Lue keskustelun säännöt.
Tutkijat varoittavat ”ekologisesta maailmanlopusta” – Tutkimus: Lentävien hyönteisten määrä on romahtanut
24.10.2017 |
Lentävien hyönteisten määrä on romahtanut neljäsosaan viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana, kertoo uusi tutkijoita järkyttävä tutkimus.
Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan hyönteisten määrä Saksassa on vähentynyt 76 prosentilla viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana.
Tutkimus on julkaistu Plos One -julkaisussa. Aiheesta kirjoittaa myös muun muassa Washington Post.
Hyönteiset ovat erittäin tärkeässä roolissa elämän ylläpitämisessä maapallolla. Niillä on tärkeä rooli paitsi pölyttäjinä myös osana ravintoketjua.
Jo pidempään on ollut tiedossa, että esimerkiksi mehiläisten ja perhosten määrä vähenee. Uusi tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaikkien muidenkin lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt rajusti.
Uudessa tutkimuksessa on kerätty tietoa saksalaisilta luonnonsuojelualueilta. Työ perustuu hyönteisnäytteisiin, joita on kerätty tiukasti yhdenmukaisilla tavoilla vuoden 1989 jälkeen viime vuoteen asti. Tutkimuksessa on kerätty näytteitä 63 luonnonsuojelualueelta neljännesvuosisadan ajan.
Kun tutkijat analysoivat hyönteisansoihin jääneiden hyönteisten painoa, siinä havaittiin keskimäärin 76 prosentin lasku 27 vuoden aikana. Kesällä hyönteisten määrä oli laskenut vielä enemmän, 82 prosenttia.
Suurin osa hyönteisten määrä laskusta tapahtui jo 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. 2010-luvulla hyönteisten määrä on pysynyt enimmäkseen ennallaan.
Tutkijoilla ei ole varmaa selitystä sille, miksi hyönteisten määrä on laskenut niin paljon. Maanviljelysalueiden leviäminen voi olla yksi selitys, koska niillä hyönteisillä ei ole niin paljon ravintoa. Toinen selitys on altistuminen hyönteismyrkyille.
”Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä, mutta niiden määrä on laskenut hirvittävästi”, sanoo tutkijaryhmään kuulunut Sussexin yliopiston professori Dave Goulson Guardian-lehdessä.
”Näyttää siltä, että teemme isoja maa-alueita sellaisiksi, että elämä ei menesty niillä, ja olemme menossa kohti ekologista maailmanloppua. Jos menetämme hyönteiset, kaikki romahtaa.”
Tutkijat sanovat, että hyönteisten määrän kehitystä pitää tutkia lisää. Tutkimuksesta ei esimerkiksi ilmene, pärjäävätkö jotkut hyönteiset toisia paremmin. Lisäksi muista kuin lentävistä hyönteisistä ei ole tietoa. Tutkimus ei välttämättä kerro myöskään mitään siitä, kuinka hyönteisten määrä on kehittynyt muualla kuin Saksassa.
Guardian kirjoittaa, että hyönteisten väheneminen voi huomata myös toisella tavalla. Niitä liiskautuu nykyisin autojen tuulilaseihin ja rekisterikilpiin paljon vähemmän kuin ennen.
”Ajoin juuri Ranskan halki viime kesänä – kun niitä odottaisi olevan koko ajan liiskaantuneina tuulilasiin – ja minun ei tarvinnut kertaakaan pysähtyä pesemään tuulilasia.”
Kommentit (35)
Ja kiinalaisten/intialaisten määrä on tuplaantunut. Nyt pitäisi kehitysmaissa saada syntyvyys rajuun laskuun. Maailma kuuluu yhtälailla myös eläimille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kimalaisten määrä on vähentynyt – katoaako ihmisiltä ruoka?
Valtakunnallinen kartoitus kimalaisten kannan seuraamiseksi on aloitettu. Merkittävä osa ravinnostamme lepää kimalaisten ja muiden luonnonpölyttäjien varassa.
Tässä vaiheessa kevättä talven yli selvinneet kimalaiskuningattaret ovat lähteneet liikkeelle. Ne katsastavat pesäpaikkoja tulevan yhteiskuntansa pohjaksi. Eteen tulee ongelma: kimalaisten määrä on vähentynyt.
– Viime vuodet ovat valitettavan hyvin nostaneet esiin tämän mesipistiäisten siis tarhamehiläisten ja kimalaisten määrän huolestuttavan vähenemisen. Siitä, kuinka paljon määrä on vähentynyt, ei minulla tai Suomessa millään taholla kauhean tarkkaa tietoa ole, Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin tutkija Kimmo Saarinen kertoo.
