Onko muita, jotka pitavat siita etta koti on siisti ja jarjestyksessa lahes aina, eika kuitenkaan tunne itseaan neuroottiseksi?

Mä tykkään pitää kodin järjestyksessä. Tavaroille on omat paikat, jonne ne pääsääntöisesti myös laitetaan. Lapset saavat leikkiä, mutta lelut on jossakin vaiheessa myös kerättävä pois. Äskenkin ottivat tuolista tyynyt pois ja leikkivät lattialla hotellia. Se on ihan ok, mutta koko päivää en jaksa katsoa levällään olevia tyynyjä.



Meillä siisteys pysyy ihan yksinkertaisilla toimilla: tahrat pyyhitään kun ne ilmestyvät ja kaikessa käytetään " vie mennessäs, tuo tullessas" filosofiaa. Kaapit siivoan säännöllisesti, sillä yhden kaapin siivous ei oikeasti vie paljoakaan aikaa. Viikkosiivouskin on aika helppoa, kun ei ole mitään järkyttävää raivaustraktoria vaativaa kaaosta. Siivouspäivän päätteksi pöydälle kimppu tuoreita kukkia ja puhtaat petivaatteet sänkyyn, niin johan elämä maistuu.



Täällä AV:lla tuntuu, että jokaista siistiä ihmistä pidetään jotenkin neuroottisena ja siivoushulluna. En myönnä olevani kumpaakaan, en ole edes kovin järjestelmällinen, mutta ei siivous vie oikeasti paljoakaan aikaa. Hyvin jaksan hoitaa sen ja olla myös lasten kanssa. Mieskin osallistuu ihan kiitettävästi ja muistaa aina joskus mainita, että on kiva kun meillä on siisti koti. Kavereillaan on nähnyt monenlaista.