Työkaverit paljastuivat pahemman luokan selkäänpuukottajiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella kiusallista kuunnella, kun joku haukkuu työkaveriaan minulle tai toiselle kollegalle - ja tuon kollegan ilmaannuttua paikalle juttelee tälle kuin ylin ystävä. Tätä ei ole tapahtunut vain kerta tai pari. Oikeasti, niin sairasta! Jos joku ärsyttää työkaverissa, niin sanokaa se sille itselleen älkääkä puhuko ikäviä selän takana muille!

Niin, mutta sitten jos sanoo ääneen, niin se toinen kokee sen haukkumisena ja dissaamisena. Ja on asioita, jotka ärsyttää, mutta jotka kuitenkin on niin toisarvoisia ettei ole mitään järkeä lähteä niitä ihmiselle itselleen sanomaan.

https://vaestoliitonblogi.com/2016/06/27/kaikista-puhutaan-selan-takana/

"

Jokainen ihmissuhde herättää sellaisia ajatuksia ja tunteita, joita ei kannata kertoa suoraan asianomaiselle. Ei esimerkiksi ole hyvä ilmaista omalle lapselle, että ei huvittaisi hoitaa häntä tänään, kun mahatauti jyllää, etkä ole nukkunut kunnolla kahteen vuorokauteen. Kumppanin mieli ei myöskään parane, jos kerrot ”totuuden” hänen musikaalisista kyvyistään. Eikä esimiehesi ole oikea henkilö vastaanottamaan pursuavaa raivoasi organisaation muuttuessa. Samoin meidän jokaisen on kestettävä se, että läheiset, rakkaat, ystävät ja työkaverit saattavat kokea negatiivisia tunteita myös meitä kohtaan. Kenenkään itsetunto ei kestäisi kuulla kaikkea tätä suoraan.

Tunteiden lisäksi myös ajatuksille on jäätävä tilaa. Joskus tunteiden onkin ensin rauhoituttava, jotta negatiivisen palautteen voi antaa rakentavassa muodossa. Hyviin ihmissuhdetaitoihin kuuluu keksiä keinoja, joilla omia tunteita voi käsitellä rikkomatta ihmissuhdetta. Tunteiden purkaminen selän takana luotettavalle henkilölle voi olla tällainen toimiva keino. Toki on myös tilanteita, jolloin tunteet on saatava ilmaista suoraan ja sensuroimatta."

Ei ole koskaan tullut mieleen, että kollega x ei välttämättä haluaisi kuulla, kuinka kollega y puhuu ikävästi kollega b:stä? Tilanne on tosi inhottava myös kollega b:lle.

Kollega x on sitten hyvä ja huomauttaa, että hän ei halua tälläistä kuulla.

Onhan tuo inhottavaa. Sorrutaan siihen itsekin,mutta yksi henkilö vaan on niin raivostuttava...Sanoo jotain ja sitten kohta haukkuu miksi niin on tehty kun on itse ohjeistabut.Sitten ei vastaa kuukauteen maileihin ja sitten kun hän pyytää pitää tehdä heti...Ei auta vaikka on sanottu sataan kertaan että ilmoita ajoissa...Tekee virheitä ja aina jonkun muun vika kun kukaan ei opettanut...no eipä kysynyt apua tehdessä.

Niillä on projekti päällä savustaa sinut ulos. Toimit ilmeisen toivotusti sitten. Noita on aina välillä.

Vierailija kirjoitti:

Jos työpaikalla rupeaa päin naamaa haukkumaan, saa syytteen työpaikkakiusaamisesta.

Miksi ylipäätään ketään on haukuttava? Jos voit sanoa jokaiselle työkaveriilesi, että "aina toi Meiju puhuu vaan lapsistaan. Lapset sitä ja tätä ja nännännää", niin aivan yhtä hyvin voit sanoa suoraan Meijulle: "Joskus minä mietin että sinä puhut aika paljon lapsistasi. Välillä olisi kiva keskustela kanssasi jostain muustakin aiheesta".

