Lue keskustelun säännöt.
Ei tullut kosintaa vaan sopimus
17.10.2017 |
Sovimme avomiehen kanssa että menemme naimisiin. Päätös on ihana ja olen siitä ikionnellinen. Rakastan miestä todella paljon ja haluan olla hänen kanssaan elämäni loppuun saakka. Se vain harmittaa että pienestä tytöstä asti haaveilemani romanttinen kosinta jäi saamatta... Mies tietää että olisin tykännyt edes jostain panostuksesta, mutta hän sanoi ettei se tunnu hänelle omalta jutulta. Mies oli ottanut myös aiheesta paineita ja stressiä... Totta kai sanoin hänelle ettei mitään mikä ei tunnu hyvältä tarvitse tehdä. Jostain syystä minun kohdallani ei kukaan halua panostaa mitään erityistä. En ole saanut yllätysjuhlia, suunniteltuja treffejä tai mitään mikä vaatisi jotain suunnittelua ja panostamista. Itse olen mukana järjestämässä näitä muille ja lähipiirissäni tapahtuu useinkin vaikka mitä panostuksia, mutta minä vain en ole koskaan kohteena. Ajattelin että koska mies tietää kuinka tärkeä asia kosinta minulle on ja kuinka olen kaivannut jotain panostusta koko ikäni, että hän viitsisi edes hieman panostaa... Häitäkään ei tule vaan menemme maistraattiin kahdestaan (koska mies ei halua muuta). Onko väärin olla asiasta surullinen? Tiedän kyllä että rakkaus ja itse avioliitto on tärkeintä.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Harkitse vielä.
Jos mies ei tahdo ilahduttaa sua nyt, se tahtoo sitä vielä vähemmän muutaman vuoden päästä.Avioliitto ei paranna suhdetta mitenkään.
Mulla on muuten sama kokemus. Valitsin huomenlahjankin itselleni, koska muuten en olisi saanut mitään. Ekana hääpäivänä en saanut mieheltä lahjaa. Se ei hänestä kuulunut hänelle. Olimme 15 v. naimisissa. 10-vuotispäivänä se jostain syystä antoi mulle lahjan.
Ja minkäslaisen huomen- tai hääpäivälahjan sinä hankit miehellesi? Valitettavan usein naisilla on ihan eri kriteerit sille mitä miehen tulee tehdä ja mitä itse ovat valmiita tekemään.
Jos nainen ostaa miehelle syntymäpäivä- tai hääpäivälahjaksi itselleen uudet alusvaatteet, käy suihkussa, ajelee karvoitustaan ja on valmis kiihkeään seksiin, niin se on ihan hyvä lahja ja siihen on jopa panostettu. Miehen tehdessä saman, hän on unohtanut lahjan ja haluaan vain seksiä.
Jos nainen ostaa miehelle lahjaksi työkaluja, sitä pidetään käytännöllisenä ja hyödyllisenä lahjana, johon on käytetty ajatusta, kun tiedetään mitä ei vielä ole. Jos mies ostaa naiselle lahjaksi kodinkoneita, on lahja tylsä ja kuiva ellei jopa seksistinen.
Jos mies haluaa kihlasormuksen lisäksi vihkisormuksen, se on vain turhaa rahan hukkaa. Jos nainen ei saa mieleistään vihkisormusta, on mies liian pihi. Sama pätee hääpukuun, miehen vaatteisiin ei olla valmiita panostamaan edes puolia siitä ajasta ja rahasta mitä naisten vaatteisiin. Vaikka usein juuri sille miesten puvulle voisi olla käyttöä myös muissa tilaisuuksissa.
Ja mikä painoarvo on miesten toiveilla kun puhutaan kosinnasta, hääpäivästä tai lasten ristiäisistä? Saahan niitä esittää, mutta ne otetaan huomioon vain jos ne on yhteensovitettavissa naisen toiveiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis tosiaan olisi kaivannut mitään älytöntä spektaakkelia, vaan ihan vain pienen kivan hetken meidän välillä missä mies olisi oikeasti kosinut ja osoittanut että tämä on tärkeä juttu ja että hän on ajatellut minuakin. Hääasiassa mennään oikeastaan täysin miehen pään mukaan, itse olisin voinut järjestää pienet häät tai ottaa edes vanhempani maistraattiin mukaan. Nyt tuntuu ettei missään asiassa voi ajatella minua... Mutta toki saan ihanan ja hyvän miehen aviomieheksi ja se on tärkeintä. Harmittaa vain kun tuntuu ettei minun mielipiteillä ja tunteilla ole tässä asiassa mitään väliä.