Jokaihmisen ohjeet kimalaisten seurantaan
Pistelaskenta:
5 X 5 metrin neliö
15 minuutin ajan seurataan mitä kimalaisia alueella näkyy
Linjalaskenta:
vakiomittainen ja -muotoinen linja
500 metristä reiluun kilometriin
linja kävellään läpi
kirjataan ylös, mitä kimalaisia sen varrella nähdään
Tulokset Suomen pistiäistyöryhmän
.
Tarkkaa tietoa etsitään parhaillaan. Ympäristöhallinnon alaisuudessa toimiva ammattilaisten ja harrastelijoiden muodostama Suomen pistiäistyörymä on lanseerannut valtakunnallisen seurannan, jolla kartoitetaan kimalaisten ja muiden mesipistiäisten kannan suuruutta. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti on seurannassa mukana. Kimmo Saarinen innostaa kaikkia muitakin mukaan.
– Pistiäistyöryhmän sivuilta löytyvät niin hyvät tunnistusohjeet, että amatöörikin pystyy osallistumaan. Kimalaiset ovat helposti huomattava, että ei muuta kuin tunnistusopas kouraan ja pihalle. Piste- tai linjalaskennalla seurantaan voi osallistua kuka tahansa.
Kimalaiset katoavat monimuotoisten elinympäristöjen mukana
Tarkkaa tietoa siitä, mikä kimalaiskantaa on kutistanut, ei ole. Mahdollisia syitä on monia.
– Varmasti tämä elinympäristön muutos, umpeenkasvu. Tämä vanhan perinteisen maatalouden katoaminen ja sen luomien monimuotoisten elinympäristöjen katoaminen on osaltaan vaikuttanut kimalaisten vähenemiseen, Saarinen luettelee.
Se vanha, perinteinen maatalous oli pienviljelyä, muutaman lehmän navettoja. Ne ovat kadonneet tehomaatalouden myötä. Pienten maatilojen mukana alkoivat kadota myös niityt – kimalaisten suosimat monimuotoiset elinympäristöt.
– Ja sitten nämä, hienosti sanottuna kasvinsuojeluaineet, suomeksi sanottuna hirvittävät ympäristömyrkyt. Kaikista näistä rakentuu varmasti se kokonaisuus, että näillä pistiäisillä elämä on varmasti vaikeampaa kuin "vanhoina hyvinä aikoina".
"Kun kimalaisia on paljon, ei ihmisillä ole mitään hätää"
Pieneen kimalaiseen kilpistyy paljon. Sanontaan, että ihmisiltä loppuu ruoka, jos mehiläiset katoavat. Se pitää paikkansa.
– Näiden mesipistiäisten takana on merkittävä osa meidän viljelykasveista ja muista hyötykasveista, että niiden sadot turvataan vain ja ainoastaan tällä ilmaisella työvoimalla, Saarinen kertoo.
Saarisen mukaan luonnon pölytyspalveluiden järjestäminen on kimalaisten ja mehiläisten ehdottomasti tärkein tehtävä. Mehiläisten ja kimalaisten määrän väheneminen on myös raha-asia.
– Silloin puhutaan Euroopan tasollakin miljardien eurojen vuotuisesta hyödystä. Meidän ravinnosta merkittävä osa lepää näiden luonnon pölytyspalveluiden varassa. Jos tämä systeemi ei jatkossa toimi ja nämä palvelut pitää järjestää jotain muuta kautta, niin siinäpä onkin melkoinen haaste ratkaistavaksi.
Mehiläisten ja kimalaisten kantaa aletaan seurata valtakunnallisesti, määrien lisäksi myös ihan uudesta näkökulmasta. Kimalaiset, mehiläiset ja perhoset voivat kertoa ihmisille paljon.
– Ne on ikään kuin meidän ympäristön tilan mittari, joka kertoo siitä mitä ympärillä tapahtuu. Hyönteiset reagoivat niin nopeasti ympäristön tilan muutokseen. Ihmiset ovat tavattoman huonoja näkemään, kokemaan, huomaamaan tällaisia hitaita muutoksia. Sen takia kimalaiset, mehiläiset, perhoset ja muut hyönteiset palvelevat meitä tässäkin tarkoituksessa, Saarinen selvittää.
– Silloin kun on kimalaisia paljon, silloin kun on perhosia paljon, niin ihmisillä ei ole mitään hätää.
