Tuliko sinusta isona sitä mitä piti?

Kuulemma halusin kassan tädiksi pienenä, nyt olen sellainen osa-aikaisesti. Oikeasti minusta tulee biologi.

Halusin aina jenkkeihin opiskelemaan kosmetologiksi. Kielitaito opetettiin koulussa, siinä se sitten olikin. Opinto-ohjaajat huuli pyöreänä miksi nyt pitäisi Suomesta pois lähteä. Niinpä työskentelen seitsemättä vuotta kotikylän pikaruokalan kassalla.

Pitkän mutkan kautta kyllä. Monipuolinen työ, mutta palkka on pieni.

Tuli. 25 vuotta riitti töitä. Nyt vaihdan alaa olosuhteiden pakosta.

En tiedä vielä miksi haluan isona. Ammattitutkintoja, opintoja ja työelämää sen seitsemältä alalta vaan omaa ei löydy.

Jatta 58v.

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ole sukulaiset koskaan millekään tietylle uralle olleet työntämässä. Yhden ylä-asteaikaisen opettajan kun tapasin muutama vuosi myöhemmin sanoi minulle, että hänen mielestään minun olisi pitänyt lähteä jollekin tieteelliselle alalle, esim. kemiaa lukemaan. En kyllä ymmärrä miksi. Matematiikka minulla oli ylä-asteella kyllä 10, mutta kemia vain 7. IT-alalla olen nyt.

Olisikohan tää opettaja voinut kertoa ja kannustaa vähän aikasemmin?

Päädyin toiveammattiini, mutta siinä menestymiseen tarvitaan nykyisin sellaisia sosiaalisia taitoja jotka minulta puuttuvat. Samasta syystä minulla ei ole perhettä. 

Ei tullut. Halusin eläinlääkäriksi, matkailualalle ja mihin milloinkin. Minusta tulikin juristi. Aikuisiällä en ole haaveillut mistään muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei ole sukulaiset koskaan millekään tietylle uralle olleet työntämässä. Yhden ylä-asteaikaisen opettajan kun tapasin muutama vuosi myöhemmin sanoi minulle, että hänen mielestään minun olisi pitänyt lähteä jollekin tieteelliselle alalle, esim. kemiaa lukemaan. En kyllä ymmärrä miksi. Matematiikka minulla oli ylä-asteella kyllä 10, mutta kemia vain 7. IT-alalla olen nyt.

Olisikohan tää opettaja voinut kertoa ja kannustaa vähän aikasemmin?

Aivan. Sitten hänestä olisi ihan varmasti tullut kemisti.

Mä en koskaan miettinyt mikä musta tulee isona. Ainoa toive ja tavoite oli se, että mulla on sellanen työ jonka johdosta voin tehdä pari ulkomaan matkaa vuodessa ja ostaa kuukausittain vaatteita. No musta tuli sitten toimistosihteeri ja tuohan mahdollistaa nuo molemmat toiveeni. Toki rahaa voisi olla lisää että voisi tehdä enemmänkin reissuja/ostaa enemmän vaatteita mutta ihan tyytyväinen olen näinkin. Kunhan en työttömäksi jäänyt/jää. Sitä en kestäisi.

Tulee. Musta on jo lapsena ennustettu opettajaa ja sitä aina vanhemmat kertoneet sukulaisille, että musta tulee opettaja isona. Ensi keväänä valmistun opettajaksi. Ei sitä oo ikinä osannut oikein muuta työtä edes ajatella.

Musta tulee myös suvun ensimmäinen akateeminen. Vanhemmat on duunareita, heidän sisarukset on duunareita, lapset yhtä serkkua lukuun ottamatta opiskelee/valmistuneet amiksissa ja isovanhempanikin ovat maatilallisia, talkkari ja psykiatrinen avustaja, vastais kai psykiatrisella osastolla töissä olevaa lähihoitajaa nykyään.

Rakastin lapsena koulumaailmaa ja halusin opettajaksi. Opettaja minusta tulikin, mutta en tiedä onko tämä enää niin kovin unelma-ammatti. Lapsista sen sijaan en koskaan haaveillut, mutta onnekseni olen yhden ihanan lapsen saanut. Muiden unelmien suhteen on asiat vielä aika vaiheessa.