Vierailija kirjoitti:

Tuomitsen kummatkin. Kritiikkiä voi antaa mutta kaikki mitä toinen tekee ei voi lähtökohtaisesti olla väärää. Ja asiat voi esittää monella tapaa. Virheiden systemaattinen etsiminen ei ole rakentavaa palautetta tai kritiikkiä. Jos niitä virheitä ei muualta löydy, niin niitä etsitään siitä lähtien oletko parkkeerannut autosi väärin, tai onko joku muu, oletko tai onko joku muu laittanut astiat kaappiin väärin, onko huoneistossa tunkkainen ilma, joka selvästikään ei voi olla syytäsi, tai muut ovat myöhässä. Se että käytännössä olet olemassa ja hengität tuntuu olevan liikaa.

Ja usko minua, olen todellakin miettinyt olenko minä syypää tähän. Ammatillinen itsetuntoni on murusina. Kunnes tajusin että ehkä en olekaan syypää, vaan myrkylliset ihmiset ympärilläni. Aiemmassa työelämässä en ole törmännyt tällaiseen, tekemistäni on lähtökohtaisesti arvostettu ja minua on pyydetty takaisin niihin paikkoihin joissa olen ollut töissä. Toivottavasti jokin tällainen tilaisuus aukeaa pian..

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkonen. Ap:lla on nyt vähän ristiirtaista infoa: Eli tuomitsetko sinä selän takana puhumisen vai tuomitsetko sinä haukkumisen/dissaamisen?

Itse en jaksa selän takana puhumista tuomita, mielestäni kaikkea ei kuulu sanoa ihmiselle itselleen, eikä toisaalta taas sisälle patoaminenkaan ole hyvä vaihtoehto. En siis suutu, jos kuulen, että minua on joku haukkunut selän takana, itseasiassa minä OLETAN että sellaista ihan varmasti tapahtuu. Se on ihan luonnollista sosiaalista kanssakäymistä.

Ja sitten taas, jos sinua haukutaan, niin miksi sinua haukutaan? Oletko ihan varma, että se haukkuminen ja dissaaminen on aiheetonta? Negatiivista palautetta on joskus vaikea ottaa vastaan ja myöntää, että se todella on aiheellista.

Vaikea siis peesata ap:ta kun ei koko totuutta tiedä.

Mulla on kokemusta YHDESTÄ henkilöstä joka onnistui pääsemään niin minun ihon alle, että itse olin jo siinä v*tutuksen syvässä alhossa, että kaikki pienetkin sen ihmisen tekemät vääryydet kasvoi silmissäni potenssiin kymmenen.

Tuohon pisteeseen päädyttiin, kun toinen systeemaattisesti jätti palautteeni huomiotta, systeemaattisesti teki toisin, kuin minä tai muut halusi, toistuvasti rikkoi työyhteisömme rajoja ja sovittuja sääntöjä, joka taas teki yhteistyöstä lähinnä mahdotonta.

Sitten opin ajattelemaan tuosta työkaverista täytenä nollana, toisinsanoen pyyhin hänet mielestäni, käänsin katseeni muualle jos näin hänen tekevän jotain uskomattoman pöljää, jätin hänet siis tekemään ihan mitä halusi (kunhan hoiti myös oman osuutensa varsinaisesta työstä), mitään mielipiteitään en enää kuuntele. Nyt en enää raivostu joka asiasta mitä tekee, en edes rekisteröi niitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella kiusallista kuunnella, kun joku haukkuu työkaveriaan minulle tai toiselle kollegalle - ja tuon kollegan ilmaannuttua paikalle juttelee tälle kuin ylin ystävä. Tätä ei ole tapahtunut vain kerta tai pari. Oikeasti, niin sairasta! Jos joku ärsyttää työkaverissa, niin sanokaa se sille itselleen älkääkä puhuko ikäviä selän takana muille!

