Paljonko saat vanhemmiltasi rahaa kuussa?
Vai antavatko vain kerran vuodessa?
Onko 110 euroa kuussa ok?
Paljonko sulla ikää?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Minä annan vanhemmilleni 500 euroa kuukaudessa omistani.
.
.
M 42
Oksettavaa kaksinaismoralismia. Tämä kommentti saa yläpeukkuja mutta kommentti jossa kuvio toisinpäin alapeikkuja. Oksetatte mua. Aivan yhtä lailla ne vanhemmat antavat rakkaalle jälkikasvulleen "omistaan". Se antaa, joka voi ja haluaa. Ja se on pelkästään hienoa auttaa läheisiään. Oli antaja kumpi osapuoli vain.
Omillani olen ollut siitä asti kun muutin pois kotoa. Jos ei lasketa sitä että vanhemmat tuovat joskus jotain yleishyödyllistä (esim. ruokakassi) kun käyvät kylässä (mies on työtön ja minä äitiyslomalla joten en tod. valita ruokakasseista mutten koskaan ole pyytänytkään, tuovat ihan omasta halustaan). :)
Minua on tuettu rahallisesti opiskeluaikoina ja vieläkin, jos matkustan vanhempieni luokse. (Eivät asu Suomessa)Vastavuoroisesti olen vienyt heitä syömään/teatteriin jne.kun ollaan minun luonani. Vanhempani ovat varakkaita, mutta en saa tai haluakaan heiltä käteistä.
Se vähän riippuu. Olen 14-vuotiaasta asti tehnyt töitä jotta pärjäisin itse eikä vanhemmilta tarvitsisi pyytää niin paljon. Olen nyt 23, ja silloin tällöin oikein tiukan tilanteen tullen tietysti avittavat parilla-muutamalla kympillä. Yleensä jos muuten vaan tyrkyttävät rahaa "osta jotain kivaa"-tyylillä, yritän viimeiseen asti kieltäytyä, olen aina mielummin pärjännyt itsekseni enkä halua elää vanhempieni rahoilla.
Syntymäpäivänäni saatan saada muutaman kympin lahjarahaa, mikä onkin sitten asia hieman erikseen.
En yhtään. En ole saanut 18 v jälkeen muuten kuin joululahjaksi rahaa. Oikein ihmettelin kun äitini ehdotti mulle ostavansa mulle talvitakin viime kuussa. Ei ikinä osta mulle mitään. N28
Olen perinyt vanhempani kaikki rahat. 40 v.
0€/kk joskus (tyyliin kerran tai kaksi vuodessa) joudun ennen palkkaa lainaamaan esim 40 e, jonka maksan takaisin. Vanhemmat ovat eronneet. Isä kuoli, eipä mitään perintöä jäänyt jouduttiin sossusta kinumaan apua hautajaisiinkin.
N29
Itse en ole ’suurten ikäluokkien’ vanhemmiltani saanut mitään sen jälkeen kun kotoa pois muutin. - siis toki joululahjoja, syksyn satoa yms. Mutta kotona opetettiin työn tekemisen tärkeys ja säästäminen tavoitteisiin ja opiskelun tärkeys.
Nyt itse omat lapset 23, 19 ja 16. Lähtökohtaisesti kun muuttaa kotoa niin saa pärjätä omillaan. Samat opit toivomme opettaneemme. Kun matkustamme yhdessä, me vanhemmat maksamme kaiken, käymme usein ulkona syömässä ja me maksamme, annamme aina tarvittaessa auton käyttöön, joskus maksamme liput opiskelupaikkakunnalta kotiin jne. Suora rahan antaminen kuitenkin mielestämme ei opeta rahan arvoa, sitä miten paljon täytyy tehdä töitä, jotta saa 100€ housut ostettua... toivottavasti opiskeluajan ’köyhyys’ myös motivoi eteenpäin elämässä.
Omat vanhempani ovat nyt myöhemmällä iällään antaneet suoraan lapsenlapsilleen noita 3999€ nyttemmin 4999€/3v ja kun nuoret ovat saaneet isomman summan kerralla, ei heistä (9lastenlasta) kukaan ole lähtenyt rahoja törsäämään vaan kaikki ovat laittaneet rahoja joko asuntosäästöön tai sijoittamiseen muuten. Jos rahaa olisi tullut samassa ajassa 100€/kk tuskin kukaan enää tietosi mihin se raha ’katosi’.
T N46
Iskältä synttäri- ja joululahjaksi. Äitiltä myös lahjaksi sekä satunnaisesti laittaa rahaa tilille. Rahaa en ole kummaltakaan pyytänyt enää yli kymmeneen vuoteen. Ja ikää on 25.
Jos vien mennessäni jotain ruokaa (kunnolliseen kauppaan heillä matkaa, ei kannata ajella turhaan), saan rahat takaisin ja yleensä sopivaan tasasummaan ylös päin pyöristettynä. Eli muutaman euron. Synttäri- ja joululahjaksi useimmiten yhteensä satanen, olen siis syntynyt ihan joulun lähellä. Silloin kun opiskelin ja olin valmistuttuani työtön, kyselivät kyllä silloin tällöin onko varaa maksaa vuokra ja laskut, ja jos tunnustin ettei oikein ollut, tilille tuli saman tien muutama satanen, eikä koskaan ole tarvinnut maksaa takaisin. Mutta siis mitään säännöllisiä kuukausilahjoituksia ei ole tullut sen jälkeen kun muutin omilleni ja kuukausiraha loppui, enkä koskaan ole muuta odottanutkaan. Tärkeämpää on, että tiedän vanhempieni auttavan jos on tarvetta.
N32
Perintöjä on tullut toista vuotta sitten yhteensä 200000, ollessani 42-43v.
Sen jälkeen kun opiskeluista siirryin työelämään, en ole saanut rahaa ja lahjojenkin arvo romahti (sitä ennen olivat käyttötavaraa tai opiskelunkirjoja).