Olen sitten ilmeisesti tosi epäviehättävä, kun en ole koskaan kohdannut häirintää
Facebook on täynnä samanikäisten naistuttavien Me too -kertomuksia tuijottamisesta, flirttailusta, kauneuskehuista. Ahdistelu on kauheaa ja väärin ja sitä en toivo kenellekään, mutta tämä hyväntahtoinen lähestyminen pisti miettimään.
Minua ei oikeastaan koskaan lähesty kukaan mies missään, vaikka muissa yhteyksissä on kyllä kehuttu useaan otteeseen. En ole mikään missi eikä minua tolkuttoman paljon kehuta mutta kuitenkin on randomitkin miehet ja naiset kehuneet kauniiksi tai seksikkääksi.
Toisaalta sitten osa näistä, jotka kertovat tulevansa jopa päivittäin tuijotetuiksi, kuulevat peräänvihellyksiä usein, jopa juoksulenkillä, joita lähestytään flirttaillen, eivät ole mitään klassisia kaunottaria hekään, eivätkä välttämättä kropaltaankaan niin täydellisiä.
Niin että onko se kuitenkin enemmän kiinni siitä, missä liikkuu, ruumiinkielestä, vaatetuksesta, hiuksista, naisellisuudesta? Vai kuitenkin kauneudesta?
Tulee väkisinkin olo, että saamani kehut ovat pelkkiä kohteliaisuuksia, kun ei se kerran tosielämässä mitenkään näy.
Kommentit (15)
Kyllä tästäkin niin mielensä voi pahoittaa.
Sama täällä. Taputtaisipa joku edes joskus pyllylle... :(
Kyllä varmaan moni haluaisi kehua, mutta ei uskalla, kun ajattelisi sen olevan ahdistelua tai ahdistavaa. Ainoastaan ne rohkeimmat uskaltavat sanoa kauniisti tai rumasti.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla sattumaa. Minäkin olen saanut olla rauhassa ja tulin siihen tulokseen, että ehkä pienirintaisuuteni on suojellut minua. Isot rinnat, vaikka niitä ei mitenkään korostaisikaan, voi innostaa idiootteja, ehkä?
Itse en liiku nykyään ylelämässä ollenkaan. Siellä varmaan todennäköisempää joutua häirityksi, kun ukkelit on humalassa.
Myös miesvaltaisella työpaikalla voi joutua häirityksi - mun kaikki työkaverit on naisia ja työskentelen lasten parissa.
Silti on varmasti sattumaa joutuuko jinkun hullun kulkureitille arjessaan. Olen kuullut lukuisia metroon liittyviä häirintätapauksia. Eli jossain tungoksessa kouraistu. Itse kuljen pyörällä, kävellen ja työmatkat autolla. Eipä siinä ole samanlaista riskiä kohdata häirintää.
Minä mietin myös, vaikuttaako lyhyet tummat hiukset, poikamainen vartalo, aika löysiin vaikkakin naisellisiin vaatteisiin pukeutuminen ja pienet rinnat. On sanottu myös epänaisellisen laihaksi, mutta ihan terve olen kuitenkin, niin en siitä välitä.
Kaikki kolme siskoani esimerkiksi, myös pikkusisko, ovat paljon kurvikkaampia, heillä on pitkät paksut hiukset, ja muutenkin naisellisemmat piirteet, ja he saavat aina kaiken huomion kun liikumme yhdessä. Mutten silti varsinaisesti pidä itseäni rumempana. Tykkään kyllä tomboy-lookista, esim. Alexa Chung on mielestäni tosi kaunis ja viehättävä vaikka tyyliltään aika androgyyni. Mutta ehkä se suojelee lähestymisiltä, en tiedä.
Juu! Kyllä kannattaa olla kateellinen siitä että perhetuttu raiskaa viisitoistakesäisenä mökillä ja jakaa sitten ihania perhekuvia mukavasta mökkiviikonlopusta facessa. Raukka kun ei kukaan ole sinusta kiinnostunut. Ettet edes häpeä?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla sattumaa. Minäkin olen saanut olla rauhassa ja tulin siihen tulokseen, että ehkä pienirintaisuuteni on suojellut minua. Isot rinnat, vaikka niitä ei mitenkään korostaisikaan, voi innostaa idiootteja, ehkä?
Itse en liiku nykyään ylelämässä ollenkaan. Siellä varmaan todennäköisempää joutua häirityksi, kun ukkelit on humalassa.
Myös miesvaltaisella työpaikalla voi joutua häirityksi - mun kaikki työkaverit on naisia ja työskentelen lasten parissa.
Silti on varmasti sattumaa joutuuko jinkun hullun kulkureitille arjessaan. Olen kuullut lukuisia metroon liittyviä häirintätapauksia. Eli jossain tungoksessa kouraistu. Itse kuljen pyörällä, kävellen ja työmatkat autolla. Eipä siinä ole samanlaista riskiä kohdata häirintää.
Mulla on pienet rinnat enkä ole mikään erityinen kaunotar, ja mua on kyllä ahdisteltu ihan runsaasti. Ei siinä ole kysymys ulkonäöstä, uskokaa jo.
Et voi olla tosissas, ap.
Seksuaalinen häirintä ei ole häirityn ulkonäöstä kiinni. Monennäköisiä ja -kokoisia ja kaikenikäisiä ihmisiä voidaan häiritä. Itse koen, että tietynlainen itsevarmuus joka huokuu olemuksesta, saattaisi olla asia, joka pitää häiritsijöitä loitolla. Ja ette kukaan vaan tästä pahoittaisi mieltään: myös kaikkein itsevarminta ihmistä voidaan kumminkin häiritä.