Voisiko hyönteisiä kasvattaa ja päästää luontoon? Voiko olemassaolevia lajeja vielä pelastaa? Ainakin mehiläisiä kasvatetaan, mutta miten muut lajit?
Muistan, että lapsena 70-80 luvulla, autojen rekisterikilvet ja keulat olivat aina ihan ötökänraatojen peitossa. Nykyään ei. Toisaalta autoja kyllä pestiin ennen paljon harvemmin kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukkahousupyöräilijä kirjoitti:
Ja kiinalaisten/intialaisten määrä on tuplaantunut. Nyt pitäisi kehitysmaissa saada syntyvyys rajuun laskuun. Maailma kuuluu yhtälailla myös eläimille.
etkö ole kuullut, että väestönkasvun hillitseminen alkaa länsimaalaisten tappamisella. Olisi rasistista vaatia afrikkailaista olla tekemättä meidän rahoillamme kymmentä lasta.
Sulle tekisi ehkä hyvää kokea pieni nälänhätä.
Ihmiskuntaa on varoitettu jo monta kertaa. Turha itkeä sitten kun ruoka loppuu ja alkaa todellinen massasukupuutto nimittäin ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäristönsuojelu on keksittynyt ihan liikaa hiilidioksidipäästöjen jahtaamiseen. Pahimmat ongelmat tulee tulee ilmakehään ja meriin pääsevistä myrkyistä, jotka tappavat juurikin ravintoketjun pienimmät eliöt.
Ehkä tekisikin ihan hyvää pieni herätys ihmiskunnalle. Pois sieltä pinnallisuuden ja rahan alttarilta, arvomaailmamme kaipaa suurta muutosta. Paluu juurillemme eli luontoon ja luonnon kunnioitus arvoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lieneekö ympäristömyrkyt syynä? Rounduppi, Monsanto. Tai sitten myös mikroaaltosäteily mobiililiikenteestä. Hyönteiset ovat paljon herkempiä myrkyille ja säteilylle kuin ihmiset. Tiedätte kun suihkutatte Raidia ampiaisen päälle, niin se sukeltaa kohta kuin syöksypommittaja tehden silmukoita alas, ja kuolee, mutta teihin ei suihkaus Raidia vaikuta mitenkään.
Eli tuon jonkun linkittämän artikkelin mukaan tarvitaan perinteiset pientilat takaisin. Sillä olisi todella työllistävä vaikutuskin. Ennen Suomessa oli niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo sukupuuttoon kuoleminen tulee väistämättä tapahtumaan. Tuo lukee jo Raamatussa. Ensin pienimmät ja sitten suuremmat ja lopuksi ihmiset saavat tuomionsa.
Tuo on jo alkanut.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, että lapsena 70-80 luvulla, autojen rekisterikilvet ja keulat olivat aina ihan ötökänraatojen peitossa. Nykyään ei. Toisaalta autoja kyllä pestiin ennen paljon harvemmin kuin nykyään.
Aivan totta. Ei ole vuosiin ollut tuulilasissa kunnolla hyönteisiä ja ajan paljon. Auton pesen kerran kesässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksalaistutkijat pyydystivät hyönteisiä 27 vuoden ajan ja tulos oli hälyttävä: Saalis pieneni 76 prosenttia – ”Jotain menee pieleen, jos tämä jatkuu”
Hyönteisten määrän vähenemisellä on suuri merkitys ravintoketjulle. Suomessa voi käydä samoin, jos asutus tiivistyy ja maatalous tehostuu Saksan mittoihin. Kato voi liittyä myös laajempaan sukupuuttoaaltoon, sanoo tutkija.
Hyönteisten määrän vähenemisestä on saatu viitteitä eri puolilla Eurooppaa, mutta laaja saksalaistutkimus on tuottanut poikkeuksellisen huolestuttavat luvut.
Tutkijat pyydystivät lentäviä hyönteisiä ansoihin 96 kohteessa 63 luonnonsuojelualueella ympäri Saksaa ja totesivat, että hyönteisbiomassa eli kiinni jäävien hyönteisten yhteispaino pieneni 27 vuodessa 76 prosentilla.
Vuosina 1989–2016 tehty tutkimus julkaistiin Plos One -tiedejulkaisussa keskiviikkona.
Keskikesän saalis pieneni peräti 82 prosentilla. Vuosikohtainen vaihtelu oli suurta mutta kokonaistrendi hyvin selvä.