Ap
Mitä jos sanosit sille miehelle mitä haluat. Tai tietenki, jos mieluummin leikit marttyyriä niin anna mennä vaan.
Asiasta on puhuttu kun mies kertoi stressaavansa kosinnasta. Sanoin silloin että minusta olisi ihanaa jos hän kosisi kunnolla mutta ettei tietenkään ole pakko tehdä mitään mikä ei tunnu hyvältä. Eihän ketään voi pakottaa mihinkään. Ja kosinta ei ilmeisesti tuntunut hyvältä. Minua vain harmittaa asia kovasti ja yritän purkaa sitä oloa täällä... En halua puida asiaa miehen kanssa koska siitä tulisi vain miehelle lisää pahaa mieltä eikä se johtaisi yhtään mihinkään.
Ap
Kahden kauppa. Häähömpötykset menneet liian pitkälle siihen nähden mitä avioliitto nykyään on. Mies haluaa sinut vaimokseen. Ole onnellinen siitä, jos se on mitä sinäkin haluat. Olkaa onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole ole mikään Jenkkilä. Tuollaiset jutut eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin.
Eli mielestäsi en olisi saanut odottaa edes kysymystä "tulisitko vaimoksi?" Tai "mennäänkö naimisiin?". Nyt mies vain totesi että kaipa sen esteiden tutkinnan voi laittaa vetämään. Siinä oli minun kosinta...
Ap
Nyt kyllä kuulostaa siltä, että mies ei ole edes alkeellisesti innostunut sinusta. Tuohan on selvästi loukkaavaa. Tuntuuko sinusta, että mies pitää itseään onnekkaana, kun saa olla kanssasi? Tekstistäsi huomaa, että sinä rakastat miestä, olet valmis luopumaan toiveistasi, koska ne eivät ole hänen tyyliään.
Mikä sitten ON hänen tyyliään? Sori että sanon tän ihan suoraan, mutta mies ei kuulosta rakastavan sinua. Millainen itsetunto sinulla on? Annatko tietämättäsi viestin, että sinua ei tarvitse arvostaa? Silloin vedät puoleesi ihmisiä jotka eivät arvosta sinua. Miksi haluat naimisiin välinpitämättömän miehen kanssa? Tuntuuko se tutulta ja turvalliselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis tosiaan olisi kaivannut mitään älytöntä spektaakkelia, vaan ihan vain pienen kivan hetken meidän välillä missä mies olisi oikeasti kosinut ja osoittanut että tämä on tärkeä juttu ja että hän on ajatellut minuakin. Hääasiassa mennään oikeastaan täysin miehen pään mukaan, itse olisin voinut järjestää pienet häät tai ottaa edes vanhempani maistraattiin mukaan. Nyt tuntuu ettei missään asiassa voi ajatella minua... Mutta toki saan ihanan ja hyvän miehen aviomieheksi ja se on tärkeintä. Harmittaa vain kun tuntuu ettei minun mielipiteillä ja tunteilla ole tässä asiassa mitään väliä.
Ap
Mitä jos sanosit sille miehelle mitä haluat. Tai tietenki, jos mieluummin leikit marttyyriä niin anna mennä vaan.
Asiasta on puhuttu kun mies kertoi stressaavansa kosinnasta. Sanoin silloin että minusta olisi ihanaa jos hän kosisi kunnolla mutta ettei tietenkään ole pakko tehdä mitään mikä ei tunnu hyvältä. Eihän ketään voi pakottaa mihinkään. Ja kosinta ei ilmeisesti tuntunut hyvältä. Minua vain harmittaa asia kovasti ja yritän purkaa sitä oloa täällä... En halua puida asiaa miehen kanssa koska siitä tulisi vain miehelle lisää pahaa mieltä eikä se johtaisi yhtään mihinkään.
Ap
Ymmärrän täysin. Oma mieheni oli aivan omissa maailmoissa, ei edes osannut välittää muista, koska ei ollut sitä oppinut. Kuitenkin yllätti kosintamenolla, joka teki suuren vaikutuksen. Kahden kauppa. Hän ei kyllä muutoin olisi tuota ymmärtänyt, johtuen kylmästä maailmastaaan, kotioloistaakin, ellen olisi hänelle näyttänyt empatiaa, tapoja, välittämistä ja perheidylliä. Älä pakota, vaan näytä hänelle itsesi rennolla olemuksellasi esittäen, millainen olet ja mitä toivot häiltänne. Vaadi, ellei hän ota todesta sinua, ei tähän muuta voi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahden kauppa. Häähömpötykset menneet liian pitkälle siihen nähden mitä avioliitto nykyään on. Mies haluaa sinut vaimokseen. Ole onnellinen siitä, jos se on mitä sinäkin haluat. Olkaa onnellisia.
