikö saisi oudoksua sitä, että oma perheenjäsen (jonka kanssa ei ole paljoa tekemisissä mutta jota kuitenkin rakastaa) haluaa katkaista kaikki välit?
Siskosi kuulostaa tyhmältä. Mutta jos asia vaivaa niin kysy häneltä, siskojahan olette.
Sukulaisuus ei ole syy pitää ihmisistä
Ehkä vahingossa, kuten mä joskus poistin veljeni:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä on ongelmia itsensä kanssa, tarve paukutella ovia kiinni, paiskoa tavaroita ja poistaa fb-kavereita.
Ei liity mitenkään sinun tekemisiisi.
Itselläkin on epävakaa sisko. Hän lupailee ja kutsuu ja suunnittelee meille vaikka mitä tietyksi päiväksi - sitten kun aika on käsillä, hän hiljenee ja poistuu johonkin kuukaudeksi, ryyppää ja erakoituu kotiinsa.
Nuorena petyin aina hänen temppuiluunsa, kun ensin sisko juoksi perässä ja järjesteli esim. meille työpaikkaa ulkomailta. Saimme paikat. Kun tuli lähdön aika, sisko olikin taas kadonnut pariksi kuukaudeksi kuin maan alle, yksin en arkana nuorena uskaltanut lähteä. Joskus hän suunnitteli meille mukavan juhannuksen, keräsimme rahaa ja tarjottavaa, suunnittelimme autoilu- ja veneilyreissuja: juhannusaattoaamuna sisko hävisi taas, enkä kuullut hänestä ennen elokuuta.
Tuollaisia ihmisiä on. En tiedä mitä tuossa käytöksessä on takana. Erakkomainen, äkkiväärä luonne?
Juoppous?
Masennuksen- ja hypomanian puuskat?
Enää en laske mitään siskoni varaan, hän on joka suhteessa epäluotettava, myös kleptomaani, sekä on tehnyt petoksia minun nimissäni(identiteettivarkauksia), joista on saanut tuomioitakin.
Lähimmät ystäväni ovat minulle enemmän siskoja, kuin tuo outo hyypiö, joka asui lapsuutensa samassa talossa kuin minä.
Hmm... Voisikohan siskosi kokea, että et välitä hänestä etkä halua pitää yhteyttä, niin hänkään ei sitten pidä? Ovatko teidän yhteydenottonne tapahtuneet aina siskosi aloitteesta, vai oletko sinäkin tehnyt aloitteita? Ja olisikohan parempi, että keskustellessanne puhuisitte jostain aivan muusta kuin terveydenhoidosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siscou kirjoitti:
siscou kirjoitti:
Tällainen yllätys tuli yhtäkkiä vastaan... en tiedä koska tämä tapahtui. Muut sisarukset ja vanhemmat hänellä on kuitenkin yhä kavereina .
Tulemme siskon kanssa kyllä toimeen, mutta näemme ehkä kerran vuodessa ja meillä on suuria näkemyseroja, Hän on esimerkiksi rokotevastainen, länsimaista lääketiedettä voimakkaasti vastustava. En nyt tässä rupea avautumaan omista mielipiteäni, mutta sanotaan, että ne ovat aika toisessa päässä. En ole kuitenkaan ikinä Facebookissa kommentoinut näitä juttuja, joten tuo nyt tuli ihan puskista. Hämmentää tosi paljon.
Niin ja viimeksi olemme jutelleet joskus alkukesästä, silloinkin ihan hyvässä hengessä.
Todennäköisimmin vahinko. Sormi lipsahtanut. Joskus myös face sekoilee.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on ongelmia itsensä kanssa, tarve paukutella ovia kiinni, paiskoa tavaroita ja poistaa fb-kavereita.
Ei liity mitenkään sinun tekemisiisi.Itselläkin on epävakaa sisko. Hän lupailee ja kutsuu ja suunnittelee meille vaikka mitä tietyksi päiväksi - sitten kun aika on käsillä, hän hiljenee ja poistuu johonkin kuukaudeksi, ryyppää ja erakoituu kotiinsa.
Nuorena petyin aina hänen temppuiluunsa, kun ensin sisko juoksi perässä ja järjesteli esim. meille työpaikkaa ulkomailta. Saimme paikat. Kun tuli lähdön aika, sisko olikin taas kadonnut pariksi kuukaudeksi kuin maan alle, yksin en arkana nuorena uskaltanut lähteä. Joskus hän suunnitteli meille mukavan juhannuksen, keräsimme rahaa ja tarjottavaa, suunnittelimme autoilu- ja veneilyreissuja: juhannusaattoaamuna sisko hävisi taas, enkä kuullut hänestä ennen elokuuta.
Tuollaisia ihmisiä on. En tiedä mitä tuossa käytöksessä on takana. Erakkomainen, äkkiväärä luonne?
Juoppous?
Masennuksen- ja hypomanian puuskat?