”Osoitamme, että väheneminen on selvää riippumatta elinympäristön tyypistä, eivätkä muutokset säässä, maankäytössä ja elinympäristön piirteissä voi selittää kokonaisvähentymistä”, tutkijaryhmä kirjoitti.
Hyönteisten määrän vähenemisellä on suuri merkitys muun muassa kasvien pölyttämiselle ja hyönteisiä syöville eläimille. Jos esimerkiksi lintujen ravinto vähenee, niidenkin määrä ennen pitkää vähenee, mikä vaikuttaa ylemmäs ravintoketjuun suurempiin ja suurempiin eläimiin.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry arvioi, että Saksan tutkimustulos kuvaa todellisuutta.
”Se kertoo muutoksesta, joka on käynnissä isossa osassa teollista maailmaa”, hän sanoo.
Maatalouden ja ihmisasutuksen yhä tiivistyessä hyönteiset menettävät luontaisia elinalueitaan ja kuolevat torjunta-aineisiin.
”Ympäristössä menee jotain pieleen, jos tämä jatkuu.”
Pöyry yhdistää asian meneillään olevaan maapallon historian kuudenteen sukupuuttoaaltoon, joka ei vaikuta vain hyönteisiin. Tutkijoiden mukaan maalla elävien selkärankaisten määrät vähenevät erittäin nopeasti.
Pöyry sanoo, että Saksan hyönteismäärien kehityksen ei kuitenkaan voi olettaa pätevän ympäri Eurooppaa.
”Maatalous on Saksassa tehokkaampaa ja asutus tiiviimpää kuin esimerkiksi Suomessa. Lajien elinympäristöt ovat siellä hyvin pirstaleisia.”
Pöyry kertoo, että Britanniassa tehdyssä seurannassa yöperhosten määrä on pudonnut jyrkästi 1960-luvulta näihin päiviin. Niin on tosin käynyt vain saarivaltion eteläosissa, joissa maatalous ja ihmisasutus on Saksan tavoin hyvin tiivistä.
Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa yöperhosten määrä ei ole juuri vähentynyt – ei myöskään Suomessa.
Suomessa ei myöskään ole viitteitä hyönteisten kokonaismäärän vähenemisestä valtakunnallisella tasolla. Kolmena viime vuonna kesämökkien pihoilla on saattanut havaita tavallista vähemmän pörrääjiä, mutta se on mennyt vuosittaisen säävaihtelun piikkiin.
”Jos Suomen maankäyttö tehostuu Saksan mittoihin, Suomessa voi käydä samoin, ehkä muutamien kymmenien vuosien kuluessa”, Pöyry ennakoi.
Viime kesänä maailmalla uutisoitiin autoilijoiden havainnoista, joiden mukaan tuulilasiin ei enää iskeytyisi hyönteisiä yhtä paljon kuin takavuosina.
Ilmiöön tarttui myös arvovaltainen Science-lehti.
Surullista. Miksi tästä ei puhuta enemmän? Miksi asioille ei tehdä mitään? Luonto on miljoona kertaa hienompi asia, kuin mitä ihminen on koskaan pystynyt luomaan.
Ei mitään paniikkia. Jos katsot naapurin uusiosuomalaisperhettä heidän kulutusjuhlansa vasta ottaa enemmän kierroksia. Menepä heille sanomaan että sori nyt vaan, päätimme täällä Suomessa nyt siirtyäkin kivikaudelle joten teidän pitääkin unohtaa ne kaikki mistä haaveilitte siellä kumivenematkalla.
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Miksi tästä ei puhuta enemmän? Miksi asioille ei tehdä mitään? Luonto on miljoona kertaa hienompi asia, kuin mitä ihminen on koskaan pystynyt luomaan.
Paskanmarjat. Mitä se minua liikuttaa miten täällä asiat on silloin kun en ole enää näkemässä. Nauti nyt, myöhäistä se on enää kun pusket nurmea. Ensi viikolla mulle tuleekin uusi auto.
Ehkä pitää sitten vaan lopettaa ja kieltää kasvis syönti niin ei tarvitsisi enään näin paljon niittyjä ja peltoja. Huvittavaa kun vegaanit aina huutaa pääpunaisena et ne on ympäristön puolesta vaikka oikeesti tappaa hyönteiset pelto myrkyillään.
Jonkun tutkimuksen mukaan tukiasemien kännykkäsäteily heikentää lentävien hyönteisten elinmahdollisuuksia. Oikeasti. Miettikääpä, tämä on todella se valtava isoin muutos maailmassa viimeisen 25 v aikana.
Totta, tuulilasi on paljon puhtaampi kesäisin kuin ennen !