Mitkä ihmeen häähömpötykset? Ap:lla ei ole mitään häähömpötyksiä, ei yhtään mitään, siinä se ongelma. Vaihda sinä massareplysi häihin liittyviin ketjuihin ja lue aloitus tästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat naimisiin miehen kanssa joka ei ole innostunut menemään sinun kanssasi naimisiin? Tuosta tulee mieleen että mies ei halua nykyistä suurempia sitoumuksia kanssasi ja suostuu kun painostetaan, tietää mikä poru olisi jos kieltäytyisi.
Se, ettei ole ap:n tapaan innostunut kosinnasta tai hääjuhlasta ei tarkoita, ettei olisi innostunut olemaan naimisissa ap:n kanssa. Vai oliko kosinta ja hääjuhla se oli avioliiton tärkein pointti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen rehvastelee maailmalla tasa-arvollaan, mutta haluaa oikeasti olla 50-lukuinen höpsähtänyt amerikkalaisteini, jonka elämän suurin onni on tulla kosituksi erikoisella ja näyttävällä tavalla täytenä yllätyksenä. Sen jälkeen nainen voikin ilmoittaa, että sun rahat on mun rahat,koska ollaan tasa-arvoisia ja perheessä on kaikki yhteistä.
Eihän se ole niin että romanttisuus tarkoittaa jotain 50-luvun meininkiä! Ihmeellinen ajatuksenjuoksu sinulla...
Ja sinulta puuttuu kyky ymmärtää kokonaisuuksia!
Miten nainen voi kokea olevansa tasa-arvoinen, jos hän ei kykene keskustelemaan avioitumisesta asiallisesti sen sijaan, että odottaa miehen kosivan ylllätyksenä? Onko nämä niitä samoja naisia, joiden mielestä avioehto tarkoittaa automaattisesti eroaikeita ja joiden pitää saada tietää miehen tulot sentilleen, että voi vaatia niistä 50% omaan käyttöönsä?
Minusta kosintaa odottavilta naisilta voitaiisin ottaa pois niin ajokortti, passi kuin äänestysoikeuskin. Mitä ne niillä tekevät, kun mies kuitenkin on se, joka tekee suuret päätökset kuten sen, mennäänkö naimisiin.
Kosinta tarkoittaa että toinen pyytää menemään kanssaan naimisiin. Ei se ole päätös vaan pyyntö. Googlaa sanojen ero.
Eikä kyseessä edes ollut mikään yllätyskosinta vaan ap toivoi mieheltään ns elettä, tunteiden osoittamista ja sitä että haluaa olla hänen kanssaan, mennä naimisiin.
Huh olet perinteinen naisvihaaja. Koita saada amnattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole ole mikään Jenkkilä. Tuollaiset jutut eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin.
Eli mielestäsi en olisi saanut odottaa edes kysymystä "tulisitko vaimoksi?" Tai "mennäänkö naimisiin?". Nyt mies vain totesi että kaipa sen esteiden tutkinnan voi laittaa vetämään. Siinä oli minun kosinta...
Ap
Nyt kyllä kuulostaa siltä, että mies ei ole edes alkeellisesti innostunut sinusta. Tuohan on selvästi loukkaavaa. Tuntuuko sinusta, että mies pitää itseään onnekkaana, kun saa olla kanssasi? Tekstistäsi huomaa, että sinä rakastat miestä, olet valmis luopumaan toiveistasi, koska ne eivät ole hänen tyyliään.
Mikä sitten ON hänen tyyliään? Sori että sanon tän ihan suoraan, mutta mies ei kuulosta rakastavan sinua. Millainen itsetunto sinulla on? Annatko tietämättäsi viestin, että sinua ei tarvitse arvostaa? Silloin vedät puoleesi ihmisiä jotka eivät arvosta sinua. Miksi haluat naimisiin välinpitämättömän miehen kanssa? Tuntuuko se tutulta ja turvalliselta?