Enää en laske mitään siskoni varaan, hän on joka suhteessa epäluotettava, myös kleptomaani, sekä on tehnyt petoksia minun nimissäni(identiteettivarkauksia), joista on saanut tuomioitakin.
Lähimmät ystäväni ovat minulle enemmän siskoja, kuin tuo outo hyypiö, joka asui lapsuutensa samassa talossa kuin minä.
Siskoni kuulostaa osittain häneltä. Hän ei kestä eriäviä mielipiteitä ja tulistuu, jos joku kyseenalaistaa hänen näkemyksensä. Ynnä erakkous. Minun taas on tosi vaikea käsittää sellaista, ettei edes yritetä ymmärtää toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin ja hän vastasi. Ei ollut vahinko.
Ei kuulemma vain halua enää olla tekemisissä. Ei perusteluja.
Tämä olisi pikkuisen hyödyllisempää, jos edes tietäisi, mitä on tehnyt ns. väärin, että on suututtanut hänet.
Vierailija kirjoitti:
Voi kämälää!
Oletkö ääkköstäjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jo ihan noiden mielipiteidensä vuoksi luokittelen siskosi tiettyyn kategoriaan eikä tuollainen käytös siinä tapauksessa yllätä.
Näiden äärimmäisten valtavirtaa vasten uivien on usein vaikea tulla itsensä kanssa toimeen puhumattakaan heidän sietokynnyksestään eri mieltä asioista olevia kohtaan.
Anna olla ja jatka elämääsi :-) Tyydy tapaamaan siskoasi kerran vuodessa kuten tähänkin asti.
Okei inhoan keittiödiagnooseja, mutta oikeastaan nyt vasta viestin nro 7 luettuani ekaa kertaa mietin että mitä jos hänellä on epävakaa persoonallisuus tai rajatilapersoonallisuus. Se selittäisi hirveän paljon. Hän sulkeutuu vuosi vuodelta yhä syvemmin poteroihinsa ja häneen on vaikea saada kontaktia. Haluaisin siskoni takaisin mutta ei taida olla minun tehtäväni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, jo ihan noiden mielipiteidensä vuoksi luokittelen siskosi tiettyyn kategoriaan eikä tuollainen käytös siinä tapauksessa yllätä.
Näiden äärimmäisten valtavirtaa vasten uivien on usein vaikea tulla itsensä kanssa toimeen puhumattakaan heidän sietokynnyksestään eri mieltä asioista olevia kohtaan.
Anna olla ja jatka elämääsi :-) Tyydy tapaamaan siskoasi kerran vuodessa kuten tähänkin asti.
Tiivistit siskoni olemuksen äärimmäisen hyvin!
Sellainen, että hehkutetaan kuinka onnellisia ollaan, kun on löydetty totuus, mutta ulkoinen olemus kertoo ihan päinvastaista. On stressaantunut, kireä, pienestäkin ärsytyksestä kilahtaa täysin. Ihmismieli on jännä, miten se osaakaan huijata itseään.
siscou kirjoitti:
Kysyin ja hän vastasi. Ei ollut vahinko.
Ei kuulemma vain halua enää olla tekemisissä. Ei perusteluja.
Tämä olisi pikkuisen hyödyllisempää, jos edes tietäisi, mitä on tehnyt ns. väärin, että on suututtanut hänet.
No voi. Tuskin sä mitään väärin teit. Tsemppiä.
siscou kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kämälää!
Eikö saisi oudoksua sitä, että oma perheenjäsen (jonka kanssa ei ole paljoa tekemisissä mutta jota kuitenkin rakastaa) haluaa katkaista kaikki välit?
Onko facebook "kaikki välit".
Mulla ainakaan ei ullut tapana roikottaa ihmisiä, joihin en ollut yhteydessä kavereina. Oli se sisko, äiti tai kummi.
Vierailija kirjoitti:
siscou kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kämälää!
Eikö saisi oudoksua sitä, että oma perheenjäsen (jonka kanssa ei ole paljoa tekemisissä mutta jota kuitenkin rakastaa) haluaa katkaista kaikki välit?
Onko facebook "kaikki välit".
Mulla ainakaan ei ullut tapana roikottaa ihmisiä, joihin en ollut yhteydessä kavereina. Oli se sisko, äiti tai kummi.
Mulla on 5 sisarusta ja sekin, jonka kanssa olen kaikkein vähiten tekemisissä koska hän asuu ulkomailla, on Facebook-kaverini. Eikä puhettakaan, että kumpikaan poistaisi toisen. Se on symbolinen ele, koska olemme perhettä. Se on ihan eri asia kuin poistaa joku hyvänpäiväntuttu jonka on ehkä pari kertaa nähnyt,
Yritä lähettää hänelle Äityliinin herkkukeittoa, vaikka ruokalähetin mukana. Sopu syntyy taatusti.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2977384/helppoja-ja-nopeita-lounaitaval…
Niin ja viimeksi olemme jutelleet joskus alkukesästä, silloinkin ihan hyvässä hengessä.