Mikä väärin lausuttu sana ärsyttää sinua?
Kommentit (4878)
Dumble Dumle-karkista. Rönkten röntgenistä. Tänään kuulin kummatkin ja kärsin.
Kun suomalainen puhuu englantia ja sanoo ylikorostetusti helSSinki.
Foolio. Siis kun puhutaan foliosta. Tulee aina mieleen foolihappo, enkä ymmärrä miksi ei voi sanoa vain folio, niin kuin suomea on tapana sanoa niin kuin se kirjoitetaan. Ja samaan ärsytykseen menee muutkin vastaavat joissa pidennetään turhaan jotain kirjainta syystä...?
Siis edes kesän kunniaksi: lainasana, kaksi tavua, loppuu konsonanttiin. Siis kirjoitetaan ja lausutaan se ensimmäisen tavun vokaali lyhyesti ja napakasti kuten VIRUS, BONUS, PENIS, RADON, LASER.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Q äännetään guuksi.
Miten ihmeessä tää voi saada alapeukkuja??? Q on kuu, ei koskaan missään guu!! Vain todella juntit sanoo guu. Samat jotka sanoo Borttugali, Garlsberg (se olut), telvisio, orginaali, tressi.. hyi yök!!
Robin Lod lausuttuna Luud - se on LOD (ei ole ruotsalainen nimi)
Lod on ruotsia ja tarkoittaa luotia (painemittari, ei aseen luoti). Lausutaan luud
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Q äännetään guuksi.
Miten ihmeessä tää voi saada alapeukkuja??? Q on kuu, ei koskaan missään guu!! Vain todella juntit sanoo guu. Samat jotka sanoo Borttugali, Garlsberg (se olut), telvisio, orginaali, tressi.. hyi yök!!
Robin Lod lausuttuna Luud - se on LOD (ei ole ruotsalainen nimi)
Lod on ruotsia ja tarkoittaa luotia (painemittari, ei aseen luoti). Lausutaan luud
Painomitta, puhelin korjasi taas sanoja.
Klassikkojen klassikko: alkkoholi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, että miten se sitten lausutaan? Mynkhen?
Jos sanot suunnilleen "Mynhhen" olet jo jotakuinkin kartalla.
"Mynhhjen"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monien - jopa tv-toimittajien - tapa lausua München jotakuinkin "Mynssssen". Ei siinä ole s:ää lainkaan, eikä saksan ch:ta lausuta s:nä.
Jäin miettimään, että miten se sitten lausutaan? Mynkhen?
Saksan ch äntyy ich- tai ach-äänteenä. Deminutiivissa eli pienennyspäätteisessä sanassa, kuten München-nimessä ääntymistä ei määrää paikka, vaan se ääntyy aina ich-äänteenä, kuin kirjoitettaisiin (likipitäen) Münhjen, ei Münhhen.
Olin aikoinani koulun toisiksi paras oppilas. Myös paras oli samalla luokalla, hänkin erittäin hyvä saksassa, mutta hän ei koskaan oppinut näiden äänteiden eroa, vaan lausui aina Münhhen. Ongelma palautuu antiikin Roomaan. Siellä ruvettiin merkitsemään kahta ERI äännettä samalla kirjaimella h, koska latinassa paikka sanassa osoitti, kummasta äänteestä on kyse. Sama on myös suomessa. Kirjaimen nimessä hoo on eri äänne kuin sanassa lähtee. Havaitsin jo ekaluokan tavausharjoituksissa, että nyt menee pieleen, vaikken osannut vielä silloin sanoa, että kyse on kahdesta eri äänteestä, joita merkitään samalla kirjaimella.
Kirjaimen nimessa on hoo, toisesta äänteestä käytetään nimeä kitahoo. Olen sitä mieltä, että on mahdotonta saksan kielen vähentyessä edes yrittää päästä oikeaan ääntämykseen. Eihän millään kielialueella edes äidinkieltä äännetä yhtenäisesti, saati vierasta.
Pieno, pieno, pieno. Yksi sadasta sanoo sen oikein. Ehkä vain ne, jotka itse soittavat pianoa, tai eivät taida hekään kaikki.
Ei ketä....vaan kuka vidunvidunviddu
Kikkeli joka lausutaan kikkeli.
Expresso. Sanoja on aina päälle 60-vuotias nainen.
Piheys ja läskeys. Miksi e-kirjain?
Mynsseni, nuculaar missail sekä gernadier.