Olen kyllä täysin eri mieltä. Kyllä halu mennä naimisiin kertoo miehen rakkaudesta paljon enemmän kuin tuollainen teidän vaatima kukkapuskakeikarointi. Jotain vastuuta pitää ottaa myös omasta kumppanivalinnasta. Jos mies on suorapuheinen, perinteinen jässikkä joka tukee ja pysyy rinnalla mutta ei halua mitään ylimääräistä hömpötystä, niin sitten hän on sellainen. Jos haluatte toisenlaisia miehiä niin valitkaa sellaisia. Kyllä noille jöröjukillekin ottajia löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitse vielä.
Jos mies ei tahdo ilahduttaa sua nyt, se tahtoo sitä vielä vähemmän muutaman vuoden päästä.Avioliitto ei paranna suhdetta mitenkään.
Mulla on muuten sama kokemus. Valitsin huomenlahjankin itselleni, koska muuten en olisi saanut mitään. Ekana hääpäivänä en saanut mieheltä lahjaa. Se ei hänestä kuulunut hänelle. Olimme 15 v. naimisissa. 10-vuotispäivänä se jostain syystä antoi mulle lahjan.
Yäk.
Huomenlahjahan on ihan kuin maksu seksistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottakai olet surullinen kun toinen ei viitsi nähdä pienintäkään vauvaa. Onhan se itsekästä.
Tämä tosin ei ole oikea paikka kysyä tällaista, kun naiset kilpailevat sillä, kuka on kaikkein vaatimattomin ja martyyrein. Eivät tajua, kuinka noloa on olla koko elämänsä muiden ovimatto :)
Pienintä VAUVAA.? Miten se liittyy kosintaan. Sanoiko ap että on raskaana?
QWERTY dorka! "u" ja "I " vierekkäin tangentilla, ap löi vikalyönnin. Provoa muualla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen rehvastelee maailmalla tasa-arvollaan, mutta haluaa oikeasti olla 50-lukuinen höpsähtänyt amerikkalaisteini, jonka elämän suurin onni on tulla kosituksi erikoisella ja näyttävällä tavalla täytenä yllätyksenä. Sen jälkeen nainen voikin ilmoittaa, että sun rahat on mun rahat,koska ollaan tasa-arvoisia ja perheessä on kaikki yhteistä.
Eihän se ole niin että romanttisuus tarkoittaa jotain 50-luvun meininkiä! Ihmeellinen ajatuksenjuoksu sinulla...
Ja sinulta puuttuu kyky ymmärtää kokonaisuuksia!
Miten nainen voi kokea olevansa tasa-arvoinen, jos hän ei kykene keskustelemaan avioitumisesta asiallisesti sen sijaan, että odottaa miehen kosivan ylllätyksenä? Onko nämä niitä samoja naisia, joiden mielestä avioehto tarkoittaa automaattisesti eroaikeita ja joiden pitää saada tietää miehen tulot sentilleen, että voi vaatia niistä 50% omaan käyttöönsä?
Minusta kosintaa odottavilta naisilta voitaiisin ottaa pois niin ajokortti, passi kuin äänestysoikeuskin. Mitä ne niillä tekevät, kun mies kuitenkin on se, joka tekee suuret päätökset kuten sen, mennäänkö naimisiin.
Kosinta tarkoittaa että toinen pyytää menemään kanssaan naimisiin. Ei se ole päätös vaan pyyntö. Googlaa sanojen ero.
Eikä kyseessä edes ollut mikään yllätyskosinta vaan ap toivoi mieheltään ns elettä, tunteiden osoittamista ja sitä että haluaa olla hänen kanssaan, mennä naimisiin.
Huh olet perinteinen naisvihaaja. Koita saada amnattiapua.
Mieshän on osoittautunut halunsa olla yhdessä ja mennä naimisiin. Mies ei ole vaan osoittanut sitä sellaisella tavalla, joka prinsessanmielisille kelpaisi. Näillä on vissi ero. Jos ette sitä ymmärrä, niin ehkä tuollaiset miehet pitää jättää vapaaksi etsimään arvoisensa naiset. Siis sellaiset, jotka ovat keskustelukykyisiä aikuisia, jotka ymmärtävät mikä elämässä ja avioliitossa on oikeasti tärkeää. Prinsessamekko ja kukkapuska ovat siinä pelkkiä sivuseikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkitse vielä.
Jos mies ei tahdo ilahduttaa sua nyt, se tahtoo sitä vielä vähemmän muutaman vuoden päästä.Avioliitto ei paranna suhdetta mitenkään.