Niin, mutta sitten jos sanoo ääneen, niin se toinen kokee sen haukkumisena ja dissaamisena. Ja on asioita, jotka ärsyttää, mutta jotka kuitenkin on niin toisarvoisia ettei ole mitään järkeä lähteä niitä ihmiselle itselleen sanomaan.

https://vaestoliitonblogi.com/2016/06/27/kaikista-puhutaan-selan-takana/

"

Jokainen ihmissuhde herättää sellaisia ajatuksia ja tunteita, joita ei kannata kertoa suoraan asianomaiselle. Ei esimerkiksi ole hyvä ilmaista omalle lapselle, että ei huvittaisi hoitaa häntä tänään, kun mahatauti jyllää, etkä ole nukkunut kunnolla kahteen vuorokauteen. Kumppanin mieli ei myöskään parane, jos kerrot ”totuuden” hänen musikaalisista kyvyistään. Eikä esimiehesi ole oikea henkilö vastaanottamaan pursuavaa raivoasi organisaation muuttuessa. Samoin meidän jokaisen on kestettävä se, että läheiset, rakkaat, ystävät ja työkaverit saattavat kokea negatiivisia tunteita myös meitä kohtaan. Kenenkään itsetunto ei kestäisi kuulla kaikkea tätä suoraan.

Tunteiden lisäksi myös ajatuksille on jäätävä tilaa. Joskus tunteiden onkin ensin rauhoituttava, jotta negatiivisen palautteen voi antaa rakentavassa muodossa. Hyviin ihmissuhdetaitoihin kuuluu keksiä keinoja, joilla omia tunteita voi käsitellä rikkomatta ihmissuhdetta. Tunteiden purkaminen selän takana luotettavalle henkilölle voi olla tällainen toimiva keino. Toki on myös tilanteita, jolloin tunteet on saatava ilmaista suoraan ja sensuroimatta."

Ei ole koskaan tullut mieleen, että kollega x ei välttämättä haluaisi kuulla, kuinka kollega y puhuu ikävästi kollega b:stä? Tilanne on tosi inhottava myös kollega b:lle.

Kollega x on sitten hyvä ja huomauttaa, että hän ei halua tälläistä kuulla.

Luottamus kollega y:hyn on mennyt jo siinä vaiheessa, kun tämä avasi suunsa puhuen ikävästi kollega b:stä. Kollega x pysyy hiljaa, koska muuten hän olisi seuraava kiertävä kohde.

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa työelämään! Selkään puukotuksen uhrit ovat usein itse syypäitä siihen että tulevat puukotetuksi selkään. Onko ap jåttänyt työkavereiden palautteet huomiotta? Oletko astunut toisten varpaille? Laiskotellut? Käyttäytynyt jotenkin muuten niin, että olet epämiellyttävässä maineessa?

En täysin usko viattomiin selkäänpuukotuksen uhreihin, mitä olen työleämässä ollut, niin ei se selkäänpuukotus mitenkään puskista tule, kyllä sitä on edeltänyt poikkeuksetta selkäänpuukotuksen uhrin törkeä käyttäytyminen, tai kömpelöt sosiaaliset taidot ja ihmisten lukutaito.

Esim. normaalisti ihminen osaa tulkita jo keskustelutoverin kasvonilmeistä ja äänensävystä huomattavan paljon asioita, osalla taas ei mene perille edes sanallisesti suoraan sanottuna.

Omasta työelämästä voin antaa esimerkin, jossa kollega sanoin osaavansa jonkun asian esimiehelle, mutta hänen selän takanaan kysyinkin neuvoa, kun ei osannutkaan. Luuletteko, että saiko apua vai joutuiko "pilkan" kohteeksi. Jos olisi rehellisesti sanonut, että ei osaa myös se apu olisi tullut. Eli ei kannata yrittää olla jotain muuta mitä ei ole, siitä jää helposti kiinni ja sitten se muiden asenne on sen mukaista. Myös työelämässä pätee se sama, kuin muissa ihmissuhteissa. Pelkän yhden osapuolen syytelyn sijaan tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työpaikalla rupeaa päin naamaa haukkumaan, saa syytteen työpaikkakiusaamisesta.

Miksi ylipäätään ketään on haukuttava? Jos voit sanoa jokaiselle työkaveriilesi, että "aina toi Meiju puhuu vaan lapsistaan. Lapset sitä ja tätä ja nännännää", niin aivan yhtä hyvin voit sanoa suoraan Meijulle: "Joskus minä mietin että sinä puhut aika paljon lapsistasi. Välillä olisi kiva keskustela kanssasi jostain muustakin aiheesta".

