Ihastunut aviovaimo (toisen mieheen)

älä tee mitään, ihastuksia tulee ja menee. olet sitoutunut mieheesi, joten nauti pienestä ihastuksen tunteesta mutta keskiyt omaan mieheesi. yritä edes

Täysin sama ja se on jatkunut jo vuoden. Yritän olla huomioimatta tunnetta ja toivon, että menisi ohi joskus.

Olen ollut samassa tilanteessa mutta kun juttu ei ole edennyt niin tunteetkin on alkaneet hiipumaan. Ihan hyvä näin, ei tullut petettyä ja kaksi perhettä säilyi ehjänä. Tunne oli kyllä kiva ja siihen jäi koukkuun.

Minäkin olen ollut ihastunut mieheni ystävään jo pari vuotta. Onneksi ei olla nähty pitkään aikaan ja nyt se on kuulemma tavannut jonkun naisenkin. Ihastuminen on ihanaa, on kiva haaveilla, mutta ei sen pillin mukaan kannata jatkuvasti tanssia. Tiedän, että oma mieheni on minulle kuitenkin parempi kumppani.

Ihastusta täälläkin ilmassa. Kohde on kyllä sinkku, mutta tiedän varmasti, että tunne on yksipuolinen. Vaikka meissä on tiettyjä yhtäläisyyksiä, hänessä on myös ominaisuuksia, joiden vuoksi en voisi kuvitellakaan parisuhdetta hänen kanssaan. Ystävyyttä korkeintaan. Tunne on hieno, mutta tiedän, että se häviää jossain vaiheessa yhtä yllättäen kuin tulikin. Jouluna jo ihmettelen, mitä ihmettä minä siinä tyypissä näin.

Ota, nai ja nauti, no vitsi vitsi, pidättäydy ja keskitä kiimas omaas ukkoos :)

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ollenkaan pitänyt käydä näin, mutta nyt olen toivottoman ihastunut mieheen joka ei ole omani. Molemmat ovat tahoillaan naimisissa, en tunne heitä mutta näen miestä usein. Jotenkin tuntuu että katseet ovat alkaneet kohdata useammin kuin ennen, sellaista hermostunutta moikkailua yms. Mitään konkreettista ei ole todisteeksi että tämä on molemminpuolista mutta epäilys asiaan on. Poskia kuumottaa kun ajattelen häntä. Apua mitä teen, en voi välttää näkemistä.

Koettakaa ihmiset pikkuisen selkeämmin ilmaista itseänne. Ketkä molemmat ovat tahoillaan naimisissa? Keitä et tunne?

Minä sekä ihastukseni siis molemmat naimisissa, emme ole tuttavapariskunta eli en tunne ihastutani enkä vaimoaan kovin hyvin. Pelkään ja toivon että jotain tapahtuu minun ja ihastukseni välillä, aiemmin ihastumiset eivät ole olleet näin ajatuksia vieviä..

Missä näet häntä ja mikä hänessä sai sinut ihastumaan?

Harrastuksessa viikoittain 1-2 kertaa. Ekan vuoden aikana en kiinnittänyt huomiota mutta jostain syystä tuntuu että nyt molemmat ovat huomanneet toisensa. Ehkä olen ihastunut myös siihen että huomaan hänen kenties ihastuneen minuun? Ap

Voi apua, tänään taas saatan nähdä hänet! Mieheltäni kyselen että olethan uskollinen, huomaan että kyselen tätä enemmän silloin kun olen itse aikeissa pettää luottamuksen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ollenkaan pitänyt käydä näin, mutta nyt olen toivottoman ihastunut mieheen joka ei ole omani. Molemmat ovat tahoillaan naimisissa, en tunne heitä mutta näen miestä usein. Jotenkin tuntuu että katseet ovat alkaneet kohdata useammin kuin ennen, sellaista hermostunutta moikkailua yms. Mitään konkreettista ei ole todisteeksi että tämä on molemminpuolista mutta epäilys asiaan on. Poskia kuumottaa kun ajattelen häntä. Apua mitä teen, en voi välttää näkemistä.

Minusta ei ole ainakaan sanomaan kenellekään mitä kuuluu tehdä ja mitä jättää tekemättä. 