Mulla on muuten sama kokemus. Valitsin huomenlahjankin itselleni, koska muuten en olisi saanut mitään. Ekana hääpäivänä en saanut mieheltä lahjaa. Se ei hänestä kuulunut hänelle. Olimme 15 v. naimisissa. 10-vuotispäivänä se jostain syystä antoi mulle lahjan.
Yäk.
Huomenlahjahan on ihan kuin maksu seksistä!
Huomenlahja on korvaus hää-yöhön asti säästetystä neitsyydestä. Ja mieshän maksaa nykyäänkin "seksistä", tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen rehvastelee maailmalla tasa-arvollaan, mutta haluaa oikeasti olla 50-lukuinen höpsähtänyt amerikkalaisteini, jonka elämän suurin onni on tulla kosituksi erikoisella ja näyttävällä tavalla täytenä yllätyksenä. Sen jälkeen nainen voikin ilmoittaa, että sun rahat on mun rahat,koska ollaan tasa-arvoisia ja perheessä on kaikki yhteistä.
Eihän se ole niin että romanttisuus tarkoittaa jotain 50-luvun meininkiä! Ihmeellinen ajatuksenjuoksu sinulla...
Ja sinulta puuttuu kyky ymmärtää kokonaisuuksia!
Miten nainen voi kokea olevansa tasa-arvoinen, jos hän ei kykene keskustelemaan avioitumisesta asiallisesti sen sijaan, että odottaa miehen kosivan ylllätyksenä? Onko nämä niitä samoja naisia, joiden mielestä avioehto tarkoittaa automaattisesti eroaikeita ja joiden pitää saada tietää miehen tulot sentilleen, että voi vaatia niistä 50% omaan käyttöönsä?
Minusta kosintaa odottavilta naisilta voitaiisin ottaa pois niin ajokortti, passi kuin äänestysoikeuskin. Mitä ne niillä tekevät, kun mies kuitenkin on se, joka tekee suuret päätökset kuten sen, mennäänkö naimisiin.
Kosinta tarkoittaa että toinen pyytää menemään kanssaan naimisiin. Ei se ole päätös vaan pyyntö. Googlaa sanojen ero.
Eikä kyseessä edes ollut mikään yllätyskosinta vaan ap toivoi mieheltään ns elettä, tunteiden osoittamista ja sitä että haluaa olla hänen kanssaan, mennä naimisiin.
Huh olet perinteinen naisvihaaja. Koita saada amnattiapua.
Mieshän on osoittautunut halunsa olla yhdessä ja mennä naimisiin. Mies ei ole vaan osoittanut sitä sellaisella tavalla, joka prinsessanmielisille kelpaisi. Näillä on vissi ero. Jos ette sitä ymmärrä, niin ehkä tuollaiset miehet pitää jättää vapaaksi etsimään arvoisensa naiset. Siis sellaiset, jotka ovat keskustelukykyisiä aikuisia, jotka ymmärtävät mikä elämässä ja avioliitossa on oikeasti tärkeää. Prinsessamekko ja kukkapuska ovat siinä pelkkiä sivuseikkoja.
Noista tulee ihan mieleen se yksi amerikkalaisten ohjelma, jossa pilatut pikkutytöt viettivät synttäreitään. Yksi vaati lahjaksi henkilöauton ja sai juuri sen minkä halusi, mutta saajan mielestä juhlat menivät ihan pilalle kun se auto tuotiin hänelle ihan väärään aikaan. Pakeni sitten hysteerisenä vollottamaan ja muut jäivät juhlatilaan ihmettelemään.
Voihan sitä elämäänsä noinkin viettää, mutta vaikutti älyttömältä.
Ap on niitä naisia, jotka toivovat miehen eroavan samalla tavalla eli yhtenä aamuna mies vain ilmoittaa, että aikoo jättää naisen (ja lapset). Koska niin nyt kuuluu tehdä, ei siitä etukäteen keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nainen rehvastelee maailmalla tasa-arvollaan, mutta haluaa oikeasti olla 50-lukuinen höpsähtänyt amerikkalaisteini, jonka elämän suurin onni on tulla kosituksi erikoisella ja näyttävällä tavalla täytenä yllätyksenä. Sen jälkeen nainen voikin ilmoittaa, että sun rahat on mun rahat,koska ollaan tasa-arvoisia ja perheessä on kaikki yhteistä.
