oletko ollut psykiatrisessa työkyvynarvioinnissa?

Olen. Oliko 3 tai 4 kuukautta, ei tehty oikeastaan mitään.

Viitisen viikkoa kesti. Se oli sellaista olemista. Välillä käytiin kankaanpainannassa, välillä lauletttin karaokea tai ulkoiltiin. Mitään työhön liittyvää ei ollut.

Tehtiinkö testejä? Pitikö olla fyysisessä kontaktissa muiden ihmisten kanssa? (halailua yms)

Viisi viikkoa olin (viikonloppuisin kotona). Keskustelin yhden psykologin kanssa ja toinen psykologi teki testejä.

Välillä askarreltiin (!) jotain, välillä vain oleiltiin taukotilassa ja heitettiin läppää. Kai työntekijät sitten seurasivat, miten toimittiin ja käyttäydyttiin.

Psykiatri teki arvionsa rupeaman lopussa. Vuosi s-lomaa ja lausunto, jonka avulla pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Jälkikäteen on huvittanut se, että kun menin sairaalaan niin en kysyttäessä muistanut edes, millä kulkuneuvolla sinne tulin. Pää oli aivan tiltissä pitkään jatkuneen työuupumuksen vuoksi.

Eläkepäätökseen vaikuttivat myös fyysiset sairaudet. Olen verotuksessa 100 % inva.

Miten tuollaiseen pääsee?

Pitikö sinne ottaa lähipiiriä mukaan? En haluaisi ketään tuttuja sinne raahata.

Ensin oli sovittu joku neljä tapaamista. Paljon oli noita paperilla täytettäviä kyselyjä (alkoholi-, ahdistiuneisuus-, masennus- ja persoonallisuustestit). Sitten tupsahti kymmenen käyntiä lisää, mm. psykologin luona kolme kertaa ja siellä tehtiin jotain muistitestejä, toimintaterapeutin luona oli omat kyselykaavakkeet sejä kaksi käyntiä ryhmässä, jossa sidottiin kirja. Ei mitään halailuleikkejä. Pari lääkäritapaamista tietty oli ja sos.työntekijän kanssa yksi tapaaminen. Lopuksi tavattiin koko tiimi ja he esittivät loppuarvion. Kaikkeen tähän meni aikaa 1,5 kuukautta.

Rakennuksessa, jossa suurin osa käynneistä järjestettiin, oli selviä sisäilmaongelmia. Tapaamiset olivat kiireettömiä, mutta esitiedot ja lähettävän hoitotahon potilaskertomukset oli luettu hutiloiden/jätetty lukematta ja oli paljon väärinymmärryksiä ja itselle jäi huono maku heidän selvityksistään ja erityisesti tiimiä vetäneen lääkärin kommenteista.

Kaiken huippu oli se, että koko työkykyarvioon meno oli alunperin Kelan idea (hylkäsivät sairauspäivärahan ja edellyttivät tarkempas arviota), mutta tämä työkyvynarviointiporukka meinasi potkaista loppuarviosta ulos ilman mitään dokumenttia (b-todistusta). Sanoivat, että et sä työkykyinen ole, mut ei se sairausloma kuitenkaan mene läpi. Pidin oikeuksistani kiinni ja lopulta suostuivat sen kirjoittamaan. Ja se meni sitten Kelassakin läpi niin, että oikaisivat vielä aiemman hylätyn sairauspäivärahan. Vieläkin ärsyttää moinen, että oot viimeisillä voimilla käyny kauheen höykytyksen läpi ja sitten ryhmä, jonka pitäis ajaa sun asioita heittäytyy ihan passiiviseksi ja haluttomaksi auttamaan.

7 jatkaa, loppukeskusteluun olisi saanut ottaa jonkun läheisen halutessaan mukaan (en ottanut). Ja arvioon kuului sekin, että sairaanhoitaja soitti jollekin itse valitsemallesi läheiselle. Tästä oli muistaakseni kirjoitettu loppuarvioon, että "xx kertoo yhtäpitävästi potilaan voinnista" tms.

Vierailija kirjoitti:

Viisi viikkoa olin (viikonloppuisin kotona). Keskustelin yhden psykologin kanssa ja toinen psykologi teki testejä.

Välillä askarreltiin (!) jotain, välillä vain oleiltiin taukotilassa ja heitettiin läppää. Kai työntekijät sitten seurasivat, miten toimittiin ja käyttäydyttiin.