Sinä itse elät omaa elämääsi ja päätät kenen kanssa sen vietät. Se että on jo jonkun kanssa, ei ole syy jäädä siihen, eikä lapsi ole liima. Jos tahtoo elää toisin, siihen ei ole mikään muu esteenä kuin se mitä joku muu tahtoo omassa elämässään. 

On niin helppoa jäädä vanhaan suhteeseen. Koska muutos on aina vaikea. Jos siinä on lapsia niin syyllisyys omasta elämästä voi pitää vanhassa liitossa kuin se olisi hyväkin asia muttei niin ole järkevää tehdä. Jokainen lapsi tarvitsee hyvät vanhemmat, jotka elää hyvää, onnellista elämää. Eikä se tarkoita vain sitä ettei vanhemmat ole eronneet, onni ei tarkoita sitä. 

Olen itsekin parisuhteessa, on lapsia ja tämä on ydinperhe. Silti jos mieheni joskus ihastuisi johonkin ja tahtoisi elää elämäänsä hänen kanssaan niin minusta ainakin olisi kammottavaa jatkaa liittoa. Tottakai voi aina koittaa jatkaa, keskittyä parantamaan tilannetta kotona. Mutta entä jos parannettavaa ei ole? Jos vaan elämä ajaa muualle? Kyllä ihmiset joskus vaan kasvaa erilleen. Ja sitä elämää tahtoo elää toisin. 

Minusta ei kuulu ajatella että jos olen jo yhden kanssa, ei voisi suhde loppua. Kyllähän valtaosa pareista eroaa. Tuomitaanko eroavat ihmiset? Ei. 

Joskus ihastumisessa on takana mahdollisuus hyvään parisuhteeseen. Välillä se jää siihen tunteeseen että ompa ihanaa kun joku huomasi minut, mutta jos tunne vie niin minusta sekin on väärin sitä toista ihmistä ja teidän suhdetta kohtaan. Nämä ovat yksilöllisiä asioita, sillä nekin kohtaamiset joissa tunne lopahtaa voi olla siitä ettei se vastapuolikaan tahdo jatkaa. Entä jos ap.lla ja sillä ihmisellä X olisikin välillä jotain suurta ja lopun elämää kestävää? Tämän takia pitäisi miettiä ettei se oma liittokaan jossa nyt on kestä eläkeikään tai vaikka kestää niin tahdotko siinä kuitenkaan elää eläkeikääsi saakka?

Vierailija kirjoitti:

Voi apua, tänään taas saatan nähdä hänet! Mieheltäni kyselen että olethan uskollinen, huomaan että kyselen tätä enemmän silloin kun olen itse aikeissa pettää luottamuksen. Ap

Kuulostaa sille että asia on syytä käydä läpi nykyisen miehesi kanssa. Jos sinulla on tunne että luottamuksen pettäminen on päivä-päivältä lähempänä niin tee hyvä ihminen asialle jotain, eli puhu. Älä jää odottamaan!

Ei kande miettii liikaa. Tuossa naapurissa asuu sellainen vähän vanhempi yksinäinen herrasmies. Mun oma ukkeli on aika paljon työmatkoilla... no, tämän naapurin koira käy meidän autokatoksessa tekemässä tarpeitaan.. yksi viikonloppu saunoin yksinäni ja otin muutaman sidukan, lapsoset oli jo nukkumassa. Sen koira pyöri taas meidän pihalla.. menin sitten pyyhe päällä sinne naapuriin valittamaan. Sattui myös tuo herra olemaan kylpytakki auki siinä takapihalla viski lasin kanssa.. siinä sitten kävi mitä kävi. Ei mun mielestä tartte miettii liikaa, eikä stressailla. Ottaa ihan rennosti vaan, niinku mä otin sen miehen.

Aika hurjaa heittäytyä noin ! No ehkä yritän nauttia hetken tunteesta ehkä se lässähtää kuten joku sanoi.

Ei se lässähdä. Mulla kestänyt jo yli kolme vuotta.

Käyn ihan kuumana tähän tyyppiin. Aivan ihanat ruskeat silmät. Aah.

Hoop!

Vierailija kirjoitti:

Ei se lässähdä. Mulla kestänyt jo yli kolme vuotta.

Käyn ihan kuumana tähän tyyppiin. Aivan ihanat ruskeat silmät. Aah.

Aiotko tehdä asialle joskus jotain?