Alistutko kohtaloon vai taisteletko vastaan kaikin järkevin keinoin?

Hups, viimeinen kohta katosi.

Se oli: hyväksyn kohtalon sellaisenaan. En taistele vastaan.

Yritän kohtuullisesti mutta annan periksi jos se ei auta. En kyllä usko kohtaloon.

Miksi pitäisi alistua? Tai taistella? Mulla on ihan hyvä elämä, otan asiat vastaan kun ne tulee.

Taistelen jos jaksan. Jos en jaksa, niin se on sitten se kohtalo. Testasin kerran vuosia sitten pienessä arkisessa asiassa, pystynkö muuttamaan kohtaloani. Pystyin siihen! Kohtaloni oli, että istun koko päivän sisällä. Taistelin sitä vastaan, ja onnistuin. Lähdin ulkoilemaan. Nyt tapaus tuli mieleen, koska yritän samaa tänään.

Ei ole tullut vielä vastaan mitään erityistä taisteltavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Taistelen jos jaksan. Jos en jaksa, niin se on sitten se kohtalo. Testasin kerran vuosia sitten pienessä arkisessa asiassa, pystynkö muuttamaan kohtaloani. Pystyin siihen! Kohtaloni oli, että istun koko päivän sisällä. Taistelin sitä vastaan, ja onnistuin. Lähdin ulkoilemaan. Nyt tapaus tuli mieleen, koska yritän samaa tänään.

Onnea matkaan kaikille arjen taistelijoille!

En anna helposti periksi, kun jotain tavoittelen, joten valitsin ekan vaihtoehdon. Olen siis aika sinnikäs ja sisuuntuva. Välillä on ollut aallonpohjia ja itsesääliä, mutta sitten taas yritän uudelleen. On tuottanut tulosta.

En erityisemmin taistele vastaan. Olkoon sitten kohtalo, karma, onni, mitä näitä selityksiä nyt on mutta vastoinkäymiseni ovat aina itsestään kääntyneet lopulta parempaan suuntaan.

Sitä päivää odotellessa kun niin ei enää käykään.

Vierailija kirjoitti:

Taistelen jos jaksan. Jos en jaksa, niin se on sitten se kohtalo. Testasin kerran vuosia sitten pienessä arkisessa asiassa, pystynkö muuttamaan kohtaloani. Pystyin siihen! Kohtaloni oli, että istun koko päivän sisällä. Taistelin sitä vastaan, ja onnistuin. Lähdin ulkoilemaan. Nyt tapaus tuli mieleen, koska yritän samaa tänään.

Mä tein sen! Taistelin kohtaloani vastaan, ja voitin! Kävin ulkoilemassa, vaikka kohtaloni oli viettää koko päivä sisällä haukotellen.

Onko se niin että jos taistelee kohtaloaan vastaan ja voittaa, niin oikeasti se olikin se kohtalo, mitä siitä voitosta seuraa? Eli tavallaan silloin ihminen voi itse päättää kohtalonsa?