Äiti kuule!
Äiti kuule!
" " Oi äiti, voitko hetkisen
sä viettää kanssain leikkien?"
Näin pyytää lapsi äidiltään,
on katse kirkas silmissään.
" Voi kulta, varmaan tiedät sen,
mun täytyy mennä, ehdi en!"
Pois kääntyy lapsi murheissaan,
vain pieni nalle seuranaan.
Niin yksin lapsi huoneessaan,
vain nalle on häll' seuranaan:
" Mua kuule nalle-ystäväin,
sä oothan aina lähelläin.
Mä toivon, että äiti vois,
mut äiti on niin paljon pois.
Mun äiti kaikkein tärkein on,
oon ilman häntä onneton."
Mut kerran lapsi sairastuu,
ja vieras hoitaa - kukas muu.
Ei ehdi äiti kiireiltään,
ei lasta pientä hellimään.
Kun sitten koittaa päivä uus,
on ympärillä hiljaisuus.
Nyt nalle yksin olla saa,
on lapsi mennyt rajan taa.
Nyt vasta äiti huomaa sen,
pois päänsä kääntää itkien.
Nyt saada ei voi takaisin,
pois on - pois kaikkein kallehin."
Kommentit (8)
Vaikka olin vielä lapsi 80-luvulla, tajusin jo silloin laulun korniuden...
Isällä ja äidillä oli tää kasetilla. Opettelin sen sitte niin, että osasin esittää sen tarhan kevätjuhlassa. Tätit ei sitte oikeen ollu ajantasalla, kun samasta tarhasta oli ihan vasta kuollu johonkin sairauteen yksi lapsi. Nousi aikamoinen haloo!
Ja laulu ei kertonut minusta, olin saanut nauttia koko lapsuuteni rakastavasta kotiäidistä! Jokin siinä laulussa vaan kosketti minua pientä. Ja koskettaa edelleen. Olen itse töissä käyvä äiti ja huonolla omalla tunnolla vien tyttäreni aina hoitoon. Onneksi voin sentään tehdä lyhennettyä työviikkoa, pieni helpotus sekin.
yhdistettynä tollaseen sosiaalipornolla mässyttelyyn. * Hyi puistatus, mikä laulu! *
En ymmärrä äitejä, jotka liikuttuvat ko. laulusta
miksi on syyllistävä, jos viettää aikaansa lapsen kanssa?
Loppujen lopuksi, tämä on totuus nykyisestä elämästäni paitsi että lapsi ei ole mennyt sinne rajan taa. :(
Jalkalistat voivat olla pölyiset ja pyykit silittämättä, mutta koskaan en ole kieltänyt lapsiltani seuraani ja aikaani.
Mutta miksi vain äiti, miksei isä..?
Ihan kamalaa äitien syyllistämistä. Ei todellakaan mikään koskettava laulu!