Ja  niiden muiden aiheiden pitäisi olla se työ, eikä kenenkään henkilökohtaiset mieltymykset. Muuten se menee juuri tuoksi kyräilyksi, jonka ei pitäisi työelämään kuulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella kiusallista kuunnella, kun joku haukkuu työkaveriaan minulle tai toiselle kollegalle - ja tuon kollegan ilmaannuttua paikalle juttelee tälle kuin ylin ystävä. Tätä ei ole tapahtunut vain kerta tai pari. Oikeasti, niin sairasta! Jos joku ärsyttää työkaverissa, niin sanokaa se sille itselleen älkääkä puhuko ikäviä selän takana muille!

Niin, mutta sitten jos sanoo ääneen, niin se toinen kokee sen haukkumisena ja dissaamisena. Ja on asioita, jotka ärsyttää, mutta jotka kuitenkin on niin toisarvoisia ettei ole mitään järkeä lähteä niitä ihmiselle itselleen sanomaan.

https://vaestoliitonblogi.com/2016/06/27/kaikista-puhutaan-selan-takana/

"

Jokainen ihmissuhde herättää sellaisia ajatuksia ja tunteita, joita ei kannata kertoa suoraan asianomaiselle. Ei esimerkiksi ole hyvä ilmaista omalle lapselle, että ei huvittaisi hoitaa häntä tänään, kun mahatauti jyllää, etkä ole nukkunut kunnolla kahteen vuorokauteen. Kumppanin mieli ei myöskään parane, jos kerrot ”totuuden” hänen musikaalisista kyvyistään. Eikä esimiehesi ole oikea henkilö vastaanottamaan pursuavaa raivoasi organisaation muuttuessa. Samoin meidän jokaisen on kestettävä se, että läheiset, rakkaat, ystävät ja työkaverit saattavat kokea negatiivisia tunteita myös meitä kohtaan. Kenenkään itsetunto ei kestäisi kuulla kaikkea tätä suoraan.

Tunteiden lisäksi myös ajatuksille on jäätävä tilaa. Joskus tunteiden onkin ensin rauhoituttava, jotta negatiivisen palautteen voi antaa rakentavassa muodossa. Hyviin ihmissuhdetaitoihin kuuluu keksiä keinoja, joilla omia tunteita voi käsitellä rikkomatta ihmissuhdetta. Tunteiden purkaminen selän takana luotettavalle henkilölle voi olla tällainen toimiva keino. Toki on myös tilanteita, jolloin tunteet on saatava ilmaista suoraan ja sensuroimatta."

Ei ole koskaan tullut mieleen, että kollega x ei välttämättä haluaisi kuulla, kuinka kollega y puhuu ikävästi kollega b:stä? Tilanne on tosi inhottava myös kollega b:lle.

Kollega x on sitten hyvä ja huomauttaa, että hän ei halua tälläistä kuulla.

Nimenomaan. Kyllä meillä ainakin puolin ja toisin "valitetaan" työkavereista, jokaisesta varmaan vuorollaan ja usein niin, että tiedostetaan itsekkin ettei se asia ole niin suuri, että sitä kannattaisi ottaa sen valituksen aiheen kanssa puheeksi.

Usein olen puhunut selän takana siksikin, että saa toisenkin näkökulman asioihin, jos epäilen että olen vain itse pahalla tuulella/herkkä tms. ja haluan toisen henkilön mielipiteen ennenkuin otan asiaa puheeksi sen varsinaisen kohteen kanssa.

Itse olen huomannut, että selän takana puhuminen ei useinkaan ole se ongelma, vaan ihmiset alkaa karttelemaan JOS sanon asiallisesti palautteen ääneen ihmisille itselleen. Varsinkin joku reppana joka onnistuu jatkuvasti toimimaan väärin/ei toivotulla tavalla, niin varmasti raskasta ottaa koko ajan päin pläsiä palautetta kaikesta. Toisaalta olis esimiehen asia jo puuttua sellaiseen epäpätevyyteen, mutta kun eivät puutu.