Lue keskustelun säännöt.
Tilanne tulehtunut teinin kanssa
14.10.2017 |
Nyt mulle riitti. 15-vuotiaan mielestä mä äitinä olen kaiken pahan alku. Olen kuulemma natsi (vaadin kotiintuloajat), meille ei kukaan hänen kaveri halua tulla koska olen tämmöinen (ei erittelyä, millainen ). Poikakaveriansa en saa nähdä koskaan, isänsä saa koska on rento.
Ongelmia teinin kanssa on ollut jo melkein kaksi vuotta. Poliisit, lastensuojeluilmoitukset, alkoholi ja huumeet on kaikki käyty läpi. Ja nyt meni kuppi nurin.
Joten hoitakoon isänsä tästä lähtien kaiken. Rehellisesti sanottuna, kunpa en olisi koskaan halunnut toista lasta. Esikoisen kanssa on todella hyvät ja läheiset välit. Olen yrittänyt luoda niitä myös tämän lapsen kanssa, mutta mikään ei auta. Hän vaan vihaa minua. Vihatkoon sitten. Ei munkaan enää tarvitse yrittää.
Kaipaisin jotain vertaistukea. Rakastan lastani, mutta hän tekee siitä jatkuvasti erittäin vaikeaa. Onko ainoa keino tosiaan luovuttaa? Siltä tuntuu nyt.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Meillä neiti 13v. äyskii mulle solkenaan. Isälleen puhuu nätisti, pikkuveljelle vaihtelevasti ja mulle puhe on yhtä töykeyttä ja tiuskimista. Tosin viimeksi tiuskiessa sanoin ajatukseni. Tyttö meni hiljaiseksi. Pidin pitkän puheen itkien, että puhuu mulle koko ajan rumasti ja mulle tulee paha mieli, kun mitään en saa kysyä ja puhua. Kyyditä saan ja ostaa kaiken, ja kuskausreissu kaverillekin on mulle ärhentelyä, vaikka teen kaiken tytön eteen. Tyttö pyysi anteeksi ja alkoi itkeä. Muutama päivä meni siistimmin, nyt viikkoa myöhemmin on äänenpainot palanneet... No, tämä on tätä ja eikös noi teinit juuri sylje sitä läheisintä kasvoille pahiten?
Tuotahan se monesti teinitytöillä ja äideillä on. Varmasti raskasta äidille mutta muista että nyt teini-iässä lapsen sisällä voi käydä aikamoinen myllerrys. Toisaalta hakee itsenäisyyttä ja irrottautuu vanhemmistaan mutta sisimmäsään haluaisi kuitenkin olla vielä se äidin pikkutyttö ja tulla syliin. Tärkeää olisi että vaikka lapsi kuinka koettelee ja sinulla on raskasta, niin jaksat aina kertoa tytölle että sinä rakastat häntä vaikka mikä olisi. Ja kerrot että juuri siksi teillä on säännöt ja rajat ja niistä pidetään kiinni koska sinä rakastat häntä niin paljon että pidät huolen siitä että tytölle ei satu mitään ja että hänestä kasvaa kunnon kansalainen. Kun pahin myllerrys on ohi niin alkaa helpottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken paskan keskellä, se että välität, olet ms hankala, asetat rajoja jne, on juuri se mitä lapsi tarvitsee ja myöhemmin muistaa. Se on rakkautta.
Jos nyt kokonaan heität hommat miehen eli isän hoidettavaksi, voi se viestittää että hylkäät etkä välitä.
Ei kaikissa tapauksissa mutta joissain.
Mutta tottakai annat isälle vastuuta jos omat keinot ei riitä ja asiat lapsen & isän välillä kemiat toimii paremmin.
Kyllä hän sieltä palaa sun luokse ja sun lapseksi taas.
Voimia!
Tottakai äänenpainot on palanneet kun lapsi on huomannut voivansa puhua sinulle "äänenpainoilla". Siitähän se lähtee. Alusta asti on puututtava lapsen tapaan puhua vanhemmalleen ja heikko vanhempi alkaa sitten vielä itkeä ettet sinä näin voi sanoa. Tokihan siinä lapsi/teini on hämmennyksissä ja saa ollakin. Mikään ei ole niin pelottavaa teininä kuin se, että vanhempi itkien vetoaa käyttäytymään. Ole aikuinen ja käyttäydy sen mukaan!