Onko kenelläkään kokemuksia "oikeamielisestä" , viisasta, kypsästä esimiehestä
joka olisi laittanut esimerkiksi työpaikkakiusaamiselle stopin, kuten hänen työsuojelulain mukaan kuulu tehdä, eikä pakoilee vastuutaan tässä asiassa?
Kommentit (9)
Nuori nainen aikoinaan, osastonhoitaja geriatrisella osastolla. teki töitä kentällä puolet päivästä ja puolet päivästä hallinnoi ja koordinoi osastoa. Mikä asenne, mikä tyyli, mikä iloisuus, mikä kauneus! Ollessaan vielä pitkällä raskaana hän osallistui raskaisiin hoitotöihin ja olin sanomassa vastaan, ettei enää saisi nostella potilaita kun on mahaa noin paljon. Hän jatkoi iloisesti työtään ja lupasi olla varovainen.
upein, pätevin ja hienoin pomo jonka ikinä tunnen! hän tiesi kaikki työntekijöittensä työn vaatimukset, osasi tukea kaikkia ,luoda yhteishenkeä ja piti huolta ettei ketään syrjitty.
ihailen vieläkin häntä!
Vierailija kirjoitti:
joka olisi laittanut esimerkiksi työpaikkakiusaamiselle stopin, kuten hänen työsuojelulain mukaan kuulu tehdä, eikä pakoilee vastuutaan tässä asiassa?
On, molemmat olivat 30-50v miehiä. Eivät päteneet ja pomottaneet. Olivat "palvelemassa" meitä työntekijöitä, jotta saimme työmme tehtyä mahdollisimman hyvin. Kielenkäyttö oli aina tiukassa paikassakin asiallista ja ammatillista. Kuuntelivat ihmisiä ja auttoivat keksimään itse ratkaisut.
Ottivat vastuuta tiukoissa paikoissa eivätkö koskaan heittäneet ketään 'bussin alle'.
Yli 50v miesjohtajat ja kaikki naisjohtajat eivät ole tuohon pystyneet.
Mun mies on sellainen. Alaiset todella arvostavat häntä, hän on äärimmäisen rehellinen ja oikeudenmukainen. Tietty esimieskollegat ei aina siitä tykkää kun heillä on erilainen näkemys johtamisesta. Mutta mieheni pitää päänsä ja arvostaa alaisiaan alimmasta ylimpään. Esim ei koskaan unohda antaa lahjaa assarilleen (itse ex assarina muistan aina miten näkymätön olin vaikka tein suuren osan esimieheni töistä) jouluna tai tämän syntymäpäivänä.
Jos tulee ongelmia töissä mieheni osallistuu tilanteen purkamiseen tosissaan, eikä vaan lätise mukavia. Puolustaa jos on aihetta.
Itse olen aikoinaan joutunut rankkaan välikäteen kun olen puolustanut loistavaa tiimiämme vaikealle esimiehelle joka ei antanut tehdä töitä rauhassa vaan valvoi ja kontrolloi kaikkea. Vuoden väänsimme tästä ja tulos oli se että me kaikki vaihdoimme talon sisällä toisiin tehtäviin ja hän jäi yksin. Hän on edelleenkin vuosien jälkeen sitä mieltä että me olimme tyhmiä emmekä vaan ymmärtäneet hänen näkemystään asiasta, huoh!
Lain mukaan hänen tulee puuttua kiusaamiseen, mutta eihän laki voi tietenkäön velvoittaa häntä lopettamaan mitään sellaista mitä hän ei ole aloittanutkaan.
Aikoinaan osastopäällikkä suuressa firmassa, keski-ikäinen nainen. Todella kunnioittava, ammatillinen käytös työntekijöitä kohtaan. aamutervehtimiset, ja kehityskeskustelut meni hienosti, niissä keskityttiin jokaisen kohdalla tärkeimpään eli töiden sujumiseen ja työssä jaksamiseen. Kannusti alaisiaan, ja puhui heistä aina kauniisti ja kunnioittaen, minä pidin hänen tyylistään. itse asiassa kohdalleni on osunut harvinaisen paljon hyviä pomoja, uusimmassakin paikassa on ihmiset paikallaan eikä. hyvä pomo osaa sekä olla kaverillinen ja heittää vähän läppää mutta myös pitää sopivan etäällä että pystyy johtamaan työpaikalla. Hyvä työntekijä tajuaa tämän ja kunnioittaa pelisääntöjä, niin luodaan hyvä työpaikka kaikille yhdessä.
Vähän ot, mutta työntekijänä olen vittuuntunut jatkuvasta, asiattomasta ja perusteettomasti paskanjauhannasta.
Sanoin kerran työkaverille, kun heti kuudelta aamukiiressä alko kiimanen työkaverin haukkuminen : "En tykkää kun selän takana puhutaan paskaa."
Hämmentykö vai mistä johtu ku alkoi yhtäkkiä kehumaan yltiöpäisesti henkilöä, jota just oli haukkunut.
Mitäköhän mieltä tuo haukkuja/kehuja nyt sitte on? Jäi epäselväksi.
On, yhdestä. Hän oli keski-ikäinen mies, joka oikeasti oli oman tiiminsä työntekijöiden puolella. Valitettavasti hänet siirrettiin muihin hommiin firman sisäisten uudelleenjärjestelyiden myötä. Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu, että ehkä hän olikin syrjitty muiden esimiesten keskuudessa, koska ei ollut yhtä häikäilemätön kuin he.
On yhdestä. Nuorimies, joka johtaa esimerkillään ja puuttuu heti alkaviin kärhämiin ja kyräilyihin. Ymmärtää, että on enemmän sparraaja kuin pomo, ja että oma menestyminen riippuu kanssatyöntekijöiden menestymisestä. Tällaisia sais olla enempikin.