"Ethän sano näin lapsettomalle/pikkulasten vanhemmalle/masentuuneelle/syöpään sairastuneelle jne."

Vierailija kirjoitti:

Joskus joku suomalainen tubettaja listas jotain "Älä sano näin lävistetylle/tatuoidulle". Ihme kontrollointia. Sen ymmärrän, että jostain arkaluontoisesta (jolle ihminen itse ei voi mitään) asiasta ei pitäisi ihmiselle sanoa mitään typerää, esim. änkyttämisestä, epävarmasta luonteesta, lapsettomuudesta jne., mutta jos on tieten tahtoen ottanut esim. tatuoinnin otsaansa niin sitten kyllä pitää ihan sietää se että siitä joku jotain sanookin. Joskus typerääkin. Eikä mennä toisia ihmisiä ojentamaan, että älä sano näin minulle, kun en kestä sitä.

Eli jos mä inhoan jotain asiaa, vaikka pinkkejä hiuksia tai vihreitä housuja, mulla on täysi oikeus huomauttaa inhostani kaikille vastaantulijoille? Itsepähän valitsivat tyylikseen jotain, josta minä en pidä joten kestäkööt seuraukset?

Vähän niin kuin kymmenen vuotta sitten kun pukeuduin muuten kuin valtavirran mukaisesti ja olin muka ansainnut kuulla kuittailuja opettajienkin mielestä, koska jos omat valinnat ovat yhtään erikoisempia, niitä saa ulkopuoliset kommentoida.

Vierailija kirjoitti:

Oin kassalla töissä ja siihen tuli mustiin pukeutunut miesasiakas vihaisen näköisenä, valkoiset piilarit päässä. Sanoin "siistit piilarit". No ei tykännyt. Olis vissiin senkin kantsinut kirjoittaa tällainen "älä sano näin"- lista ja ojentaa kaikille vastaantulijoille. Mistä näitä aina voi tietää mistä joku vetää herneen nenään. Just se, että tekee ulkonäölleen jotain ja sitten ärsyyntyy kun joku ilmaisee sen huomanneensa, on mulle täysin käsittämätöntä. Voishan sitä olla täysin kommentoimatta kenenkään ulkonäköä, mutta moni tulee kehuista hyvälle mielelle ja ne pahastujat painaa vaakakupissa sen verran vähemmän, että minusta nähden pahastukoot, sanon silti.

No tuosta loukkaantuminen on minustakin vähän hassua, jos ei ole sarkastisella äänellä sanottu. Sen sijaan selvä jonkun ulkonäköön liittyvistä valinnoista vittuilu tyyliin "hei sulla on ongenkoukku silmäkulmassa", mitä yksi kirjoittaja sanoi sopivaksi kommentiksi, on mielestäni typerää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus joku suomalainen tubettaja listas jotain "Älä sano näin lävistetylle/tatuoidulle". Ihme kontrollointia. Sen ymmärrän, että jostain arkaluontoisesta (jolle ihminen itse ei voi mitään) asiasta ei pitäisi ihmiselle sanoa mitään typerää, esim. änkyttämisestä, epävarmasta luonteesta, lapsettomuudesta jne., mutta jos on tieten tahtoen ottanut esim. tatuoinnin otsaansa niin sitten kyllä pitää ihan sietää se että siitä joku jotain sanookin. Joskus typerääkin. Eikä mennä toisia ihmisiä ojentamaan, että älä sano näin minulle, kun en kestä sitä.

Aika mielenkiintoinen lähestymistapa sinulla.

Osaatko kertoa mikä valtuuttaa sinut puuttumaan jonkun tuntemattoman

ihmisen itseilmaisun oikeuteen tai johonkin asiaan joka kuuluu hänen persoonaansa olkoonkin asia sellainen johon voi itse vaikuttaa.

Mun mielestä tuommoinen "asioiden laukominen" ja liipalaapa - "kestä kun mä sanon nönnönöö" kertoo vaan sanojasta aikapaljon. Kas kumma kun mä ja muutkin pystyy siihen että ei mene läheisille tai tuntemattomille sanomaan jos heidän olomuodossaan tai tekemisessään jokin häiritsee. Miksi sinä et pysty siihen?

Koetko sinä olevasi parempi tai koetko tekeväsi palveluksen jollekin kun sanot

mitä sanot. Joku puhui tunneälykkyydestä ja siitä on todellakin monella suomalaisella aikuisella puutos.

Nuo listathan ovat juuri sitä "itseilmaisun oikeuteen puuttumista" -pahimmasta päästä! Siinä leimataan tatuoidut ja lävistetyt yhdeksi ryhmäksi, jotka ovat kaikki mieltä x kommentista y. Ei näin.

Itseilmaisua on esimerkiksi sanoa yleisesti, ettei pidä lävistyksistä ja tatuoinneista. Kaikilla on oikeus sanoa niin. Sitten taas kun puututaan jonkun ihmisen ulkonäköön henkilökohtaisesti, vaikka sanomalla "en pidä sun tatuoinneista" ilman, että mielipidettä on kysytty, kyse on muustakin kuin itseilmaisusta.

Eikö jokaisen ihmisen kannattais opetella suhtautumaan jokaiseen sanojaan jotenkin? Sen sijaan, että kirjoittelee jotain hiton listoja ja itkee sitten iltaisin itsensä uneen kun niin loukkaantui jonkun sanomisista. Helpointahan sitä on omaan itseen vaikuttaa. Vaikea saada kaikkia käyttäytymään oman tahdon mukaan. Herkässä tilassa (esim. surun keskellä) olevan ihmisen kanssa olisin hienotunteinen, joku naamansa lävistänyt kaikesta loukkaantuja saa kirjoitella listojaan, opettelee ensin itse olemaan ja neuvo sitten vasta muita.