Anoppi omaa äitiä läheisempi

Mulla sama juttu. Olen anopin kanssa läheisempi kuin oman äitini. Ikäeroa naisilla ei ole paljoakaan, mutta elämänasenne on anopilla omaani lähempänä.

Kumpikohan on teitä kantanut 9 kuukautta ja henkensä vaarantanut teitä synnyttäessään? Ruokkinut 18 vuotta.

Jep, anoppi kehuu ja kohtelee hyvin. Omalle äidilleni taas mikään ei kelpaa/mitään en tee oikein.

Täällä sama! Omaa äitiä ei tunnu edes kuulumiseni kiinnostavan, toisin kuin anoppiani. Saati sitten että tehtäisiin koskaan mitään yhdessä. Äitini äiti kun sairastui ja joutui sairaalaan, ei äitini vaivautunut edes tästä minulle ilmoittamaan vaan sain kuulla muuta kautta viiveellä. Yksinkertaisesti vain olemme enemmän anopin kanssa samalla aaltopituudella kuin äitini kanssa.

Mun anoppi on aivan huipputyyppi.

Äitini taas on paikallinen juoppo ja jakorasia. Äitini on silleen "nuorekas" omasta mielestään, että ihmetteleekin miksi mä hengailen jonkun ikälopun mummelin kanssa jatkuvasti..

Se ikäloppu on kuitenkin työelämässä (äitini ei, elämäntapatyötön) ja ehkä vähän elämän nuhjaama, mutta raitis ja leppoisa ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan on teitä kantanut 9 kuukautta ja henkensä vaarantanut teitä synnyttäessään? Ruokkinut 18 vuotta.

Mikä ihmeen vastaus tämä on?

Kyllä äityyteen kuuluu muutakin kuin synnytys ja ruokinta.

Minä oon edelleen ystävä entisen poikaystävän äidin kanssa. Ihana ihminen!

Oma äiti on mt-ongelmainen ja anoppi kuollut.

Mulla myös tämä tilanne. Anoppi on aina hyväksynyt minut sellaisena kuin olen - toisin kuin oma äitini.

Ystävälläni on kaksi poikaa ja molempien vaimot ovat paljon anoppinsa kanssa tekemisissä. Äitejään tapaavat harvakseltaan.

Hieno juttu anopeista, kerrankin.

Anopit kunniaan! Oma anoppi on tosi läheinen; tosin äidinkin kanssa tulen hyvin toimeen.,