Psykiatri teki arvionsa rupeaman lopussa. Vuosi s-lomaa ja lausunto, jonka avulla pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Jälkikäteen on huvittanut se, että kun menin sairaalaan niin en kysyttäessä muistanut edes, millä kulkuneuvolla sinne tulin. Pää oli aivan tiltissä pitkään jatkuneen työuupumuksen vuoksi.

Eläkepäätökseen vaikuttivat myös fyysiset sairaudet. Olen verotuksessa 100 % inva.

Kaikki täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat sen 100% invalidivähennyksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisi viikkoa olin (viikonloppuisin kotona). Keskustelin yhden psykologin kanssa ja toinen psykologi teki testejä.

Välillä askarreltiin (!) jotain, välillä vain oleiltiin taukotilassa ja heitettiin läppää. Kai työntekijät sitten seurasivat, miten toimittiin ja käyttäydyttiin.

Psykiatri teki arvionsa rupeaman lopussa. Vuosi s-lomaa ja lausunto, jonka avulla pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Jälkikäteen on huvittanut se, että kun menin sairaalaan niin en kysyttäessä muistanut edes, millä kulkuneuvolla sinne tulin. Pää oli aivan tiltissä pitkään jatkuneen työuupumuksen vuoksi.

Eläkepäätökseen vaikuttivat myös fyysiset sairaudet. Olen verotuksessa 100 % inva.

Kaikki täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat sen 100% invalidivähennyksen.

Näin on. Mutta olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja kuvittelisi tuon vähennyksen olevan 50 %.

Mutta en valita.

Pääsisin ehkä ikäni ja terveydentilani vuoksi jo kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Se vain on niin pieni, että en pärjää. Tai sitten pitää muuttaa jonnekin Viroon tai Bulgariaan.

Nuorena kun jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle, niin sitä vanhuuseläkettäkin kertyy heikommin.

Mutta. Terveyden vei ensin homeastma ja sitten työuupumus, kun sairaana piti yrittää töissä jaksaa huonossa sisäilmassa. Sitten tuli syöpä. Pari vuotta sitten todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja kortisonin aiheuttama kaihi ynnä osteoporoosi.

Ette usko, että väsyttää.

Mutta: eihän elämästä selviä hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisi viikkoa olin (viikonloppuisin kotona). Keskustelin yhden psykologin kanssa ja toinen psykologi teki testejä.

Välillä askarreltiin (!) jotain, välillä vain oleiltiin taukotilassa ja heitettiin läppää. Kai työntekijät sitten seurasivat, miten toimittiin ja käyttäydyttiin.

Psykiatri teki arvionsa rupeaman lopussa. Vuosi s-lomaa ja lausunto, jonka avulla pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Jälkikäteen on huvittanut se, että kun menin sairaalaan niin en kysyttäessä muistanut edes, millä kulkuneuvolla sinne tulin. Pää oli aivan tiltissä pitkään jatkuneen työuupumuksen vuoksi.

Eläkepäätökseen vaikuttivat myös fyysiset sairaudet. Olen verotuksessa 100 % inva.

Kaikki täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat sen 100% invalidivähennyksen.

Ai, missä tämä näkyy, en ole koskaan huomannut?

En ole mutta neurologisessa kyllä. Työnantaja ei noudattanut ohjeita työnkuvaan joita ehdotettiin. Olin tehnyt aivan älyttömästi duunia eikä sitä seikkaa kestänyt kukaan nähdä.

Vierailija kirjoitti:

En ole mutta neurologisessa kyllä. Työnantaja ei noudattanut ohjeita työnkuvaan joita ehdotettiin. Olin tehnyt aivan älyttömästi duunia eikä sitä seikkaa kestänyt kukaan nähdä.

Ja koska olin työkykyinen ja tehokas, niin sehän oli todella ärsyttävää.

Entä jos potilas ei anna lupaa soittaa kenellekään läheiselleen? Eihän tuollaiseen voida pakottaa?

nosto

Vierailija kirjoitti:

Entä jos potilas ei anna lupaa soittaa kenellekään läheiselleen? Eihän tuollaiseen voida pakottaa?

Taisivat muuten kysyä minulta luvan. Tuskin voivat pakottaa moiseen.

7

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos potilas ei anna lupaa soittaa kenellekään läheiselleen? Eihän tuollaiseen voida pakottaa?

Taisivat muuten kysyä minulta luvan. Tuskin voivat pakottaa moiseen.

7

Saakohan jonkun diagnoosin jos haluaa pitää terveystietonsa itsellään?

nosto