Eihän se ole niin että romanttisuus tarkoittaa jotain 50-luvun meininkiä! Ihmeellinen ajatuksenjuoksu sinulla...
Ja sinulta puuttuu kyky ymmärtää kokonaisuuksia!
Miten nainen voi kokea olevansa tasa-arvoinen, jos hän ei kykene keskustelemaan avioitumisesta asiallisesti sen sijaan, että odottaa miehen kosivan ylllätyksenä? Onko nämä niitä samoja naisia, joiden mielestä avioehto tarkoittaa automaattisesti eroaikeita ja joiden pitää saada tietää miehen tulot sentilleen, että voi vaatia niistä 50% omaan käyttöönsä?
Minusta kosintaa odottavilta naisilta voitaiisin ottaa pois niin ajokortti, passi kuin äänestysoikeuskin. Mitä ne niillä tekevät, kun mies kuitenkin on se, joka tekee suuret päätökset kuten sen, mennäänkö naimisiin.
Kosinta tarkoittaa että toinen pyytää menemään kanssaan naimisiin. Ei se ole päätös vaan pyyntö. Googlaa sanojen ero.
Eikä kyseessä edes ollut mikään yllätyskosinta vaan ap toivoi mieheltään ns elettä, tunteiden osoittamista ja sitä että haluaa olla hänen kanssaan, mennä naimisiin.
Huh olet perinteinen naisvihaaja. Koita saada amnattiapua.
Mieshän on osoittautunut halunsa olla yhdessä ja mennä naimisiin. Mies ei ole vaan osoittanut sitä sellaisella tavalla, joka prinsessanmielisille kelpaisi. Näillä on vissi ero. Jos ette sitä ymmärrä, niin ehkä tuollaiset miehet pitää jättää vapaaksi etsimään arvoisensa naiset. Siis sellaiset, jotka ovat keskustelukykyisiä aikuisia, jotka ymmärtävät mikä elämässä ja avioliitossa on oikeasti tärkeää. Prinsessamekko ja kukkapuska ovat siinä pelkkiä sivuseikkoja.
Joo, elämässä ei saa ikinä haluta mitään kivaa josta tulisi hyvä mieli, syötävä on kaurapuuroa koska se on terveellistä ja halpaa, se on elämässä tärkeää, järkevyys. Kaikki kiva ja ihana on sivuseikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Harkitse vielä.
Jos mies ei tahdo ilahduttaa sua nyt, se tahtoo sitä vielä vähemmän muutaman vuoden päästä.Avioliitto ei paranna suhdetta mitenkään.
Mulla on muuten sama kokemus. Valitsin huomenlahjankin itselleni, koska muuten en olisi saanut mitään. Ekana hääpäivänä en saanut mieheltä lahjaa. Se ei hänestä kuulunut hänelle. Olimme 15 v. naimisissa. 10-vuotispäivänä se jostain syystä antoi mulle lahjan.
Ei se ole noin mustavalkoista, että jos ei halua tehdä jotain täysin epäluonteenomaista ja tökeröltä tuntuvaa ei muka halua missään asiassa miellyttää.
Entä mitä teemme jos nainen ilmoittaa miehelle olevansa raskaana, mutta tekee ilmoituksen väärin?
Minua "kosittiin" vähän samalla tyylillä. Kerran, kun olimme kaupoilla maistraatin suunnalla, mies pysähtyi ja kysyi, milloin nyt sitten haluat naimisiin? Tossa on maistraatti, voidaan hakea esteiden tutkintaa. Tulin kyllä tosi iloiseksi. Ymmärrän toki, että tilanne voi olla toinen, jos on kunnon kosinnasta haaveillut, minä en sellaista kaivannut. Meillä ei ollut häitä, mutta meidät vihittiin vieraiden todistajien läsnäollessa minulle tärkeässä paikassa.
Naimisiinmeno on sinunkin suuri elämänkokemus. Pidä vain pääsi, että ottaisit vanhempasi mukaan maistraattiin. Eihän häät noin mene, että toinen päättää, mitä sinä haluat tahtoasi vastaan. Olisi miehesi voinut muutoinkin polvistua ja pyytää sinua vaimoksesi. Tämä traditio on ainakin meidän piireissä, huolimatta meneekö naimisiin maistraatissa vai pitääkö häät. Pidä miehellesi puhuttelu. Mistä tiedät varmasti, että saat ihan miehen, kun hän ei ole nyt ihana vaikka varsinkin pitäisi olla kosinnassa ja häiden ajattelussa?