Luulen, että sinulla on vaan käynyt tuuri kun ei ole sattunut kohdalle.
Tää on jotenkin niin sairasta, että ihmiset ahdistuu viehättävyydestään, kun eivät oo tulleet ahdistelluksi. Kyllä "ruma" ja ylipainoinenkin voi kohdata sitä ja kaunis taas hyvällä tuurilla välttyä.
Siis ap on sitä mieltä, että lausuttu kohtelias kehu ei ole "tosielämää" mutta seksuaalinen häirintä on? Outo näkemya.
Vierailija kirjoitti:
Juu! Kyllä kannattaa olla kateellinen siitä että perhetuttu raiskaa viisitoistakesäisenä mökillä ja jakaa sitten ihania perhekuvia mukavasta mökkiviikonlopusta facessa. Raukka kun ei kukaan ole sinusta kiinnostunut. Ettet edes häpeä?
Nimenomaan ahdistelu on väärin ja sitä voi kohdata ihan kuka tahansa. Mutta tässä saman kampanjan yhteydessä on tullut puheeksi myös hyvässä sävyssä lähestyminen. Siis viaton flirtti. Sitä en panisi pahakseni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu! Kyllä kannattaa olla kateellinen siitä että perhetuttu raiskaa viisitoistakesäisenä mökillä ja jakaa sitten ihania perhekuvia mukavasta mökkiviikonlopusta facessa. Raukka kun ei kukaan ole sinusta kiinnostunut. Ettet edes häpeä?
Nimenomaan ahdistelu on väärin ja sitä voi kohdata ihan kuka tahansa. Mutta tässä saman kampanjan yhteydessä on tullut puheeksi myös hyvässä sävyssä lähestyminen. Siis viaton flirtti. Sitä en panisi pahakseni.
ap
Otsikossa puhut häirinnästä, joka on negatiivinen asia.
En itsekään koe tulleeni häirityksi, voi olla myös subjektiivinen kokemus mitä kukin kokee ahdisteluksi. Mua ei meinaan haittaa jos joku kehuu mun ulkonäköä, kunhan ei kosketa tai puhuta törkeyksiä. Esim.laivalla yksi mies huusi perään että wau mikä peppu, itse otin kohteliaisuutena mutta joku muu olisi saattanut suutahtaa... Itse flirttaan ja saatan kehua toisen ulkonäköä, vaikka oon naimisissa ja kohta nelkyt. Pettänyt en ole ikinä, kysehän on leikistä. Sitten kunnon seks häirintä on eri asia eikä ole hyväksyttävää, toisen fyysistä koskemattomuutta ei saa loukata, huoritella tai muuta vastaavaa
Ahdistelun tarkoitus on nöyryyttää ja alistaa. Sitä ei tehdä siksi, että toinen viehättää.
Ollessani nuorena abiristeilyllä ventovieras poikaporukka nimitti minua "hirveän näköiseksi". Myöhemmin joku samasta porukasta huuteli minulle, voisinko mennä panemaan jotain hänen kaveriaan, "kun se ei oo ikinä kyntänyt".
Muistan, että tilanne tuntui nololta ja pahalta enkä silloin osannut pitää tuota seksuaalisena häirintänä. Myöhemmin olen tajunnut, että kyllähän tuossa sellainen pohjavire oli. Vieraat mieshenkilöt haukkuivat ulkonäköäni, ja yksi heistä ehdotteli minulle törkeitä panojuttuja... Ilmeisesti ajatuksena oli, "olet ruma mutta ehkä kelpaat pantavaksi kuitenkin".
Se oli nöyryyttävä ja epämiellyttävä kokemus, enkä ole kertonut siitä juuri kenellekään. Ymmärrän, että ne pojat olivat nuoria, typeriä ja humalassa. Silti minua jotenkin järkyttää, että lukiolaiset, 19-vuotiaat lähes aikuiset, käyttäytyivät noin. Järkyttävää on myös se, että näköjään miesten mielestä epäviehättävää naista saa kohdella huonosti ja törkeästi. Tuollaiset tyypit kyllä varmaan kohtelevat kauniitakin naisia huonosti, tosin ehkä esittävät alussa mukavaa.
Tämä on minun kokemukseni. Varmaan muillakin naisilla on paljon samanlaisia kokemuksia tilanteista, joihin liittyy ulkonäön arvostelua, seksuaalissävytteistä kommentointia ja nöyryyttämistä.
Voi olla sattumaa. Minäkin olen saanut olla rauhassa ja tulin siihen tulokseen, että ehkä pienirintaisuuteni on suojellut minua. Isot rinnat, vaikka niitä ei mitenkään korostaisikaan, voi innostaa idiootteja, ehkä?
Itse en liiku nykyään ylelämässä ollenkaan. Siellä varmaan todennäköisempää joutua häirityksi, kun ukkelit on humalassa.
Myös miesvaltaisella työpaikalla voi joutua häirityksi - mun kaikki työkaverit on naisia ja työskentelen lasten parissa.
Silti on varmasti sattumaa joutuuko jinkun hullun kulkureitille arjessaan. Olen kuullut lukuisia metroon liittyviä häirintätapauksia. Eli jossain tungoksessa kouraistu. Itse kuljen pyörällä, kävellen ja työmatkat autolla. Eipä siinä ole samanlaista riskiä kohdata häirintää.